10 oppia sodasta (Artikkeli)

10 oppia sodasta (Artikkeli)

10 oppia sodasta
Kirjailija: Ilmari Käihkö
Kuvittaja: Mika Tuominen
Kustantaja: WSOY
Julkaistu: 2025
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 420

Miten sodat alkavat – ja loppuvat? Arvostetun asiantuntijan kirja siitä, mitä voimme sodista ymmärtää. Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti, että sota Euroopassa ei ole menneisyyden asia. Palkittu sotatieteilijä Ilmari Käihkö avaa Ukrainan sodan kautta sotateorian ydinkysymyksiä: miksi konfliktit pitkittyvät, minkä vuoksi rauha harvoin tarkoittaa sodan poissaoloa ja miksi joskus sota on huonoista vaihtoehdoista paras. Käihkö kertoo myös, miltä sotatieteilijästä on tuntunut seurata itselleen läheisen maan eloonjäämiskamppailua. ”Sodankäynti on organisoitua väkivaltaa, jonka välittömät vaikutukset ovat aina tuho ja kuolema. Emme saa koskaan unohtaa, että viime kädessä sodasta päättävät, sotaa käyvät ja sodasta kärsivät aivan samanlaiset ihmiset kuin me.”

Sodankäynti on Carl von Clausewitzin määritelmän mukaan kahden itsenäisen tahon välistä organisoitua, vihamielistä vaikuttamista, jossa keskeinen ja perinteinen keino on fyysinen väkivalta. Sen tavoitteena on vastapuolen tai vastapuolien taivuttaminen omaan tahtoon. Clausewitzin mukaan sota on jatkoa valtion politiikkaan toisin keinoin, eli sodankäynti on keino, joka otetaan käyttöön kun valtion politiikka on edistänyt sodan syttymistä tai luonut sodan syttymiselle otollisen tilanteen. Sota itsessään on poliittinen tila osapuolten välillä eli sotatila. Sodankäynti ei ole itsenäinen ilmiö, vaan politiikan väline, jolla pyritään saavuttamaan sodan synnyttäneet poliittiset päämäärät. Se on aktiivista toimintaa sotatilan aikana. Sanaa sodankäynti käytetään myös liitteenä täsmentämään sodankäynnin muotoja sekä taktisia tai strategisia olosuhteita, jolloin puhutaan esimerkiksi informaatiosodankäynnistä, viidakkosodankäynnistä tai epäsymmetrisestä sodankäynnistä.

Venäjän–Ukrainan sota (usein vain Ukrainan sota) on käynnissä oleva sota Venäjän ja Ukrainan välillä. Se alkoi helmikuussa 2014 Ukrainan vallankumouksen jälkeen, ja sotatoimet keskittyivät aluksi Krimin ja Donbassin alueille, jotka on kansainvälisesti tunnustettu osaksi Ukrainaa. Konfliktin alkuvaiheessa vuonna 2014 Venäjä valtasi Krimin ja julisti sen liitetyksi alueeseensa. Samana vuonna alkoi myös Itä-Ukrainan sota Ukrainan ja Venäjän tukemien separatistien välillä. Useasti on esiintynyt myös merivoimien välikohtauksia, kybersodankäyntiä ja poliittisia jännitteitä. Vuoden 2021 lopusta lähtien Venäjä lisäsi sotajoukkojaan Ukrainan rajan välittömässä läheisyydessä. Sota laajeni alueellisesta konfliktista täysimittaiseksi sodaksi Venäjän aloitettua hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Venäjän presidentti Vladimir Putin tunnusti Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat itsenäisiksi 21. helmikuuta 2022. Venäjän joukkoja saapui alueelle "rauhaa turvaamaan". Venäjä oli keskittänyt taistelukelpoisia sotilasyksiköitä Ukrainan rajan tuntumaan. Sodan uhka oli voimakas. 24. helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suuri osa kansainvälisestä yhteisöstä on tuominnut Venäjän sen toimista Ukrainassa ja syyttäen sitä kansainvälisen oikeuden rikkomisesta ja Ukrainan suvereniteetin loukkaamisesta. Monet maat asettivat taloudellisia pakotteita Venäjää, venäläisiä yksityishenkilöitä tai yrityksiä vastaan, erityisesti vuoden 2022 hyökkäyksen jälkeen.

Sodan alkuvaiheessa Venäjä valtasi laajoja alueita erityisesti Itä- ja Etelä-Ukrainassa sekä teki epäonnistuneen hyökkäysyrityksen Kiovaan. Tämän jälkeen rintamalinja pysyi melko vakaana syyskuulle saakka. Hyökkääjä joutui sodassa puolustuskannalle Ukrainan valloitettua syys-lokakuussa alueita takaisin venäläisiltä Itä-Ukrainan pohjoisosissa. Tämän seurauksena Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti 21. syyskuuta 2022 osittaisen liikekannallepanon vahvistaakseen venäläisjoukkoja Ukrainassa. Venäjä järjesti 23.–27. syyskuuta 2022 miehitettämillään alueilla kansanäänestyksiä alueiden liittämisestä Venäjään. Merkittävä enemmistö kannatti liittymistä, mutta vaaleja pidettiin yleisesti väärennettyinä ja lopputulosta ennalta määrättynä. Putin ilmoitti 30. syyskuuta liittävänsä Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueet Venäjään. Virallista sodanjulistusta ei ole annettu meneillään olevassa Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa. Kun Kreml ilmoitti Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan vuonna 2022, se väitti aloittavansa ”sotilaallisen erikoisoperaation” sivuuttaen muodollisen sodanjulistuksen. Ukrainan hallitus piti lausuntoa kuitenkin sodanjulistuksena, ja monet kansainväliset uutislähteet raportoivat siitä sellaisena. Vaikka Ukrainan parlamentti kutsuu Venäjää ”terroristivaltioksi” sen sotilaallisissa toimissa Ukrainassa, se ei ole julkaissut virallista sodanjulistusta sen puolesta. Presidentti Putin kutsui tilannetta sodaksi ensimmäisen kerran joulukuussa 2022 pitämässään puheessa. Ukrainan sota jatkuu asemasodan kaltaisena, ja sotatoimien painopiste on siirtynyt ja pysynyt pääosin Itä-Ukrainan alueella, jossa Venäjän jatkaa sotatoimiaan Ukrainan puolustuslinjoja vastaan.

