Venäjä on toista maata (Artikkeli)

Venäjä on toista maata (Artikkeli)

Venäjä on toista maata
Kirjailija: Jenni Jeskanen
Kuvittaja: Mika Tuominen
Valokuvaaja: Artur Bondar, Ajuna Shagdurova
Painos: 1. painos
Kustantaja: WSOY
Julkaistu: 2026
Sidosasu: Liepeellinen sidos
Kieli: Suomi
Sivuja: 287

Kirjeenvaihtajana Putinin diktatuurissa. Silmiä avaava kuvaus tämän päivän Venäjästä ja venäläisyydestä. ”Pietarissa paistaa kevätaurinko, mutta minua ahdistaa. Ihmiset käyskentelevät rauhassa pitkin kotikaupunkinsa katuja, mikä tuntuu täysin väärältä, sillä samaan aikaan Ukrainassa siviilit pakenevat sotaa henkensä edestä.” Kun Venäjä aloitti vuoden 2022 helmikuussa laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan, suurin osa länsimaalaisista pakkasi tavaransa ja poistui Venäjältä. Helsingin Sanomien Venäjän-kirjeenvaihtaja Jenni Jeskanen jäi kuitenkin asemapaikalleen ja alkoi raportoida silmittömiin sotatoimiin ryhtyneen maan tapahtumista. Mitä tavallista elämäänsä jatkaneet kansalaiset ajattelivat kotimaansa säälimättömästä hyökkäyksestä naapurikansaa vastaan? Miltä maailma näytti venäläiskaupunkien kaduilta katsottuna? Entä minkälaista oli toimia kirjeenvaihtajana maassa, jossa niin virkakoneisto kuin tavalliset kansalaiset suhtautuvat ulkomaalaisiin toimittajiin vähintäänkin epäluuloisesti?

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Euroopan puolella sijaitseva Moskova. Nykyinen Venäjän federaatio perustettiin vuonna 1991 Neuvostoliiton hajottua. Venäjän federaatio on vuoden 1993 perustuslain mukaan puolipresidentiaalinen tasavalta (kyseessä on valtiomuoto, jossa valtiolla on sekä suorilla vaaleilla valittu presidentti että parlamentille vastuussa oleva pääministeri.). Se on liittovaltio, joka koostuu 83 liittovaltiosubjektista. Venäjän rajanaapureita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua (Kaliningradin kautta), Puola (niin ikään Kaliningradin kautta), Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia ja Pohjois-Korea. Lisäksi muun muassa Ruotsiin, Saksaan, Turkkiin, Japaniin, Etelä-Koreaan ja Yhdysvaltojen Alaskaan on vain vähän merimatkaa. Venäjä on noin 17 miljoonan neliökilometrin pinta-alallaan maailman suurin valtio, ja se peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista. Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan. Venäjä käsittää suurimman osan Pohjois-Aasiaa ja noin 40 prosenttia Euroopasta, ja sen alue jakautuu yhdeksälle aikavyöhykkeelle. Maassa on lukuisia eri kasvillisuus- ja maatyyppejä. Venäjällä on maailman suurimmat mineraali- ja energiavarat: kaasuvarat ovat maailman suurimmat, kivihiilivarat toiseksi ja öljyvarat kahdeksanneksi suurimmat. Maalla on maailman suurimmat metsävarat, ja sen järvissä on noin neljäsosa maailman sulasta makeasta vedestä. Itäslaavit alkoivat levittäytyä nykyisen Venäjän alueelle 500- ja 600-lukujen tienoilla. Kiovan Rusiksi kutsuttu valtio ilmaantui 800-luvulla ja omaksui kristinuskon vuonna 988. Kiovan Rusia seurasi Moskovan ruhtinaskunta. 1700-luvulla perustettiin huomattavasti laajempi Venäjän keisarikunta, joka ulottui Puolasta Tyynellemerelle ja sen yli Alaskaan. Venäjästä tuli keisarikunnan aikoihin maailmanlaajuinen valtatekijä. Maassa tapahtui ensimmäisen maailmansodan aikana vallankumous, jonka jälkeen perustettiin Neuvostoliitto – maailman suurin sosialistinen valtio. Nykyinen Venäjän federaatio itsenäistyi Neuvostoliitosta, kun se hajosi vuonna 1991. Venäjä on Neuvostoliiton niin sanottu seuraajavaltio. Venäjä on Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen ja on Itsenäisten valtioiden yhteisön johtojäsen. Se on yksi viidestä virallisesti ydinasevaltioksi tunnustetusta maasta ja sillä on yhdessä Yhdysvaltain kanssa maailman suurimmat ydinasevarastot.

