Koneiden sota (Artikkeli)

Koneiden sota (Artikkeli)

Koneiden sota
Alaotsikko: Droonien läpimurto ja vallankumous
Kirjailija: Jyri Kosola
Kuvittaja: Matti Vartiala
Kustantaja: Docendo
Julkaistu: 2026
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 326

Sodankäynnin tulevaisuus on täällä. Entinen ”Puolustusvoimien Q” kertoo, mitä sodan- käynnin tulevaisuudessa on odotettavissa. Koneistuva sota muuttaa sodankäyntiä perusteellisesti. Ajankohtainen teos kertoo droonien sodasta: kauko-ohjattujen tai itsenäisesti toimivien miehittämättömien koneiden kehityksestä ja käytöstä nyt ja tulevaisuudessa. Ukrainan sodassa sotatekniikan nopea kehitys on ollut verrattavissa toisen maailmansodan aikaan. Kuvaavaa on, että drooneilla on aiheutettu jopa 70 % sodan miehistötappioista. Samalla ihmisten rooli sodankäynnissä on muuttunut, kun ase ei enää tarvitse elävää kantajaa. Älykkäiden koneiden myötä sota laajentuu kaikkialle; se vetää mukaansa sotilaiden lisäksi koko yhteiskunnan rakenteineen, toimintoineen ja ihmisineen. Suurvaltojen välinen kilpailu kiihdyttää kehitystä entisestään.

Miehittämätön sotilaallinen ilma-alus  (englanniksi unmanned aerial vehicle, UAV) on sotilaskäyttöön suunniteltu miehittämätön ilma-alus, jolla voi olla useita eri käyttökohteita kuten tiedustelu- ja taistelutehtävät. Tiedustelutehtävissä ne on varustettu erilaisilla kameroilla ja antureilla (esim. kamera, lämpökamera, säteilymittari). Niitä voidaan käyttää alueilla, joille perinteisten miehitettyjen lentokoneiden lähettäminen olisi liian riskialtista (esim. katastrofialueet, sota-alueet). Miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan hyödyntää myös palontorjunnassa. Vuonna 2010 UAV-alusten myynti ylitti viisi miljardia dollaria. Sittemmin markkinat ovat kasvaneet, joidenkin arvioiden mukaan 10,7 miljardiin dollariin (2019) tai 14,3 miljardiin (2020). Markkinoiden kasvun on ennakoitu jatkuvan 2020-luvulla yli 10 prosentin vuosivauhdilla.

Sotilaskäytössä UAV-alukset voivat olla täysikokoisia lentokoneita, joita lennetään etäohjauksen avulla. Hyvin korkealla lentävillä HALE-aluksilla (Hight Altitude Long Endurance) voi olla hyvinkin suuri kärkiväli, mutta niiden kuormankantokyky on pieni. Siviilipuolen miehittämättömät ilma-alukset eivät usein eroa perinteisestä lennokista muussa kuin ohjaustavassaan. UAV vaikuttaa usein ulkomuodoltaan samanlaiselta kuin esimerkiksi ilmatorjuntatykistön tai ohjuskokeiden käyttämät suuret maalilennokit (drone), joista osa on tehty muokkaamalla vanhanaikaisia suihkulentokoneita miehittämättömiksi maalialuksiksi. Ilma-aluksen lisäksi UAV:ssä on yleensä laukaisujärjestelmä, ellei alus nouse ilmaan lentokentältä, kuten lentokone, tai pystysuoraan, kuten helikopteri. Maajärjestelmään kuuluu myös UAV:n ohjauskeskus. Viitattaessa kokonaisuuteen, jossa maa-asema on mukana, käytetään lyhennettä UAS, missä S viittaa järjestelmään (system). Koska UAV-toiminta on monessa maassa vielä kokeellista, niiden lentoja varten on varattu ilmatilaa. Esimerkiksi Suomessa Kemijärvellä on UAV-koelentoalue. Sen lisäksi järjestelmään kuuluu UAV:n ohjaajien koulutusjärjestelmät. Eräs tapa torjua UAV-koneita on seurata UAV-konetta esimerkiksi UCAV-koneella (englanniksi Unmanned combat aerial vehicle), ja tuhota maa-asema. On myös kehitetty miehittämättömien ilmalaitteiden (UAS) torjuntalaitteistoja (C-UAS, englanniksi Counter-UAS) erilaisilla kantamilla ja muilla ominaisuuksilla.

