Keski-Maan kartasto (Artikkeli)

Keski-Maan kartasto (Artikkeli)

Keski-Maan kartasto
Kirjailija: Karen Wynn Fonstad
Kuvittaja: Stéphane Arson, Antoine Desfilis
Kääntäjä: Seppo Raudaskoski
Suunnittelija: Fabrice Borio
Kustantaja: WSOY
Julkaistu: 2026
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 224

Täydellinen karttakirja Tolkienin tarumaailmaan. Löydä tiesi J. R. R. Tolkienin myyttisen maailman jokaiseen kolkkaan, niin Keski-Maahan kuin Lännen Kuolemattomille maillekin! Karen Wynn Fonstadin Keski-Maan kartasto on korvaamaton opas kaikille Hobitin, Tarun Sormusten herrasta ja Silmarillionin lukijoille. Keski-Maan kartasto luotaa kattavasti koko Tolkienin tarinoiden maailman esiajoilta aina kolmannelle ajalle Bilbon, Frodon ja Sormuksen saattueen matkoihin asti. Toistasataa karttaa ja kaaviota kuvaa yksityiskohtaisesti kirjojen tapahtumapaikkoja. Kaupunkien, rakennusten ja taistelukenttien piirustusten ohella teoksessa on teemakarttoja ilmastosta, kasvillisuudesta, kielistä ja väestöstä Keski-Maan historian eri aikoina. Nyt suomeksi ensimmäistä kertaa ilmestyvän kartaston kuvituksen on uudistanut upeasti ranskalainen Stéphane Arson.

Keski-Maa on J. R. R. Tolkienin luoma kuvitteellinen todellisuus, joka on muun muassa kirjoissa Silmarillion, Taru sormusten herrasta ja Hobitti eli sinne ja takaisin. Varsinaisesti Keski-Maa on vain maanosa tässä todellisuudessa, mutta koska varsinkin varhaisimmissa kirjoissa tapahtumat sijoittuvat lähinnä Keski-Maahan, nimi tuli käyttöön myös yleisnimityksenä koko Tolkienin luomalle fantasiamaailmalle. Taru sormusten herrasta on englantilaisen kirjailijan J. R. R. Tolkienin kirjoittama klassikko fantasiaromaani. Sen työstäminen alkoi Tolkienin vuoden 1937 fantasiaromaanin Hobitti eli sinne ja takaisin -osana, mutta siitä tuli lopulta paljon suurempi teos. Tolkien kirjoitti romaanin vuosien 1937 ja 1949 välillä, ja se julkaistiin kolmessa osassa vuosina 1954–1955. Taru sormusten herrasta -kirjaa on myyty yli 150 miljoonaa kappaletta, ja se on yksi myydyimmistä romaaneista kautta aikojen. Romaanin nimi viittaa tarinan päävastustajaan Sauroniin, joka oli vuosikausia aikaisemmin luonut Valtasormuksen hallitsemaan muita Mahtisormuksia ja äärimmäiseksi aseekseen sotaretkelleen Keski-Maan valloittamiseksi. Tarina alkaa pienestä hobittien asuttamasta maasta Konnusta ja kulkee läpi luoteisen Keski-Maan seuraten Sormuksen sotaa sen hahmojen kautta, joita ovat hobitit Frodo Reppuli, Samvais ”Sam” Gamgi, Meriadoc ”Merri” Rankkibuk, Peregrin ”Pippin” Tuk sekä heidän tärkeimmät liittolaisensa ja matkaseuralaisensa: ihmiset Aragorn, pohjoisen samooja, ja Boromir, Gondorin kapteeni; kääpiösoturi Gimli Glóinin poika; haltiaprinssi Legolas; ja velho Gandalf. Taru sormusten herrasta julkaistiin alkujaan taloudellisista syistä kolmessa osassa, joista ensimmäinen 29. heinäkuuta 1954 ja viimeinen 20. lokakuuta 1955. Osien nimet ovat Sormuksen ritarit, Kaksi tornia ja Kuninkaan paluu. Kerronnallisesti romaani on kuitenkin jaettu kuuteen kirjaan. Kussakin osassa on kaksi kirjaa ja viimeisen osan lopussa on liitteitä taustamateriaalista. Taru sormusten herrasta on käännetty 38 kielelle. Peter Jackson ohjasi Taru sormusten herrasta romaanin kolmiosaisen palkitun elokuvasovituksen vuosina 2001–2003.

