Pitkän sodan lyhyt historia (Artikkeli)

Pitkän sodan lyhyt historia (Artikkeli)

Pitkän sodan lyhyt historia
Kirjailija: Mariam Naiem
Kuvittaja: Julija Vus, Ivan Kypibida
Kääntäjä: Eero Balk
Kustantaja: Tammi
Julkaistu: 2025
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 112

Ukrainan ja Venäjän monisatavuotinen konflikti sarjakuvan keinoin selitettynä. Sarjakuvateos muistuttaa, että historiallisesta näkökulmasta katsottuna sodat eivät ole koskaan yksinkertaisia, kun taas yksilön näkökulmasta kysymys on hyvin yksinkertainen – jäänkö henkiin vai en? Pitkän sodan lyhyt historia on sodan monimutkaista luonnetta tutkiva sarjakuva, joka tarjoaa lukijoille ainutlaatuisen näkymän sekä historiallisiin tapahtumiin että nykyukrainalaisten henkilökohtaisiin kokemuksiin sodasta. Sarjakuvateos käy läpi Venäjän ja Ukrainan välistä sotaa sen historiallisessa kontekstissa keskiajalta nykypäivään. Teos korostaa konfliktien pysyvää luonnetta, poliittisia juuria ja yhtäläisyyksiä eri aikoina. Historiallisen narratiivin ohella kirjassa tarkastellaan myös tavallisten ukrainalaisten arkea sodan keskellä. Heidän kauttaan lukija näkee kouriintuntuvalla tavalla, kuinka sota häiritsee rutiineja ja muuttaa elämää. Pohjimmiltaan teos on monitasoinen tutkielma historian opetuksista ja toisaalta sodan vaatimista ihmisuhreista. Se muistuttaa meitä siitä, että jokaisen konfliktin takana on todellisia ihmisiä ja heidän todellisia elämäntarinoitaan, joita sodan kaaos muuttaa lopullisesti. Kirja on kirjoitettu, kuvitettu ja taitettu Ukrainassa sodan aikana. Tammi haluaa tukea ukrainalaisia siviilejä jo kolmatta vuotta kestävän sodan keskellä. Siksi kirjan tuotto ohjataan Suomen Unicefin kautta lyhentämättömänä Ukrainan lasten hyväksi.

Venäjän–Ukrainan sota (usein vain Ukrainan sota) on käynnissä oleva sota Venäjän ja Ukrainan välillä. Se alkoi helmikuussa 2014 Ukrainan vallankumouksen jälkeen, ja sotatoimet keskittyivät aluksi Krimin ja Donbassin alueille, jotka on kansainvälisesti tunnustettu osaksi Ukrainaa. Konfliktin alkuvaiheessa vuonna 2014 Venäjä valtasi Krimin ja julisti sen liitetyksi alueeseensa. Samana vuonna alkoi myös Itä-Ukrainan sota Ukrainan ja Venäjän tukemien separatistien välillä. Useasti on esiintynyt myös merivoimien välikohtauksia, kybersodankäyntiä ja poliittisia jännitteitä. Vuoden 2021 lopusta lähtien Venäjä lisäsi sotajoukkojaan Ukrainan rajan välittömässä läheisyydessä. Sota laajeni alueellisesta konfliktista täysimittaiseksi sodaksi Venäjän aloitettua hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Venäjän presidentti Vladimir Putin tunnusti Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat itsenäisiksi 21. helmikuuta 2022. Venäjän joukkoja saapui alueelle "rauhaa turvaamaan". Venäjä oli keskittänyt taistelukelpoisia sotilasyksiköitä Ukrainan rajan tuntumaan. Sodan uhka oli voimakas. 24. helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suuri osa kansainvälisestä yhteisöstä on tuominnut Venäjän sen toimista Ukrainassa ja syyttäen sitä kansainvälisen oikeuden rikkomisesta ja Ukrainan suvereniteetin loukkaamisesta. Monet maat asettivat taloudellisia pakotteita Venäjää, venäläisiä yksityishenkilöitä tai yrityksiä vastaan, erityisesti vuoden 2022 hyökkäyksen jälkeen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022, joka alkoi 24. helmikuuta, on jatkoa vuoden 2014 konfliktille, jossa Venäjä miehitti Krimin ja tuki Itä-Ukrainan separatisteja. Ennen hyökkäystä Venäjä siirsi joukkoja rajoille, tunnusti separatistialueiden itsenäisyyden ja aloitti sotatoimet presidentti Vladimir Putinin ilmoitettua ”sotilasoperaatiosta” Ukrainan demilitarisoimiseksi. Putin väitti perättömästi Ukrainan syyllistyneen venäläisvähemmistön kansanmurhaan, mutta Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja kansainvälinen yhteisö torjuivat väitteet. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö kuvasi Putinin väitteitä kansanmurhasta ”tuomittavaksi valheeksi”. Hyökkäyksen seurauksena Ukraina julisti sotatilan ja yleisen liikekannallepanon. Venäjän alkuperäisenä tavoitteena arvioitiin olleen Ukrainan hallituksen vaihtaminen, mutta nopean voiton epäonnistuttua sota pitkittyi. Ukraina onnistui puolustautumaan erityisesti Kiovan alueella ja menestyi informaatiosodassa. Länsimaat vastasivat hyökkäykseen laajoilla talouspakotteilla ja alkoivat tukea Ukrainaa aseellisesti ja taloudellisesti.

