Venäjän vakoojaverkosto (Artikkeli)

Venäjän vakoojaverkosto (Artikkeli)

Venäjän vakoojaverkosto
Kirjailija: Luke Harding
Kääntäjä: Antti Immonen
Kustantaja: Into Kustannus
Painos: 3. painos
Julkaistu: 2021
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 376

Hyytävä tosielämän jännityskertomus nykyajan vakoojista - petoksesta, rohkeudesta ja salamurhista. He vaikuttavat tavallisilta matkailijoilta, toimittajilta ja liikemiehiltä. Todellisuudessa he ovat sotilaita, hakkereita ja oligarkkeja, jotka murhaavat, hyökkäävät verkossa sekä levittävät valeuutisia ja likaista rahaa. He ovat levittäytyneet kaikkialle maailmaan ja operoivat myös Suomessa. Kirjeenvaihtaja Luke Harding paljastaa Venäjän vakoojien verkoston, jonka avulla Vladimir Putin käy salaista sotaa länttä vastaan. Vakuuttavaan aineistoon pohjautuva kirja avaa Ukrainan tilannetta, vaalihäirintää, murhia ja henkilöitä niiden takana. Lisäksi se tuo esiin kaiken kirjavan joukon ihmisiä, joita on kiristetty tai lahjottu palvelemaan Venäjän etua. Oliko Yhdysvaltojen presidentti Donald J. Trump yksi heistä? Venäjän vakoojaverkosto on ainutlaatuinen teos jokaiselle, joka haluaa tietää, miten venäläiset vakoojat nykyisin työskentelevät.

Vakoilu on laitonta aktiivista tiedustelutoimintaa, jossa hankitaan sotilaallisia, poliittisia, kaupallisia tai muita salaisia tietoja käyttämällä apuna vakoojia, salaisia agentteja tai valvontalaitteita. Vakooja toimii salaisesti ja esiintyy muuna kuin on. Vakoilun tarkoitus on hyödyttää lähtömaata, ja se voi vahingoittaa kohdemaan maanpuolustusta, turvallisuutta, ulkosuhteita tai kansantaloutta. Vakoilusta onkin monessa maassa annettu kuolemantuomioita. Suojelupoliisin mukaan vuonna 2019 Suomeen on sijoitettu pysyvästi useita kymmeniä ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä. Lisäksi saman verran ulkovaltojen tiedustelutyöntekijöitä käy Suomessa lyhyillä operatiivisilla tehtävillä vuosittain. Toiminnan päämääriin kuuluvat Suomen politiikan ennakoiminen ja päätöksentekoon vaikuttaminen. Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjän ja Kiinan tiedustelupalveluita. Ulkovaltojen kiinnostuksen kohteita Suomessa ovat esimerkiksi ulkopolitiikka, EU- ja Nato-suhteet, energiapolitiikka, huoltovarmuustoiminta, EU:n pakotteet, turvallisuuspolitiikka, kyberturvallisuus ja informaatiovaikuttamiselta suojautuminen sekä korkean teknologian tuotteet. Suomeen kohdistuu myös jatkuvasti kyberoperaatioita, joiden tavoitteena on valtiollinen vakoilu, teknisen ympäristön kartoittaminen tai vaikuttaminen. Kybervakoilun kohteena ovat sekä Suomen julkishallinto, yritykset että yksittäiset henkilöt. Lisäksi tietyt turvallisuus- ja tiedustelupalvelut pyrkivät kontrolloimaan ja painostamaan Suomessa asuvia nykyisiä tai entisiä kansalaisiaan.

