Lapin sota (Artikkeli)

Lapin sota (Artikkeli)

Lapin sota
Alaotsikko: 1944-1945
Kirjailija: Mika Kulju
Kustantaja: readme.fi
Julkaistu: 2026
Painos: 2. laajennettu painos
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 439

Lapin sota 1944–1945 käytiin entisten aseveljien suomalaisten ja saksalaisten välillä, mutta sen todellinen primus motor oli Neuvostoliitto. Lapin sodan paradokseihin kuuluu, että Neuvostoliitto oli myös ainoa näistä kolmesta valtiosta, joka halusi verta ja vankeja arktisessa erämaassa. Suomalaiset ja saksalaiset joutuivat taisteluihin pakon edessä Neuvostoliiton tahdosta. Näin aukeni Suomen historiassa uusi lehti, kun Suomi siirtyi liittoutuneiden puolelle. Lapin sodan aloittanutta Tornion maihinnousua on joskus kutsuttu myös YYA-aikakauden aluksi. Lapin sodan pääroolit jaettiin entisten aseveljien ja Suomen uuden ”ystävän” kesken. Vahvassa sivu-roolissa oli Suomen aidosti ystävällinen länsinaapuri Ruotsi, joka halusi toisessa maailmansodassa säilyä väleissä myös Saksan kanssa, mutta ei halunnut rajanaapurikseen Tornionjoelle Neuvostoliittoa. Pienen sivuroolin sai kannettavakseen Norja, jonka Saksa oli miehittänyt. Tällä roolijaolla käytiin sota, joka on jäänyt historiantutkimuksessa lapsipuolen asemaan kaikissa sitä koskettaneissa maissa. Lapin sota 1944-1945 on Mika Kuljun klassikkoteoksen uusi ja tuoreimmalla tutkimustiedolla täydennetty laitos.

Lapin sota käytiin toisen maailmansodan aikana Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945. Jatkosodan 4. syyskuuta 1944 sovittuihin aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta 15. syyskuuta 1944 mennessä. Saksan ja Suomen välillä puhkesi Lapin sota. Saksalaiset katsoivat tärkeimmiksi tavoitteikseen Petsamon nikkelikaivosten tuotannon turvaamisen itselleen ja Pohjois-Norjassa olevien joukkojensa paluureitin varmistamisen. Saksalaisjoukot ryhmittyivät uudelleen ja ryhtyivät vetäytymiseen ennalta valmistellun operaatio Birken mukaisesti. Armeija vetäytyi taistellen suomalaisjoukkojen tieltä pohjoiseen turvautuen samalla poltetun maan taktiikkaan. Talvella sota muuttui asemasodaksi Käsivarressa, kunnes viimeisetkin saksalaisjoukot huhtikuun lopussa 1945 vetäytyivät Norjan puolelle.

Suomalaisten oli välirauhansopimuksen ehtojen mukaisesti kotiutettava joukkonsa 5. joulukuuta 1944 mennessä. Palvelukseen jäivät ainoastaan vuonna 1924 ja 1925 syntyneet ikäluokat sekä alle kaksi vuotta vakinaisessa väessä palvelleet. Sodan tätä vaihetta on kutsuttu nimellä “lasten ristiretki”, tai “nuorukaisten sota”. Saksalaisten vahvennettu 7. vuoristodivisioona miehitti Käsivarren Lapissa Lätäsenon länsipuolella kulkevat vahvasti linnoitetut ja varustetut Sturmbock-asemat lokakuun lopulla 1944. Rintamajoukot täydensivät lähes valmiin linnoitusketjun rakennustyöt. Sturmbock-linnoitusketju turvasi armeijan pääjoukkojen vetäytymisen etelään Norjan puolella. Käsivarren poikki kulkevassa 26 kilometriä pitkässä puolustuslinjassa oli 12 000 miestä, 800 konekivääriä, 100 kranaatinheitintä, yli 160 tykkiä ja ammusvarasto koko talven tarpeiksi. Jo vaatimattomaan miesvahvuuteen, kahteen vahvennettuun varusmiespataljoonaan riisutut suomalaisjoukot pysähtyivät Markkinan kylään, ja alkoi asemasotavaihe. Sotatoimet jähmettyivät pieniksi partiokahakoiksi. Suomalaissotilaat nostavat lipun kolmen valtakunnan rajapyykille Lapin sodan päätyttyä 27.4.1945.

Saksalaisjoukot jättivät Sturmbock-linjan taisteluitta 10. tammikuuta 1945 ja vetäytyivät Lyngen-asemiin, jotka sijaitsivat pääosin Norjan puolella. Puolustuslinjan toinen reuna ylettyi Suomen puolelle Kilpisjärvelle. Suomalaiset seurasivat, mutta eivät hyökänneet asemia vastaan. Loppukeväästä suomalaisten puolella asemasotaa kävi enää 13. tammikuuta perustettu taisteluosasto Loimu, mikä käsitti kantahenkilökuntaa ja varusmiehistä kootun vahvennetun kiväärikomppanian, 600 miestä. Keväällä saksalaisjoukot oli kokonaan vedetty Ruijasta, maakunta oli tyhjennetty siviileistä ja rakennuskanta poltettu, joten suojajoukkoja Käsivarressa ei enää tarvittu. Sodan viimeinen laukaustenvaihto käytiin tiedustelupartioiden välillä Kilpisjärvellä 25. huhtikuuta 1945. Viimeiset saksalaisyksiköt poistuivat Suomen alueelta 27. huhtikuuta Norjan puolelle. Suomi katsoi sodan omalta osaltaan tosiasiallisesti päättyneeksi, vaikkei aselepo- tai rauhansopimusta tehtykään. Norja oli tuolloin pääosin vielä Saksan miehittämänä, vaikka liittoutuneet olivat jo valloittaneet suurimman osan Saksastakin. Lapin sodan päättymisen vuosipäivää, 27. huhtikuuta, on vietetty vuodesta 1987 kansallisena veteraanipäivänä.

Mika Kulju (s. 1969) on suomalainen filosofian maisteri, tietokirjailija ja historioitsija. Kulju on kirjoittanut pitkällä urallaan noin 30 tietokirjaa, joita on käännetty useille eri kielille. Hän on myös perustamansa media-alalla toimivan Media-Arena Oy:n toimitusjohtaja. Kirjailijan uran ohella Kulju on työskennellyt pitkään journalistina sanomalehtien, television ja radion parissa sekä yritysviestinnän ammattilaisena. Lapin Sota -teos on helppolukuista kieltä. Taitto on myös kiitettävästi onnistunut. Ulkoisesti lukemaan houkutteleva kirja, joka on sisällöltään informatiivinen ja Lapin sodan tapahtumat on tuotu hyvin esille. Lapin Sota-teoksen tarkoituksena on antaa lukijalleen selkeä yleiskuva Lapin sodan taustasta, itse sotatapahtumista sekä niiden seurauksista. Teksti, kartat ja kuvitus ovat hyvin tasapainossa ja tukevat asiaan syventymistä. Mika Kuljun kirjoittama teos kirjoittama teos edustaa aihepiirinsä sekä kuvailevaa että tieteellistä tutkimustraditiota. Lapin Sota -teos täyttää hyvin paikkansa historiantutkimusten joukossa, tarjoten näin uudella tavalla tietoa ja näkökulmaa Lapin sodan vaiheisiin.

Lähteet
Lapin Sota
Wikipedia