Silmiä avaava elämäkerta nykymaailman merkittävimmästä johtajasta. Presidentti Xi Jinping johtaa maailman toiseksi suurinta taloutta ja 1,4 miljardin kansalaisen maata. Silti tämä ehdotonta valtaa käyttävä hallitsija tunnetaan yllättävän huonosti. Kiinan poliittinen eliitti luuli koulivansa Xistä nukkehallitsijaa, mutta presidentiksi päästyään hän keskitti vallan itselleen nopeasti ja häikäilemättä. Xi on ollut yhtä arvaamaton ja vallanjanoinen myös suhteessa muuhun maailmaan. Mahtimiehen muotokuva on myös kertomus Kiinan muutoksesta: köyhästä ja eristyneestä maasta tuli sotilaallinen ja taloudellinen suurvalta, joka ulottaa vaikutusvaltansa idästä länteen.
Xi Jinping (s. 15. kesäkuuta 1953 Peking) on Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri vuodesta 2012 alkaen ja Kiinan presidentti vuodesta 2013 alkaen. Xi on pyrkinyt hallituskaudellaan keskittämään valtaa itselleen ja taistelemaan korruptiota vastaan. Xin tavoitteena on Kiina-keskeinen maailmanjärjestys ja puolueen tiukka ote arjesta ja taloudesta: vapaa markkinatalous, kansalaisvapaudet ja ihmisoikeudet nujerretaan. Xin aloittama pitkäjänteinen Vyö ja tie -investointiohjelma kattaa yli 150 valtiota. Xin on lakimuutoksen myötä mahdollista jatkaa Kiinan johtajana kuolemaansa saakka. Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea valitsi Xi Jinpingin 15. marraskuuta 2012 puolueen pääsihteeriksi ja keskussotilaskomission puhemieheksi. Puolueessa oli tuolloin kaksi ryhmittymää, Jiang Zeminin johtama ja Hu Jintaon johtama. Xi ei kuulunut kumpaankaan ryhmittymään, ja lisäksi häntä pidettiin hyvin aikaansaavana virkamiehenä, jonka kanssa kaikki tulivat toimeen. Kiinan presidentiksi Xi nousi 14. maaliskuuta 2013. Xi on Kiinan johtajana käynyt alusta asti kovaotteisesti ja näyttävästi korruptiota vastaan. Vuosien 2012–2022 välillä puolitoista miljoonaa korruptoitunutta kiinalaista virkamiestä on tuomittu rangaistukseen, mukaan lukien useita maan ylimmän johdon edustajia. Samalla Xi on puhdistanut puolueen johdon sisäisistä kilpailijoistaan ja estänyt kuppikuntien muodostumisen puolueen sisälle. Hän on keskittänyt valtaa itselleen luomalla uusia hallintoelimiä. Xi on myös pyrkinyt armeijan ja epäluotettavana pidetyn oikeuslaitoksen uudistamiseen. Hän on myös vangituttanut kiinalaisia toisinajattelijoita aiempaa herkemmin.
Maosta poiketen Xi Jinping siteeraa usein kiinalaisen filosofin Kungfutsen ajatuksia ja viittaa puheissaan ja teoissaan usein Kiinan perinteisiin ja historiaan. Samalla hän on marxisti ja kommunisti, joka haluaa pitää Kiinan yksityisen sektorin tiukasti valtion valvonnassa ja kommunistisen puolueen maan yksinvaltiaana. Xin usein mainitsemat ”neljä perusperiaatetta” ovat sosialistisella reitillä pitäytyminen, kansan demokraattinen diktatuuri, Kiinan kommunistisen puolueen harjoittama johtaminen sekä marxismi-leninismi ja Mao Zedongin ajatukset. Xi korostaa maansa sosialismin kiinalaisia erityispiirteitä, ja Xin valtakaudella kiinalaisista onkin tullut aikaisempaa kansallismielisempiä. Xin mukaan länsimainen demokratia ei sovellu Kiinaan. Xi on johtanut Kiinan kaikenkattavan valvonta- ja sensuurijärjestelmän käyttöönottoa ja laajentamista. Hän otti myös käyttöön ”sosiaalisen luottoluokitusjärjestelmän”, jolla kansalaiset pisteytetään. Xi on ottanut tiukan linjan muun muassa Tiibetin hengellisen johtajan Dalai-laman puolustajiin ja tiibetiläisiin separatisteihin, Hongkongin demokratialiikkeeseen, Xinjiangin kapinoiviin uiguureihin sekä Taiwaniin, jonka hän katsoo kuuluvan Kiinan valtioon. Esimerkiksi vuodesta 2017 asti satojatuhansia Xinjiangin uiguureita ja muita muslimivähemmistöjä on internoitu niin sanotuille uudelleenkoulutusleireille. Xi on puuttunut Kiinan valtaviin ympäristöongelmiin, joiden ratkaisemista ympäristölakien kiristyksillä hän on kutsunut edellytykseksi puolueen johtoaseman säilyttämiselle sekä sille, että Kiinasta tulee ihmiskunnan johtava valtio. Xi on myös uudistanut Kiinan liikennettä esimerkiksi laajentamalla maan luotijunaverkostoa. Xi pani alulle jättimäisen ”Vyö ja tie -aloitteen”, joka yhdistää Kiinan muuhun maailmaan laajoilla kauppareiteillä ja alueiden infrastruktuuria kehittämällä. Maaliskuussa 2018 Kiinan kansankongressi poisti rajoituksen presidentin valtakausien määrältä. Lakimuutos mahdollistaa Xin jatkamisen Kiinan johtajana kuolemaansa saakka. Lokakuussa 2022 Xi valittiin kolmannelle viisivuotiskaudelleen puolueen pääsihteerinä. Xi Jinpingin on sanottu olevan Kiinan johtajana koko maailman vaikutusvaltaisin henkilö. Vähintäänkin hän on Kiinan vahvin johtaja sitten Maon aikakauden. Xi hallitsee Kiinan massiivista kansan vapautusarmeijaa ja ohjaa maailman toiseksi suurimman talouden kokonaisvaltaista uudistusta.
Michael Sheridan on pitkän linjan ulkomaantoimittaja, joka on seurannut Kiinan nousua ja erityisesti Hongkongin tilannetta vuodesta 1989 alkaen. Sheridan on työskennellyt muun muassa Sunday Timesille, Reutersille ja The Independentille. Punainen keisari -teos on selkeästi kirjoitettu elämänkerta ja tuo silmiä avaavasti Xi Jinpingin elämän ja hallinnon Kiinassa. Michael Sheridanin kirjoittama Punainen keisari -teos edustaa historiantutkimuksessa enemmän tieteellisempää tutkimustraditiota. Kokonaisuutena kirja siis kuitenkin sopii kaiken tasoisille lukijoille, jotka ovat lukeneet maailman ja Aasian historian perusteensa!
Lähteet
Punainen keisari
Wikipedia
Kommentit
Lähetä kommentti