Venäjä miehittäjänä (Artikkeli)

Venäjä miehittäjänä (Artikkeli)

Venäjä miehittäjänä
Alaotsikko: Väkivaltainen alistaja Ukrainassa
Kirjailija: David Lewis
Kuvittaja: Matti Vartiala
Kääntäjä: Kyösti Karvonen
Kustantaja: Docendo
Julkaistu: 2026
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 538

Tämä kaikki voisi tapahtua myös Suomessa. Puistattava kuvaus siitä, kuinka Venäjä on brutaalisti muokannut miehittämänsä alueet Ukrainasta omaksi kuvakseen. Venäjä kaappasi vuonna 2022 neljä maakuntaa Etelä- ja Itä-Ukrainasta. Miehitysalue vastasi Etelä-Suomen läänin kokoista aluetta. Venäjä alistaa miehittämänsä alueet väkivallan, poliittisen ja taloudellisen pakottamisen avulla. Sen häikäilemättömät turvallisuusjoukot Ukrainassa sieppasivat, kiduttivat ja tappoivat siviilejä ja virkamiehiä, takavarikoivat yrityksiä ja omaisuutta. Maa on kaikin keinoin pyrkinyt tuhoamaan ukrainalaisen kulttuurin ja hallitsemaan väestöä jatkuvalla propagandalla. Moskova fantasioi ”Novorossijaa”, joka perustuisi väkivaltaan ja Kremlin ideologiaan. Miehityshallinto vastaa pienoiskoossa nykyistä Venäjän federaatiota. Se peilaa maan syvenevää militarisoitumista ja autoritaarisuutta.

Venäjän–Ukrainan sota (usein vain Ukrainan sota) on käynnissä oleva sota Venäjän ja Ukrainan välillä. Se alkoi helmikuussa 2014 Ukrainan vallankumouksen jälkeen, ja sotatoimet keskittyivät aluksi Krimin ja Donbassin alueille, jotka on kansainvälisesti tunnustettu osaksi Ukrainaa. Konfliktin alkuvaiheessa vuonna 2014 Venäjä valtasi Krimin ja julisti sen liitetyksi alueeseensa. Samana vuonna alkoi myös Itä-Ukrainan sota Ukrainan ja Venäjän tukemien separatistien välillä. Useasti on esiintynyt myös merivoimien välikohtauksia, kybersodankäyntiä ja poliittisia jännitteitä. Vuoden 2021 lopusta lähtien Venäjä lisäsi sotajoukkojaan Ukrainan rajan välittömässä läheisyydessä. Sota laajeni alueellisesta konfliktista täysimittaiseksi sodaksi Venäjän aloitettua hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Venäjän presidentti Vladimir Putin tunnusti Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat itsenäisiksi 21. helmikuuta 2022. Venäjän joukkoja saapui alueelle "rauhaa turvaamaan". Venäjä oli keskittänyt taistelukelpoisia sotilasyksiköitä Ukrainan rajan tuntumaan. Sodan uhka oli voimakas. 24. helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suuri osa kansainvälisestä yhteisöstä on tuominnut Venäjän sen toimista Ukrainassa ja syyttäen sitä kansainvälisen oikeuden rikkomisesta ja Ukrainan suvereniteetin loukkaamisesta. Monet maat asettivat taloudellisia pakotteita Venäjää, venäläisiä yksityishenkilöitä tai yrityksiä vastaan, erityisesti vuoden 2022 hyökkäyksen jälkeen.

