Arvoitus nimeltä Amerikka (Artikkeli)

Arvoitus nimeltä Amerikka (Artikkeli)

Arvoitus nimeltä Amerikka
Alaotsikko: Yhdysvaltojen tie siirtokunnista supervallaksi
Kirjailija: Marko Maunula
Kuvittaja: Tommi Tukiainen
Kustantaja: Otava
Julkaistu: 2026
Painos: 1. Painos
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 272

Tähtilipun maan kiehtova mysteeri. Yhdysvallat on meille jatkuvasti läsnä – uutisissa, politiikassa ja populaarikulttuurissa. Silti maan todellinen luonne pysyy arvoituksena. Miten sama kansakunta voi äänestää presidentikseen sekä Barack Obaman että Donald Trumpin? Mikä saa lännen seksityöläiset ja etelän kristilliskonservatiivit tukemaan samoja poliitikkoja? Tunnetun asiantuntijan oivaltava teos avaa Yhdysvaltojen nykyhetkeä sen pitkän ja ristiriitaisen historian kautta. Vallankumouksen, siirtokuntien ja sisällissodan aikaiset jakolinjat elävät yhä ja heijastuvat koko maailmaan.

Amerikan Yhdysvallat (engl. United States of America, lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista. Se on väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin valtio. Maapinta-alaltaan Yhdysvallat on maailman neljänneksi laajin valtio, vesialueet mukaan luettuna se on maailman kolmanneksi laajin. Yhdysvaltain historia voidaan jakaa eri vaiheisiin: varhaishistoriaan (ennen 1500-lukua), eurooppalaisten tutkimusmatkailijoiden aikaan (1500-luku), siirtokuntien aikaan (1600- ja 1700-luvut), sekä itsenäistymistä 1776 seuranneeseen itsenäisen valtion historiaan. Yhdysvallat laajeni ja kasvoi huomattavasti 1800-luvulla. 1860-luvulla käyty sisällissota oli tärkeä vedenjakaja maan historiassa, sillä sen myötä maa säilyi yhtenäisenä. 1900-luvulla Yhdysvallat nousi maailman johtavaksi supervallaksi.

Yhdysvaltain väestö on etnisesti ja sosioekonomiselta asemaltaan varsin moninainen: se on muotoutunut toisen vuosituhannen jälkipuoliskolla ensisijaisesti eurooppalaisista siirtolaisista ja toissijaisesti Afrikasta tuoduista orjista. Tuonnempana Yhdysvallat on saanut muuttovoittoa latinalaisesta Amerikasta ja Aasiasta. Yhdysvallat on tasavalta ja liittovaltio. Kolmetoista Britannian siirtokuntaa perustivat liittovaltion 1700-luvun lopussa. Itsenäisyysjulistus annettiin 4. heinäkuuta 1776 ja maa tunnustettiin vapaussodan jälkeen vuonna 1783. Yhdysvaltain perustuslaki otettiin käyttöön 1787. Seuraavan vuosisadan aikana maa laajeni, mutta osavaltioiden erimielisyydet ajoivat maan sisällissotaan, joka käytiin vuosina 1861–1865. Toisen maailmansodan voittajavaltiona Yhdysvalloista tuli sotilaallisesti johtava länsimaa. 1990-luvulla Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Yhdysvalloista tuli maailman ainoa supervalta.

Yhdysvaltalainen kulttuuri on länsimainen kulttuuri, joka perustuu vanhoihin eurooppalaisiin kulttuureihin. Yhdysvalloissa tunnetaan käsite amerikkalainen unelma, ajatus maasta joka tarjoaa yhtäläiset menestymisen mahdollisuudet jokaiselle hänen kykyjensä ja saavutuksiensa mukaisesti, sosiaalisesta luokasta tai syntyperästä huolimatta. Yhdysvaltalaisen unelman juuret voidaan nähdä jo Yhdysvaltain perustuslaissa, jonka mukaan kaikilla ihmisillä on yhtäläinen oikeus ”vapauteen ja onnellisuuden tavoitteluun”. Yhdysvaltain kulttuurissa on huomattavia alueellisia eroja, vaikka sisäinen muuttoliike on voimakasta. Maan koillisosa on tiheästi asuttua ja kaupungistunutta. Keskilänsi on maanviljelysaluetta, ja alueen auto- ja terästeollisuus on taantunut. Lännen avariin maisemiin liittyy kansallisia myyttejä individualismista ja yksilön rajattomista mahdollisuuksista. Etelän valtiot on yhdistetty orjuuteen ja mustan väestön kansalaisoikeustaisteluun, mutta niitä leimaavat myös aurinkoinen ilmasto ja eläkeläisten yhteisöt. Kalifornian ja maan lounaisosien erityispiirteitä ovat espanjankielinen kulttuuri ja paikalliset ruokalajit. Villin lännen historia rikollisineen, pyssysankareineen, intiaaneineen ja karjapaimenineen on osa americanaa eli yhdysvaltalaista kansallisromantiikkaa.

Marko Maunula (s. 1966) on suomalainen historiantutkija, joka toimii Yhdysvaltojen historian professorina Claytonin osavaltionyliopistossa Yhdysvaltojen Atlantassa. Hän kirjoittaa juttuja Yhdysvalloista ja amerikkalaisesta populaarikulttuurista Suomen Kuvalehteen teemalla ”Americana”. Nurmossa varttuneella Maunulalla oli vaikeuksia selviytyä peruskoulusta, kun tähtäimeksi tuli punk-muusikon ja kirjailijan ura. Armeijan jälkeen Maunula muutti Turkuun ja kävi iltalukion samalla kun avusti Turun City-lehteä. 24-vuotiaana Maunula sai Rotary-järjestön stipendin Georgian osavaltion Atlantaan, jonne hän jäi suorittamaan opintoja aina tohtorintutkintoon asti. Hänen väitöskirjansa Guten Tag Y´all käsittelee kansainvälisten suuryritysten etabloitumista Yhdysvaltojen eteläosiin. Atlantasta löytyi myös jatkoa akateemiselle uralle. Arvoitus nimeltä Amerikka -teos on pysyvästi ajankohtaista tietoa. Marko Maunula kuljettaa lukijan varmoin ottein läpi Yhdysvaltain koko kiehtovan historian, kansojen sulatusuunin läpi. Arvoitus nimeltä Amerikka -tees kirjoittama teos edustaa aihepiirinsä tieteellisempää tutkimustraditiota ja täyttää kiitettävästi paikkansa valtioita ja kansoja käsittelevien historiateosten joukossa. Maunula Arvoitus nimeltä Amerikka -teoksen johtopäätökset: 1.Yhdysvaltain ristiriidat: Miten sama maa voi äänestää johtajikseen hyvin erilaisia poliitikkoja, kuten esimerkiksi Barack Obaman ja Donald Trumpin. 2. Historialliset jakolinjat: Avataan nykypäivän yhteiskuntaa Amerikan siirtokunta-aikojen, vallankumouksen ja sisällissodan perintöjen kautta. 3. Kulttuurinen mysteeri: Selitetään tähtilipun maan ristiriitaista todellisuutta ja sen heijastuksia muuhun maailmaan. Vetävästi kirjoitettu Arvoitus nimeltä Amerikka -teos osoittaa, miksi Amerikan ymmärtäminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Suositeltavaa luettavaa nykypäivän maailman tilanteesta kiinnostuneille! 

Lähteet
Arvoitus nimeltä Amerikka
Wikipedia