Vladimir Vladimirovitš Putin (s. 7. lokakuuta 1952 Leningrad, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) on venäläinen poliitikko, nykyinen Venäjän federaation presidentti ja entinen pääministeri. Häntä tukee Yhtenäinen Venäjä -puolue, jolla on enemmistö Venäjän parlamentin eli liittokokouksen kummassakin kamarissa. Putin aloitti työuransa tiedustelupalvelu KGB:n tiedustelu-upseerina, jona hän toimi 16 vuoden ajan vuosina 1975–1991, aluksi Pietarissa ja 1980-luvulla Dresdenissä Itä-Saksassa. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen hän siirtyi politiikkaan ja toimi 1990-luvulla muun muassa Pietarin kaupungin apulaispormestarina ja Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n johtajana ennen kuin presidentti Boris Jeltsin nimitti hänet pääministeriksi vuonna 1999. Viimeiset kuukautensa pääministerinä Putin toimi myös Venäjän virkaatekevänä presidenttinä. Putinin ensimmäiset kaksi presidenttikautta olivat vuosina 2000–2008, kolmas kausi alkoi 2012, ja neljäs kausi alkoi 2018, viides 2024. Pääministerinä Putin toimi vuosina 1999–2000 ja uudelleen 2008–2012. Putinin valtakauden keskeisiä tapahtumia ovat olleet toinen Tšetšenian sota vuosina 1999-2009, Georgian sota vuonna 2008, Itä-Ukrainan sota vuodesta 2014 vuoteen 2022, Krimin anneksointi (kyseessä on vieraan alueen liittäminen toisen valtion hallintaan väkivaltaisesti tai jotain muita laittomia keinoja kuten sotilastoimilla uhkaamista hyödyntäen) Venäjään vuonna 2014 sekä Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022. Putin on Kansainvälisen rikostuomioistuimen etsintäkuuluttama sotarikoksista Ukrainassa. Putin on usein korostanut Venäjän yhtenäisyyttä, ja hänen hallintatyyliään on usein kutsuttu autoritaariseksi, itsevaltaiseksi ja epädemokraattiseksi, jopa diktatoriseksi. Venäjällä hänen kansansuosionsa on yleensä ollut epätavallisen korkea!

Jenni Jeskanen on Helsingissä asuva toimittaja. Hän työskenteli Helsingin Sanomien kirjeenvaihtajana Moskovassa vuosina 2021–2024 ja toimittajana Pietarissa 2017–2020. Venäjä on toista maata -teos on mikrohistoriaa parhaimmillaan. Mikrohistoria on historiantutkimuksen haara, jonka kohteena on alueellisesti tai muutoin perinteistä historiantutkimusta rajoitetumpi kohde kuten esimerkiksi kyläyhteisö, tapahtuma tai jopa yksilö. Se kehittyi 1970-luvulla ja on siten osa 1960-luvulla syntyneitä niin sanottuja uusia historioita, joihin kuuluu myös mentaliteettihistoria. Lähteiden käytöltään mikrohistoria on kvalitatiivista, ja perustuu usein vähäisen alkuperäismateriaalin tarkkaan lukemiseen ja tulkintaan. Tämä on joissain tapauksissa välttämätöntä lähdemateriaalin ollessa niukkaa. Mikrotason tutkimustuloksilla pyritään valottamaan yhteiskunnassa vallinneita suurempia aihealueita. Tutkimus on omiaan myös kuvaamaan ihmistä osana yhteisöä. Mikrohistoriallisissa tutkimuksissa on usein keskitytty vähemmistöryhmiin tai muihin perinteisen historian sivuuttamiin aihealueisiin. Se, miten yhteisö suhtautui näihin vähemmistöihin, kertoo paljon yhteisöstä itsestään. Aputieteinä mikrohistoriassa ovat usein esimerkiksi antropologia tai sosiologia. Jenni Jeskasen kirjoittaman teos kuvaa Venäjää ja tapahtumia ihmisten silmin. Suositeltavaa luettavaa nykypäivän maailman tapahtumista ja lähihistoriasta kiinnostuneille!

Lähteet
Venäjä on toista maata
Wikipedia