Sota meissä (Artikkeli)

Sota meissä (Artikkeli)

Sota meissä
Alaotsikko: Sodan kokemushistoriaa Lapissa
Toimittaja: Outi Autti, Hanna-Leena Määttä, Päivi Magga, Saara Intonen, Ilmari Leppihalme
Sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Toimituksia (osa 1510.0)
Kustantaja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Julkaistu: 2026
Sidosasu: Nidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 510

Sota meissä on monitieteinen kokoomateos, joka tarkastelee toisen maailmansodan ja sen jälkeisen ajan kokemuksia, muistoja ja kulttuurista perintöä Lapissa. Teos kysyy, miltä sota tuntui arjessa ja miten sen vaikutukset ovat siirtyneet myös sotaa kokemattomille sukupolville. Teos tuo esiin monikulttuurisen ja monikielisen Lapin näkökulmia - evakkoutta, saksalaissuhteita, partisaani-iskuja, saamelaisten ja kveenien kokemuksia sekä jälleenrakennuksen ajan arkea. Samalla se tarkastelee, miten sodan muistot elävät kertomuksissa, hiljaisuuksissa, maisemissa ja perheiden ylisukupolvisissa kokemuksissa. Laajaan tutkimusaineistoon perustuva teos kytkee Lapin tapahtumat osaksi pohjoismaista ja eurooppalaista sotahistoriaa ja haastaa vakiintuneita käsityksiä Suomen sodista. Samalla se tarjoaa uusia näkökulmia muistamiseen, pakolaisuuteen ja sodan pitkäkestoisiin vaikutuksiin.

Lapin sota käytiin osana toista maailmansotaa Suomen ja kansallissosialistisen Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945. Jatkosodan aselepoehtoihin Suomen sekä Neuvostoliiton ja Britannian välillä 4. syyskuuta 1944 kuului Natsi-Saksan joukkojen karkottaminen Suomesta 15. syyskuuta mennessä. Saksan ja Suomen välillä puhkesi Lapin sota. Saksalaiset katsoivat tärkeimmiksi tavoitteikseen Petsamon Kolosjoen kaivoksen nikkelituotannon turvaamisen itselleen ja Pohjois-Norjassa olevien joukkojensa paluureitin varmistamisen. Saksalaisjoukot ryhmittyivät uudelleen ja ryhtyivät vetäytymiseen ennalta valmistellun operaatio Birken mukaisesti. Armeija vetäytyi taistellen suomalaisjoukkojen tieltä pohjoiseen turvautuen samalla poltetun maan taktiikkaan. Talvella sota muuttui asemasodaksi Käsivarressa, kunnes viimeisetkin saksalaisjoukot huhtikuun lopussa 1945 vetäytyivät Norjan puolelle. Varsinaista sodanjulistusta ei antanut kumpikaan osapuoli. Suomessa Paasikiven hallitus totesi maaliskuussa 1945 sotatilan vallinneen 15. syyskuuta 1944 lähtien ja vasta vuonna 1954 Tuomiojan hallitus totesi, että sotatila oli päättynyt.

Mikrohistoria on historiantutkimuksen haara, jonka kohteena on alueellisesti tai muutoin perinteistä historiantutkimusta rajoitetumpi kohde kuten esimerkiksi kyläyhteisö, tapahtuma tai jopa yksilö. Se kehittyi 1970-luvulla ja on siten osa 1960-luvulla syntyneitä ns. uusia historioita, joihin kuuluu myös mentaliteettihistoria. Lähteiden käytöltään mikrohistoria on kvalitatiivista, ja perustuu usein vähäisen alkuperäismateriaalin tarkkaan lukemiseen ja tulkintaan. Tämä on joissain tapauksissa välttämätöntä lähdemateriaalin ollessa niukkaa. Mikrotason tutkimustuloksilla pyritään valottamaan yhteiskunnassa vallinneita suurempia aihealueita. Tutkimus on omiaan myös kuvaamaan ihmistä osana yhteisöä. Mikrohistoriallisissa tutkimuksissa on usein keskitytty vähemmistöryhmiin tai muihin perinteisen historian sivuuttamiin aihealueisiin. Se, miten yhteisö suhtautui näihin vähemmistöihin, kertoo paljon yhteisöstä itsestään. Aputieteinä mikrohistoriassa ovat usein esimerkiksi antropologia tai sosiologia. Makrohistoria etsii suuria, pitkän aikavälin trendejä maailmanhistoriassa, etsii perimmäisiä kuvioita vertailemalla läheisiä yksityiskohtia. Esimerkiksi makrohistoriallinen tutkimus voisi tutkia japanilaista feodalismia ja eurooppalaista feodalismia päättääkseen, ovatko feodaaliset rakenteet välttämättömiä tuloksia tietyin edellytyksin. Makrohistorialliset tutkimukset usein "olettavat, että makrohistorialliset prosessit toistuvat selitettävissä ja ymmärrettävissä muodoissa". Sota meissä -teos edustaa historiantutkimuksessa sekä kuvailevaa että tieteellisempää tutkimustraditiota. Kokonaisuutena kirja siis kuitenkin sopii kaiken tasoisille lukijoille, jotka ovat lukeneet Suomen historian peruskysymyksistä. Mukavan kokoinen artikkelikokoelma Suomen Lapista sodassa niin makro- kuin mikrohistoriallisesta näkökulmasta. Laajaan tutkimusaineistoon perustuva Sota meissä -teos kytkee Lapin tapahtumat osaksi pohjoismaista ja eurooppalaista sotahistoriaa ja haastaa vakiintuneita käsityksiä Suomen sodista. Samalla se tarjoaa uusia näkökulmia muistamiseen, pakolaisuuteen ja sodan pitkäkestoisiin vaikutuksiin. Lapin sota yksilöiden kokemushistoriana!

Lähteet
Sota meissä
Wikipedia