Sodan alkuvaiheessa Venäjä valtasi laajoja alueita erityisesti Itä- ja Etelä-Ukrainassa sekä teki epäonnistuneen hyökkäysyrityksen Kiovaan. Tämän jälkeen rintamalinja pysyi melko vakaana syyskuulle 2022 saakka. Hyökkääjä joutui sodassa puolustuskannalle Ukrainan valloitettua syys-lokakuussa 2022 alueita takaisin venäläisiltä Itä-Ukrainan pohjoisosissa. Tämän seurauksena Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti 21. syyskuuta 2022 osittaisen liikekannallepanon vahvistaakseen venäläisjoukkoja Ukrainassa. Venäjä järjesti 23.–27. syyskuuta 2022 miehittämillään alueilla kansanäänestyksiä alueiden liittämisestä Venäjään. Merkittävä enemmistö kannatti liittymistä, mutta vaaleja pidettiin yleisesti väärennettyinä ja lopputulosta ennalta määrättynä. Putin ilmoitti 30. syyskuuta 2022 liittävänsä Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueet Venäjään. Virallista sodanjulistusta ei ole annettu meneillään olevassa Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa. Kun Kreml ilmoitti Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan vuonna 2022, se väitti aloittavansa ”sotilaallisen erikoisoperaation” sivuuttaen muodollisen sodanjulistuksen. Ukrainan hallitus piti lausuntoa kuitenkin sodanjulistuksena, ja monet kansainväliset uutislähteet raportoivat siitä sellaisena. Vaikka Ukrainan parlamentti kutsuu Venäjää ”terroristivaltioksi” sen sotilaallisissa toimissa Ukrainassa, se ei ole julkaissut virallista sodanjulistusta sen puolesta. Presidentti Putin kutsui tilannetta sodaksi ensimmäisen kerran joulukuussa 2022 pitämässään puheessa. Ukrainan sota jatkuu asemasodan kaltaisena, ja sotatoimien painopiste on siirtynyt ja pysynyt Itä-Ukrainan alueella, jossa Venäjän jatkaa hyökkäyssotatoimiaan Ukrainan puolustuslinjoja vastaan.

Ukrainan asevoimat aloittivat hyökkäyksen 6. elokuuta 2024  Venäjän Kurskin alueelle ja ottivat yhteen Venäjän asevoimien ja Venäjän rajavartiolaitoksen kanssa. Venäjän mukaan ainakin 1 000 Ukrainan sotilasta ylitti rajan ensimmäisenä päivänä panssarivaunujen ja panssaroitujen ajoneuvojen tukemana. Kurskin alueella julistettiin hätätila, ja alueelle vietiin kiireesti Venäjän reservejä. Venäjän viranomaiset ottivat 10. elokuuta käyttöön "terrorismin vastaisen operaation" Kurskin, Belgorodin ja Brjanskin alueilla. Ensimmäisen viikon loppuun mennessä Ukrainan armeija ilmoitti valloittaneensa 1 000 km2 Venäjän aluetta, kun taas Venäjän viranomaiset myönsivät, että Ukraina oli vallannut 28 hallinnollista aluetta. Ukraina perusti hallinnassaan olevalle Kurskin alueelle sotilashallinnon 15. elokuuta 2024. Lokakuun alkuun mennessä Ukrainan eteneminen oli pysähtynyt ja Venäjä jatkanut verisiä hyökkäyksiään Itä-Ukrainassa Ukrainan puolustuslinjoja vastaan. Ukrainan yllätyshyökkäys Venäjän raja-alueella Kurskissa viittaisi yritykseen keventää Venäjän hyökkäyksen painopistettä Itä-Ukrainan alueelta. Merkittävä haaste Ukrainalle on ollut vastaaminen Venäjän strategiaan laajentaa sodan etulinjaa ja lisätä siten painetta hyökkäämällä, erityisesti kiihtyneillä ja kuluttavilla hyökkäysoperaatioilla Harkovan ja Itä-Ukrainan alueella. 