Venäjän-Ukrainan sodassa droonien elinikä on osoittautunut suhteellisen lyhyeksi. Ukrainan kiinteäsiipisten lennokkien elinikä oli kuusi lentoa, niin sanotun nelisiipikopterin vain kolme. Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022, joka alkoi 24. helmikuuta, on jatkoa vuoden 2014 konfliktille, jossa Venäjä miehitti Krimin ja tuki Itä-Ukrainan separatisteja. Ennen hyökkäystä Venäjä siirsi joukkoja rajoille, tunnusti separatistialueiden itsenäisyyden ja aloitti sotatoimet Putinin ilmoitettua ”sotilasoperaatiosta” Ukrainan demilitarisoimiseksi. Putin väitti Ukrainan syyllistyneen venäläisvähemmistön kansanmurhaan, mutta presidentti Zelenskyi torjui väitteet. Hyökkäyksen seurauksena Ukraina julisti sotatilan ja yleisen liikekannallepanon. Venäjän alkuperäisenä tavoitteena arvioitiin olleen Ukrainan hallituksen vaihtaminen, mutta nopean voiton epäonnistuttua sota pitkittyi. Ukraina onnistui puolustautumaan erityisesti Kiovan alueella ja menestyi informaatiosodassa. Länsimaat vastasivat laajoilla talouspakotteilla ja alkoivat tukea Ukrainaa aseellisesti ja taloudellisesti. Sota johti mittavaan pakolaiskriisiin: keväällä 2025 lähes seitsemän miljoonaa ukrainalaista oli paennut ulkomaille ja yli kolme miljoonaa siirtynyt maan sisällä. Ukrainan sodassa sotatekniikan nopea kehitys on ollut verrattavissa toisen maailmansodan aikaan. Ukrainan sodassa yleistynyt droonien käyttö on luonut niin sanotun tappo- eli kuolemanvyöhykkeen. Tappovyöhykkeellä tarkoitetaan Ukrainan sodan kaltaisessa modernissa sodankäynnissä etulinjan ympärille muodostunutta, jopa yli 20 kilometrin levyistä aluetta, jota miehittämättömät lennokit eli droonit hallitsevat. Tällä kyseisellä alueella liikkuminen on erittäin vaarallista jatkuvan lennokkitiedustelun ja droonien tekemien iskujen vuoksi. Älykkäiden koneiden myötä sota laajentuu kaikkialle; se vetää mukaansa sotilaiden lisäksi koko yhteiskunnan rakenteineen, toimintoineen ja ihmisineen. Suurvaltojen välinen kilpailu kiihdyttää teknistä kehitystä entisestään.

Jyri Kosola on tekniikan ja sotatieteiden tohtori, entinen sotilasyli-insinööri, insinöörieversti (evp). Hän on toiminut sodankäynnin ja sotateknologian tutkimuksen, kehittämisen ja rakentamisen parissa yli kolme vuosikymmentä, joista viimeisimmän Puolustusvoimien tutkimusjohtajana. Kosola on ollut monessa asiassa edellä aikaansa. Hän kirjoitti jo vuonna 2003 drooneista, vaanivista aseista ja perinteisten asejärjestelmien kohtalosta. Jyri Kosolan tiimi Puolustusvoimissa ideoi jo kolmisenkymmentä vuotta sitten nykyisin Ukrainassa käytetyn elektroniselle häirinnälle immuunin valokuituohjauksen. Koneiden sota -teos on selkeästi ja asiantuntevasti kirjoitettu tietoteos droonien läpimurrosta nykypäivän taistelukentälle ja tulevaisuuden visioista niiden käytössä edelleen. Suositeltavaa luettavaa nykypäivän sodista, maailmasta ja sen tapahtumista kiinnostuneille!

Lähteet
Koneiden sota
Wikipedia