Tolkienin kustantaja pyysi häntä kirjoittamaan jatko-osan lastenromaanille Hobitti eli sinne ja takaisin, joka oli ilmestynyt vuonna 1937. Kirja oli menestynyt hyvin, ja Tolkien alkoi kirjoittaa uutta kirjaa luomastaan hobitti-kansasta. Kirja muotoutui kuitenkin pitkän kirjoittamistyön aikana erilaiseksi. Tolkien kirjoitti kirjansa katkonaisesti ja oli aloittanut sen jo ennen Hobitin ilmestymistä. Taru sormusten herrasta julkaistiin ensimmäisen kerran alkuperäiskielellä vuosina 1954–1955. Teos jakaantuu kuuteen kirjaan sekä liitteisiin, mutta on yleensä julkaistu kolmessa niteessä, ja siksi sitä on usein kutsuttu trilogiaksi. Tolkien olisi halunnut, että kirja julkaistaisiin heti yhtenä suurena niteenä, mutta kustantaja ei suostunut, koska kirja oli niin pitkä. Paperi oli tuohon aikaan kallista, joten yhden suuren niteen julkaiseminen olisi ollut liian suuri riski. Teoksen taustalla on tarkasti suunniteltu mytologinen maailma. Kirjasta ilmenevät Tolkienin kiinnostus kieliin ja myytteihin, kuten skandinaaviseen ja kreikkalaiseen mytologiaan sekä anglosaksiseen epiikkaan. Myös kelttiläinen ja suomalainen mytologia ovat tunnistettavissa. Tolkien itse on sanonut kirjan olevan pohjimmiltaan kristillinen teos, joka heijastaa hänen harrasta roomalaiskatolilaisuuttaan. Kristillisyys, kuten muukaan uskonto tai mytologia, ei näy teoksesta suoraan, mutta on vahvasti sisäistetty kirjan tarinaan ja symboliikkaan. Kirjassa havaittuja kristillisiä teemoja ovat mm. hyvän ja pahan taistelu, kuolema ja ylösnousemus, haltioiden Lembas-leivän samaistaminen ehtoollisleipään, sekä Kristuksen samaistaminen Frodoon, Aragorniin ja Gandalfiin. Ennen Taru sormusten herrasta -trilogiaa ilmestynyt Hobitti loi tarinalle pohjan. Myöhemmin ilmestyivät saman mytologisen maailman historiaa valottavat, Tolkienin laajoista muistiinpanoista kootut ja hänen poikansa Christopherin toimittamat Silmarillion ja Keskeneräisten tarujen kirja. Tolkien oli aloittanut mielikuvitusmaailmansa luomisen jo ensimmäisen maailmansodan aikana, mutta ei perfektionistina onnistunut viimeistelemään kuin osan kertomuksistaan. Teoksissa esitellään useita Tolkienin itsensä luomia haltiakieliä, kuten harmaahaltioiden kieli sindar sekä suurhaltiakieli quenya. Quenyaa kirjoitettiin tengwar-aakkosilla. Lisäksi Tolkienin teoksissa esiintyy haltioiden sekä kääpiöiden käyttämiä cirth-riimuja. Haltiakielistä quenya perustuu monin osin suomen kieleen ja sindar lähinnä Walesin kieleen eli kymriin. Kielien monimutkaisuudesta näkee Tolkienin suuren kiinnostuksen lingvistiikkaan. Tolkien loi kielet myös muun muassa kääpiöille ja örkeille, vaikkakaan ei yhtä laaja-alaisesti. Lisäksi hän loi Keski-Maalle yleiskielen westronin, jonka hän julkaistuissa kirjoissa kuitenkin ”korvasi” englannilla. Tämä tarkoittaa, että kaikki haltiakieliset ilmaukset on säilytetty sellaisinaan, mutta kaikki englanniksi (tai suomennoksessa vastaavasti suomeksi) kerrotut asiat on kerrottu alun perin westronilla.