Ukrainan menestyksekkäiden vastahyökkäysten jälkeen Venäjä menetti aloitteen, ja Putin julisti osittaisen liikekannallepanon syyskuussa 2022 sekä järjesti väärennetyt kansanäänestykset miehitetyillä alueilla, jotka se liitti laittomasti Venäjään. Suurista tappioista huolimatta Venäjä on jatkanut hyökkäystä ja miehittää noin viidesosaa Ukrainan alueesta. Pääosin sota on kuitenkin muuttunut kulutussodan kaltaiseksi asemasodaksi, jossa erityisesti miehittämättömien ilma-alusten eli droonien käyttö on yleistynyt laajasti: rintamalla ja selusta-alueilla. Ukrainan sodassa yleistynyt droonien käyttö on luonut niin sanotun tappo- eli kuolemanvyöhykkeen. Tappovyöhykkeellä tarkoitetaan Ukrainan sodan kaltaisessa modernissa sodankäynnissä etulinjan ympärille muodostunutta, jopa yli 20 kilometrin levyistä aluetta, jota miehittämättömät lennokit eli droonit hallitsevat. Tällä kyseisellä alueella liikkuminen on erittäin vaarallista jatkuvan lennokkitiedustelun ja droonien tekemien iskujen vuoksi.  Sota on johtanut mittavaan pakolaiskriisiin: huhtikuussa 2026 maailmanlaajuisesti kirjattiin 5,8 miljoonaa ulkomaille paennutta ukrainaista pakolaista ja maaliskuussa 2026 oli lähes 3,9 miljoonaa oli maan sisäistä pakolaista Ukrainassa (12,5 prosenttia Ukrainan väestöstä). Sisäisistä pakolaisista yli puolet oli kotoisin alueilta, jotka olivat kokonaan tai osin Venäjän miehittämiä. Lisäksi 4,2 miljoonaa (13,7 % väestöstä) oli palannut ulkomailta kotiseudulleen pakolaisuuden jälkeen (3/2026). Huhtikuussa 2026 YK oli selvitellyt sisäisten pakolaisten kotoutumisaikeita sijaintialueillaan.

Mariam Naiem on afganistanilaistaustainen ukrainalaisaktivisti, joka on opiskellut kulttuurintutkimusta. Hän luennoi, opettaa ja kirjoittaa kulttuuriin liittyvistä aiheista. Naiem haluaa välittää maailmalle tietoa Ukrainasta ja toimia siltana kansainvälisen yleisön ja ukrainalaisten välillä. Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alusta lähtien hän on yrittänyt saada laajan kansainvälisen yhteisön ymmärtämään Venäjän ja Ukrainan välisen sodan kulttuurista kontekstia, erityisesti konfliktin kolonialistisia ja rodullisia ulottuvuuksia sekä käytäntöjä suhteessa Ukrainaan ja muihin Venäjän kolonisoimiin kansoihin. Julija Vus ja Ivan Kypibida ovat ukrainalaisia kuvittajia ja sarjakuvataiteilijoita. He asuvat ja työskentelevät Lvivissä. Pitkän sodan lyhyt historia -teos kertoo kokonaisvaltaisesti Ukrainan sodasta, Ukrainan ja Venäjän konfliktin pitkästä historiasta. Pitkän sodan lyhyt historia -teos on sodan monimutkaista luonnetta tutkiva sarjakuva, joka tarjoaa lukijoille ainutlaatuisen näkymän sekä historiallisiin tapahtumiin että nykyukrainalaisten henkilökohtaisiin kokemuksiin sodasta. Sarjakuvateos käy läpi Venäjän ja Ukrainan välistä sotaa sen historiallisessa kontekstissa keskiajalta nykypäivään. Pitkän sodan lyhyt historia -teos korostaa konfliktien pysyvää luonnetta, poliittisia juuria ja yhtäläisyyksiä eri aikoina. Historiallisen narratiivin ohella kirjassa tarkastellaan myös tavallisten ukrainalaisten arkea sodan keskellä. Heidän kauttaan lukija näkee kouriintuntuvalla tavalla, kuinka sota häiritsee rutiineja ja muuttaa elämää: mikrohistoriallinen näkökulma. Mikrohistoria on historiantutkimuksen haara, jonka kohteena on alueellisesti tai muutoin perinteistä historiantutkimusta rajoitetumpi kohde kuten esimerkiksi kyläyhteisö, tapahtuma tai jopa yksilö. Lähteiden käytöltään mikrohistoria on kvalitatiivista, ja perustuu usein vähäisen alkuperäismateriaalin tarkkaan lukemiseen ja tulkintaan. Tämä on joissain tapauksissa välttämätöntä lähdemateriaalin ollessa niukkaa. Mikrotason tutkimustuloksilla pyritään valottamaan yhteiskunnassa vallinneita suurempia aihealueita. Tutkimus on omiaan myös kuvaamaan ihmistä osana yhteisöä. Pitkän sodan lyhyt historia -teos on ajankohtaista historiaa Euroopassa!

Lähteet
Pitkän sodan lyhyt historia
Wikipedia