Yhdistyneiden kansakuntien mukaan Venäjän hyökkäyssodan johdosta on Ukrainassa kuollut tammi-marraskuussa 2025 jo 26 prosenttia enemmän siviilejä kuin edellisvuonna, ja 70 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Kaikkiaan YK:n oli varmentanut joulukuuhun 2025 mennessä ainakin 14 796 kuollutta ja 39 543 loukkaantunutta siviiliä, vaikka kaikkia hyökkäyssodan tapahtumapaikkoja ei järjestö ollut vielä päässyt tutkimaan. Sota on johtanut mittavaan pakolaiskriisiin: keväällä 2025 lähes seitsemän miljoonaa ukrainalaista oli paennut ulkomaille ja yli kolme miljoonaa ukrainalaista on siirtynyt maan sisällä. Vuoden 2025 aikana Ukrainan ja Venäjän välillä on käyty rauhanneuvotteluja Ukrainan sodan päättämisestä: välittäjinä neuvotteluissa ovat toimineet Eurooppa ja Yhdysvallat. Käytännössä Venäjä ei ole luopunut mistään tavoitteistaan, joita Putin oli julkisesti hyökkäyssodalleen asettanut! Suurista tappioista huolimatta Venäjä on jatkanut hyökkäystä ja miehittää noin viidesosaa Ukrainan alueesta. Pääosin sota on kuitenkin muuttunut kulutussodan kaltaiseksi asemasodaksi, jossa erityisesti miehittämättömien ilma-alusten eli droonien käyttö on yleistynyt laajasti: rintamalla ja selusta-alueilla. Ukrainan sodassa yleistynyt droonien käyttö on luonut niin sanotun tappo- eli kuolemanvyöhykkeen. Tappovyöhykkeellä tarkoitetaan Ukrainan sodan kaltaisessa modernissa sodankäynnissä etulinjan ympärille muodostunutta, jopa yli 20 kilometrin levyistä aluetta, jota miehittämättömät lennokit eli droonit hallitsevat. Tällä kyseisellä alueella liikkuminen on erittäin vaarallista jatkuvan lennokkitiedustelun ja droonien tekemien iskujen vuoksi. Venäjän-Ukrainan sota jatkuu asema- ja kulutussodan kaltaisena sodankäyntinä, selkeää ratkaisua sodan loppumiselle ei ole näköpiirissä!

David Lewis on Exeterin yliopiston kansainvälisten suhteiden emeritusprofessori ja Lontoon Royal United Services Instituten vanhempi apulaisprofessori. Venäjä miehittäjänä -teos on sopivan helppolukuista kieltä. Professori Lewis kertoo teoksessaan Venäjän brutaalista ja rikollisesta miehitysvallasta Etelä- ja Itä-Ukrainan alueilla. Venäjän häikäilemättömät turvallisuusjoukot Ukrainassa sieppasivat, kiduttivat ja tappoivat siviilejä ja virkamiehiä, takavarikoivat yrityksiä ja omaisuutta hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Maa on kaikin keinoin pyrkinyt tuhoamaan ukrainalaisen kulttuurin ja hallitsemaan väestöä jatkuvalla propagandalla. Lewisin teos kertoo silmiä avaavan tarkasti siitä, mitä aikamme suurimman eurooppalaisen sodan tantereilla ja rintamien takana todella tapahtuu. Venäjä miehittäjänä -teoksen luvuissa käsiteltävä aiheet ovat: ideologia, hyökkäys, hallinto, väkivalta, propaganda, raha ja vapauttaminen. Venäjän hyökkäys ja miehitysvalta Etelä- ja Itä-Ukrainan alueilla  on rikos ihmisyyttä. Rikos ihmisyyttä vastaan on kansainvälisen oikeuden vastainen, vanhentumaton vakava rikos, joka on osa laaja-alaista tai järjestelmällistä siviiliväestöön kohdistuvaa hyökkäystä! Taistelu Ukrainasta -teos edustaa kuvailevampaa tutkimustraditiota, täyttäen siten hyvin paikkansa sotahistoriateosten joukossa. Syvästi ajattelemaan pistävää luettavaa nykypäivän ihmiselle nykypäivän Euroopasta!

Lähteet
Venäjä miehittäjänä
Wikipedia