Vuonna 2020 Kiinaan yhdistetty taho tunkeutui eduskunnan tietojärjestelmiin ja joidenkin kansanedustajien sähköpostitilit vaarantuivat. Vuonna 2022 kävi ilmi, että suomalaisia diplomaatteja oli vakoiltu kännykkään asennetun israelilaisen Pegasus-vakoiluohjelman avulla. Vuonna 2023 Suomi karkotti yhdeksän Venäjän suurähetystössä työskentelevää henkilöä, jotka olivat toimineet tiedustelutehtävissä. Tähän Venäjä vastasi kovemmin sulkemalla Suomen Pietarin-pääkonsulaatin, karkottamalla yhdeksän suomalaista diplomaattia ja pitämällä puhuttelun Suomen suurlähettiläälle.[38] Siihen Suomi reagoi sulkemalla Venäjän Turun-pääkonsulaatin. Yksi Pohjois-Korean kybertiedusteluyksiköistä, nimeltään Diamond Sleet, murtautui jonkin suomalaisen puolustusteollisuuden yrityksen tietojärjestelmään vuoden 2023 alkupuolella. Microsoftin raportin mukaan Pohjois-Korean vakoiluaktiviteetista on kohdistunut Suomeen 5 prosenttia – saman verran kuin Pohjois-Korea on kohdistanut esimerkiksi Turkkiin, Intiaan tai Brasiliaan. Suojelupoliisin mukaan kolmasosa Venäjän suurlähetystön diplomaateista Helsingissä on todellisuudessa tiedustelutehtävissä. Virallisesti henkilöt kuuluvat suurlähetystön henkilökuntaan, mutta todellisuudessa he toimivat Venäjän ulkomaantiedustelun SVR:n, sotilastiedustelu GRU:n tai liittovaltion turvallisuuspalvelun eli FSB:n alaisuudessa. SVR:n päämenetelmä on pitkäjänteinen ja päämäärätietoinen henkilötiedustelu diplomaatin statuksella tai illegaalina. FSB toimii etupäässä Venäjän sisällä, mutta Venäjää vakoilevat henkilöt saattavat joutua tekemisiin FSB:n kanssa. GRU on monimuotoinen organisaatio, johon kuuluu esimerkiksi sotilaallisia erikoisjoukkoja ja tietoverkkojen haittaohjelmien levittäjiä.

Luke Harding (s. 21 huhtikuuta 1968 Nottingham, Englanti) on brittiläinen toimittaja ja kirjailija, joka on työskennellyt The Guardian -lehdelle. Hän on raportoinut eri puolilta maailmaa, kuten Delhistä, Berliinistä, Moskovasta sekä sodista Afganistanissa, Irakissa, Libyassa ja Syyriassa. Vuonna 2014 hän sai arvostetun James Cameron -palkinnon. Harding aloitti journalistiikan opintonsa Oxfordin yliopistossa, jossa hän luki englantia ja toimi opiskelijalehti Cherwellin päätoimittajana. Valmistuttuaan hän työskenteli Sunday Correspondent -lehdessä, joka lopetti pian sen jälkeen, ja sen jälkeen Evening Arguksessa ja Daily Mailissa. Luke aloitti työt The Guardianissa vuonna 1996. Harding raportoi muun muassa Jonathan Aitkenin tunnetusta kunnianloukkausjutusta ja kirjoitti yhdessä David Leigh’n kanssa kirjan The Liar: The Fall of Jonathan Aitken. Vuonna 2000 hän siirtyi The Guardianin Etelä-Aasian kirjeenvaihtajaksi ja asui Delhissä. Vuonna 2001 hän vietti kolme kuukautta Pakistanissa ja Afganistanissa raportoiden Talibania vastaan käydystä sodasta, ja voitti Foreign Press Associationin vuoden ulkomaanjutun palkinnon vuonna 2002 Mazar-e Šarifin piirityksestä kirjoittamastaan reportaasista. Hän vietti suuren osan vuodesta 2003 ja 2004 Irakissa. Tammikuussa 2007 hän muutti Venäjälle toimiakseen The Guardianin Moskovan toimiston johtajana. Venäjä karkotti hänet maasta vuonna 2011, mikä oli ensimmäinen vastaava tapaus kylmän sodan jälkeen. Harding on kirjoittanut useita menestyneitä tietokirjoja. Hänen teoksensa, kuten Venäjän vakoojaverkosto ja Salajuoni: kuinka Venäjä auttoi Trumpin Valkoiseen taloon, ovat saaneet laajaa huomiota, ja niitä on käännetty monille kielille. Hänen muita kirjojaan ovat Vaiennettu – agentti Litvinenkon murha ja Venäjän sota lännen kanssa, Snowden – maailman halutuin mies ja Mafiavaltio – miten tavallisesta toimittajasta tuli uusbrutaalin Venäjän vihollinen. Harding on seurannut Ukrainan sodan tapahtumia alusta alkaen raportoiden Venäjän hyökkäyksen ensimmäisistä hetkistä ja taisteluiden kulusta etulinjassa. Hänen kirjoituksensa keskittyvät ihmisten kokemuksiin, kuten Butšan ja Mariupolin piiritykseen, sekä joukkohautojen ja kidutuskammioiden löytymiseen Venäjän miehittämiltä alueilta. Venäjän vakoojaverkosto on ainutlaatuinen teos jokaiselle, joka haluaa tietää, miten venäläiset vakoojat nykyisin työskentelevät.

Lähteet
Venäjän vakoojaverkosto
Wikipedia