Sanomalehtien sisällissota (Artikkeli)

Sanomalehtien sisällissota (Artikkeli)

Sanomalehtien sisällissota
Kirjailija: Helena Pilke
Kustantaja: VASTAPAINO
Julkaisupäivä: 2025
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 371

"Mikä oli sanomalehtien vihapuheen rooli sisällissodan syttymisessä?" Suomen sisällissota alkoi tammikuun 1918 lopussa, aseellisia kahakoita oli ollut eri puolilla maata jo edellisvuoden puolella. Sanomalehtien palstoilla sotaa oli käyty tuolloin jo pitkään. Tsaarin kukistuminen edelliskeväänä oli käännekohta maan sisäisessä ilmapiirissä, jota lehdet heijastivat. Elintarvikepula, hintojen nousu ja lukuisat työtaistelut synnyttivät kärjekästä kirjoittelua niin oikeiston kuin vasemmiston lehdissä. Herjat lensivät sekä uutissivuilla että pakinapalstoilla. Ne olivat päivä päivältä ilkeämpiä. Ennen pitkää valeuutiset ja poliittisten vastustajien mustamaalaus peittivät alleen asiallisen tiedonvälityksen. Muuttuivatko sanat lopulta teoiksi, johtiko kansan kahtiajakautuminen sotaan? Helena Pilkkeen kirja kertoo, millaisina lehdistö esitti poliittiset vastustajat, kuinka osapuolten viholliskuvat muokkautuivat ennen sotaa ja miten sisällissodan tapahtumat välittyivät aikalaisille.

Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Senaatin asevoimina olivat valkoiset joukot ja kansanvaltuuskunnan joukkoina Suomen punainen kaarti, punaiset. Ulkovalloista Neuvosto-Venäjä tuki punaisia ja Saksan keisarikunta valkoisia. Sisällissota oli osa ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa valtiollista ja yhteiskunnallista murrosvaihetta Euroopassa. Vuonna 1917 maailmansota johti Venäjän keisarikunnan hajoamiseen ja poliittiseen taisteluun vallasta sekä lopulta Venäjän sisällissotaan. Venäjän romahduksen seurauksena keisarikunnan osa, Suomen suuriruhtinaskunta, julistautui itsenäiseksi Suomeksi 6. joulukuuta 1917, mutta suomalaisen yhteiskunnan sisäisten jännitteiden korostuminen ja purkautuminen, valtiovallan hajoamisen kautta, johti vuoden 1917 kuluessa valtapoliittiseen ja sotilaalliseen kriisiin, jonka seurauksena maahan muodostui kaksi, aseistetuilla joukoilla varustautunutta valtakeskusta.

Kriisi huipentui tammikuun lopussa vuonna 1918 sisällissotaan punaisten ja valkoisten välillä. Punaiset hallitsivat Etelä-Suomea, valkoiset Keski- ja Pohjois-Suomea. Molempien osapuolten sotilaallinen vahvuus oli noin 80 000 sotilasta. Venäjä tuki suomalaisia punaisia pääosin luovuttamalla punakaarteille aseita. Saksan armeija tuki valkoisia hyökkäyksellä Etelä-Suomeen, noin 13 000 sotilaan vahvuisin joukoin. Sodan ratkaisutaistelut käytiin Etelä-Suomen kaupungeissa maalis-huhtikuussa 1918; valkoiset joukot valtasivat Tampereen ja Viipurin, saksalaiset joukot valtasivat Helsingin ja Lahden. Punaisten hyökkäysvaihe helmikuussa 1918 päättyi lähes täydelliseen epäonnistumiseen. Sisällissota päättyi valkoisen Suomen ja Saksan armeijan voittoon. Venäjän valtakausi päättyi Suomessa, mutta maa siirtyi keisarillisen Saksan valtapiiriin maailmansodan loppuajaksi. Saksan hävittyä suursodan suomalaisten joulukuussa 1917 saama itsenäisyys astui täysimääräisenä voimaan. Tällöin luovuttiin myös hankkeista muuttaa Suomi kuningas­kunnaksi; maan valtiomuodoksi tuli tasavaltainen demokratia Euroopan läntisten suurvaltojen myötävaikutuksella.