Taru sormusten herrasta on jakanut kriitikoiden ja yleisön mielipiteet ilmestymisestään alkaen. Sunday Telegraphin mukaan romaani kuuluu 1900-luvun fiktiokirjallisuuden merkittävimpiin teoksiin. Sunday Timesin kriitikko kirjoittaa ”englanninkielisen maailman jakaantuneen niihin, jotka ovat lukeneet Sormusten herran, ja niihin, jotka aikovat lukea sen”. Ristiriitaisia tunteita on seurannut sitä, että Tolkienin konservatiivinen ja perinteinen maailmankuva välittyy teoksesta avoimesti. Hyvän ja pahan taistelu kuvataan hyvin mustavalkoisin sävyin. Tätä vasten on ehkä yllättävää, että 1960-luvulla hipit ottivat kirjan omakseen. Heihin vetosivat ehkä kirjan teknologiakritiikki, romanttinen maaseutunostalgia, ekologiset teemat ja eskapismi. Jotkut lukijat kokevat Sormusten herran myös heijastavan avoimen rasistista maailmankuvaa: tumma iho yhdistyy kirjassa yleensä pahuuteen tai raakalaismaisuuteen, olipa kyse sitten mielikuvitusolioista tai etelän ja idän ihmisistä. Tolkien itse vastusti rasismia hyvin jyrkästi. Toisaalta on myös esitetty, että puhtaasta todellisuuspaosta Sormusten herrassa ei ole kyse. Monien analyysien mukaan tarina heijastelee eri tavoin 1900-luvun historian traagisia piirteitä, kuten Tolkienin itse nuorena rintamaupseerina kokemaa ensimmäistä maailmansotaa, totalitarismin uhkaa ja teollistumisen aiheuttamia ympäristötuhoja. Varsinkin kirjan loppukohtauksissa ovat voimakkaasti läsnä myös luopumisen ja menetyksen teemat. Kirjasta on etsitty symbolisia yhteyksiä myös toiseen maailmansotaan, mutta nämä Tolkien jyrkästi kiisti ja ilmoitti vihaavansa allegoriaa.

Karen Lea Wynn Fonstad (s. 18.4.1945 Oklahoma City, Oklahoma - k. 11.3.2005 Oshkosh, Wisconsin) oli yhdysvaltalainen maantieteilijä ja kartografi, joka työelämän jätettyään erikoistui fantasiakarttojen laatimiseen. J. R. R. Tolkienin kirjojen ystävät muistavat Fonstadin erityisesti laajasta Tolkienin maailman kartastosta The Atlas of Middle-earth (Keski-Maan kartasto). Arvostetun Keski-Maan kartastonsa lisäksi Fonstad on tehnyt karttakirjoja myös muun muassa Anne McCaffreyn ja Stephen R. Donaldsonin fantasiamaailmoista. Keski-Maan kartaston toistasataa karttaa ja kaaviota kuvaa yksityiskohtaisesti kirjojen tapahtumapaikkoja. Kaupunkien, rakennusten ja taistelukenttien piirustusten ohella teoksessa on teemakarttoja ilmastosta, kasvillisuudesta, kielistä ja väestöstä Keski-Maan historian eri aikoina. Kaikenikäisten fantasiakirjallisuuden klassikon Taru sormusten herrasta -teoksen lukemisen oheislukemistoksi Keski-Maan kartasto on kätevä ja toimiva: Keski-Maan tapahtumien hahmottamiseen ja paikallistamiseen! Tätä teosta voi suositella kaikille ja kaikenikäisille. Ja kestää useammankin lukukerran.

Lähteet
Keski-Maan kartasto
Wikipedia