Ukrainan asevoimat aloittivat hyökkäyksen 6. elokuuta 2024  Venäjän Kurskin alueelle ja ottivat yhteen Venäjän asevoimien ja Venäjän rajavartiolaitoksen kanssa. Venäjän mukaan ainakin 1 000 Ukrainan sotilasta ylitti rajan ensimmäisenä päivänä panssarivaunujen ja panssaroitujen ajoneuvojen tukemana. Kurskin alueella julistettiin hätätila, ja alueelle vietiin kiireesti Venäjän reservejä. Venäjän viranomaiset ottivat 10. elokuuta käyttöön "terrorismin vastaisen operaation" Kurskin, Belgorodin ja Brjanskin alueilla. Ensimmäisen viikon loppuun mennessä Ukrainan armeija ilmoitti valloittaneensa 1 000 km2 Venäjän aluetta, kun taas Venäjän viranomaiset myönsivät, että Ukraina oli vallannut 28 hallinnollista aluetta. Ukraina perusti hallinnassaan olevalle Kurskin alueelle sotilashallinnon 15. elokuuta 2024. Lokakuun alkuun mennessä Ukrainan eteneminen oli pysähtynyt ja Venäjä jatkanut verisiä hyökkäyksiään Itä-Ukrainassa Ukrainan puolustuslinjoja vastaan. Ukrainan yllätyshyökkäys Venäjän raja-alueella Kurskissa viittaisi yritykseen keventää Venäjän hyökkäyksen painopistettä Itä-Ukrainan alueelta. Merkittävä haaste Ukrainalle on ollut vastaaminen Venäjän strategiaan laajentaa sodan etulinjaa ja lisätä siten painetta hyökkäämällä, erityisesti kiihtyneillä ja kuluttavilla hyökkäysoperaatioilla Harkovan ja Itä-Ukrainan alueella. Venäjän-Ukrainan sota jatkuu asema- ja kulutussodan kaltaisena sodankäyntinä etenkin Itä-Ukrainan (Donbassin alueella) alueella, selkeää sotilaallista ratkaisua sodan loppumiselle ei ole näköpiirissä!

Ilmari Käihkö (s. 1983) on suomalainen valtionpalkittu sotatieteiden dosentti ja kriisinhallintaveteraani. Hän on Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun valtiotieteiden dosentti ja tutkijatohtori Helsingin yliopiston Valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Ilmari Käihkö on Suomen näkyvimpiä Ukrainan sodan asiantuntijoita. Kommentaattorina Käihkö ei ole liioin lähtenyt ylioptimistiseen toiveikkuuteen tai nihilistiseen pessimismiin vaan on pyrkinyt perustamaan näkemyksenä tutkittuun tietoon sodasta: teos on ensimmäinen suomenkielinen kirjamittainen tapaustutkimus siitä, mitä Ukrainan sota kertoo sodan ilmiöstä. 10 oppia sodasta -teos on selkeästi kirjoitettu teos. Käihkö avaa teoksessaan Ukrainan sodan kautta sotateorian ydinkysymyksiä. 10 oppia sodasta -teoksen kymmenen päälukua (oppia) hyödyttää kaikkien sotien ymmärtämisessä. Käyhkön teoksen terminologia perustuu sotatieteellisen tutkimukseen, erityisesti kenraali Carl von Clausewitzin (1780-1831) luomaan sodan teoriaan: Clausewitzin mukaan sodan luonnetta kuvaa parhaiten vuorovaikutus ja hänen kitkan käsitteen avulla avaamansa vaikea ennustettavuus, jota myös anarkiaksi, sumuksi ja kaaokseksi kutsutaan. Käyhkö avaa teoksessaan sodan yleistä teoriaa soveltamalla sitä Ukrainan sotaan kymmenen opin kautta: sota on kauheaa mutta joskus vähiten huono vaihtoehto; sotaa on vaikea ymmärtää; sodan seuraukset ovat arvaamattomat; sota on yhteiskunnallinen ilmiö; älä aliarvioi vihollistasi; teknologia ei ole hopealuoti; sota on helpompi aloittaa kuin lopettaa; voitto on osaksi kertomus;  rauha ei ole vain sodan poissaolo; ja sota on todiste maailman epätäydellisyydestä. Historiasta on siis syytä oppia ja sitä ei siksi saa unohtaa, muuten historia vain toistaa itseään. Suositeltavaa luettavaa kaikille maailman historiaa ja maailman nykytilannetta seuraaville ja miettiville!

Lähteet
10 oppia sodasta
Wikipedia