Sisällissota on Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma, jonka vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet poikkeuksellisen pitkäkestoiset. Kuten usein käy kansojen sisäisissä valtataisteluissa, sodan aikana ja sen jälkeen esiintyi laajamittaista terroria. Sotatoimien ollessa käynnissä molemmat osapuolet syyllistyivät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Sodan kuluessa punaisten käsissä kuoli 1424 valkoista teloitettuna, 4 kuoli vankileirillä. Valkoisten käsissä kuoli 7370 punaista teloitettuna, 11 652 kuoli vankileirillä, suurin osa sotatoimien jo päätyttyä, sillä punaisten tai punaisiksi epäiltyjen vangitseminen ja teloittaminen jatkui laajamittaisesti vielä viimeisten taistelijoiden antauduttua. Kaikkiaan sisällissota vaati noin 38 000 uhria. Heistä noin 75 prosenttia oli punaisia, joita menehtyi eniten teloituksissa sodan aikana ja sodan päätyttyä vankileireillä nälkään ja tauteihin. Varsinaisissa taistelutoimissa menehtyi lähes yhtä paljon sekä punaisia että valkoisia. Terrorin uhreista vähemmistö oli valkoisia, ja myös Venäjän kansalaisia teloitettiin. Sodan muut uhrit olivat lähinnä taisteluissa kaatuneita saksalaisia ja venäläisiä sotilaita. Sisällissota syvensi Suomen kansan kahtiajakoa. Voittanut osapuoli katsoi yhteiskunnan huonoimman aineksen nousseen Venäjän tuella kapinaan laillista hallitusta vastaan, joten hävinneisiin suhtauduttiin pitkälti kriminaaleina. Ensimmäisen maailmansodan lopputulos vahvisti kuitenkin maltillisten ja laaja-alaiseen kansalliseen ajatteluun suuntautuneiden väestöryhmien asemaa yhteiskunnassa. Tämä mahdollisti hitaan eheytymisen väestöryhmien kesken.

FT Helena Pilke on propagandan ja sensuurin tutkimukseen erikoistunut kulttuurihistorioitsija. Pilkkeen erityisaluetta ovat vuosien 1939–1945 sotapropaganda, sensuuri ja kirjallisuus. Hän on julkaissut väitöskirjansa jälkeen kymmenkunta tietokirjaa. Sanomalehtien sisällissota -teos on selkeästi kirjoitettu ja tuo havainnollisesti esille Suomen sisällissodan taustalla vaikuttaneen julkisen sanan vihapuheen ja propagandan. Propagandan keinoja ovat muun muassa negatiivinen uutisointi, faktojen valikointi ja tietynlainen kehystys, perättömät väitteet sekä trollaus (ristiriitojen aiheuttaminen).  Helena Pilkkeen kirjoittama teos tarkastelee laajasti Suomalaisia sanomalehtiä vasemmisto–oikeistoakselilta maaliskuusta 1917 toukokuuhun 1918: millaisina suomalainen lehdistö esitti poliittiset vastustajat, kuinka valkoisen ja punaisen osapuolen viholliskuvat muokkautuivat ennen sisällissotaa ja miten sisällissodan tapahtumat välittyivät lukeville aikalaisille? Sanomalehtien sisällissota -teos edustaa historiantutkimuksessa tieteellisempää tutkimustraditiota. Kokonaisuutena kirja siis kuitenkin sopii kaiken tasoisille lukijoille, jotka ovat lukeneet Suomen historian peruskysymyksistä ja joita kiinnostavat uudet näkökulmat Suomen sisällissotaan!

Lähteet
Sanomalehtien sisällissota
Wikipedia