Taistelu Ukrainasta (Artikkeli)

Taistelu Ukrainasta (Artikkeli)

Taistelu Ukrainasta
Alaotsikko: 11 ratkaisevaa hetkeä
Kirjailija: Marcus Lindqvist
Kääntäjä: Klaus Laitinmäki
Kustantaja: Kustantamo SS
Julkaistu: 2025
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 233

Miltä Ukrainan sodan käänteentekevät hetket näyttivät ukrainalaisten sotilaiden, tavallisten miesten ja naisten, näkökulmasta? "Kirja ei ole pelkästään hyvä yleiskatsaus Ukrainan puolustussotaan taktiikan ja tekniikan näkökulmasta, vaan myös muistutus siitä, että kyse on ihmisistä – ja lopulta meidän yhteisestä turvallisuudestamme." – Joakim Paasikivi, everstiluutnantti ja sotilasasiantuntija. Putinin kenraalit olivat suunnitelleet vain marssivansa Kiovaan. Mutta Ukrainan kansa päätti toisin. Vaikka hyökkääjällä oli enemmän joukkoja, kalustoa ja teknologiaa, ukrainalaiset taistelivat urheasti ylivoimaa vastaan. Venäjän oli pakko perääntyä. Taistelu Ukrainasta -kirja kuvaa yksityiskohtaisesti niin Kiovan kohtalon ratkaisseita tunteja, Bahmutin kauheuksia kuin Ukrainan yrityksiä vapauttaa valloitetut alueet vihollisen hallusta. Turvallisuuspolitiikkaan erikoistuneen toimittaja Marcus Lindqvistin teos kertoo silmiä avaavan tarkasti siitä, mitä aikamme suurimman eurooppalaisen sodan tantereilla todella tapahtui – ja siitä, miten on mahdollista, että sota jatkuu edelleen. ”Ukrainalainen ryhmänjohtaja yhil oli saanut tehtäväkseen suojella tykkipatteria. Hän oli juuri sytyttänyt tupakan, kun korvia huumaava melu oli tyrmätä hänet. Ukrainalaisten neuvostoaikaiset Grad-raketinheittimet alkoivat ampua 122 millimetrin rakettejaan. Sota oli alkanut.”

Venäjän–Ukrainan sota (usein vain Ukrainan sota) on käynnissä oleva sota Venäjän ja Ukrainan välillä. Se alkoi helmikuussa 2014 Ukrainan vallankumouksen jälkeen, ja sotatoimet keskittyivät aluksi Krimin ja Donbassin alueille, jotka on kansainvälisesti tunnustettu osaksi Ukrainaa. Konfliktin alkuvaiheessa vuonna 2014 Venäjä valtasi Krimin ja julisti sen liitetyksi alueeseensa. Samana vuonna alkoi myös Itä-Ukrainan sota Ukrainan ja Venäjän tukemien separatistien välillä. Useasti on esiintynyt myös merivoimien välikohtauksia, kybersodankäyntiä ja poliittisia jännitteitä. Vuoden 2021 lopusta lähtien Venäjä lisäsi sotajoukkojaan Ukrainan rajan välittömässä läheisyydessä. Sota laajeni alueellisesta konfliktista täysimittaiseksi sodaksi Venäjän aloitettua hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Venäjän presidentti Vladimir Putin tunnusti Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat itsenäisiksi 21. helmikuuta 2022. Venäjän joukkoja saapui alueelle "rauhaa turvaamaan". Venäjä oli keskittänyt taistelukelpoisia sotilasyksiköitä Ukrainan rajan tuntumaan. Sodan uhka oli voimakas. 24. helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suuri osa kansainvälisestä yhteisöstä on tuominnut Venäjän sen toimista Ukrainassa ja syyttäen sitä kansainvälisen oikeuden rikkomisesta ja Ukrainan suvereniteetin loukkaamisesta. Monet maat asettivat taloudellisia pakotteita Venäjää, venäläisiä yksityishenkilöitä tai yrityksiä vastaan, erityisesti vuoden 2022 hyökkäyksen jälkeen.

Sodan alkuvaiheessa Venäjä valtasi laajoja alueita erityisesti Itä- ja Etelä-Ukrainassa sekä teki epäonnistuneen hyökkäysyrityksen Kiovaan. Tämän jälkeen rintamalinja pysyi melko vakaana syyskuulle 2022 saakka. Hyökkääjä joutui sodassa puolustuskannalle Ukrainan valloitettua syys-lokakuussa 2022 alueita takaisin venäläisiltä Itä-Ukrainan pohjoisosissa. Tämän seurauksena Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti 21. syyskuuta 2022 osittaisen liikekannallepanon vahvistaakseen venäläisjoukkoja Ukrainassa. Venäjä järjesti 23.–27. syyskuuta 2022 miehittämillään alueilla kansanäänestyksiä alueiden liittämisestä Venäjään. Merkittävä enemmistö kannatti liittymistä, mutta vaaleja pidettiin yleisesti väärennettyinä ja lopputulosta ennalta määrättynä. Putin ilmoitti 30. syyskuuta 2022 liittävänsä Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueet Venäjään. Virallista sodanjulistusta ei ole annettu meneillään olevassa Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa. Kun Kreml ilmoitti Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan vuonna 2022, se väitti aloittavansa ”sotilaallisen erikoisoperaation” sivuuttaen muodollisen sodanjulistuksen. Ukrainan hallitus piti lausuntoa kuitenkin sodanjulistuksena, ja monet kansainväliset uutislähteet raportoivat siitä sellaisena. Vaikka Ukrainan parlamentti kutsuu Venäjää ”terroristivaltioksi” sen sotilaallisissa toimissa Ukrainassa, se ei ole julkaissut virallista sodanjulistusta sen puolesta. Presidentti Putin kutsui tilannetta sodaksi ensimmäisen kerran joulukuussa 2022 pitämässään puheessa. Ukrainan sota jatkuu asemasodan kaltaisena, ja sotatoimien painopiste on siirtynyt ja pysynyt Itä-Ukrainan alueella, jossa Venäjän jatkaa hyökkäyssotatoimiaan Ukrainan puolustuslinjoja vastaan.

Ukrainan asevoimat aloittivat hyökkäyksen 6. elokuuta 2024  Venäjän Kurskin alueelle ja ottivat yhteen Venäjän asevoimien ja Venäjän rajavartiolaitoksen kanssa. Venäjän mukaan ainakin 1 000 Ukrainan sotilasta ylitti rajan ensimmäisenä päivänä panssarivaunujen ja panssaroitujen ajoneuvojen tukemana. Kurskin alueella julistettiin hätätila, ja alueelle vietiin kiireesti Venäjän reservejä. Venäjän viranomaiset ottivat 10. elokuuta käyttöön "terrorismin vastaisen operaation" Kurskin, Belgorodin ja Brjanskin alueilla. Ensimmäisen viikon loppuun mennessä Ukrainan armeija ilmoitti valloittaneensa 1 000 km2 Venäjän aluetta, kun taas Venäjän viranomaiset myönsivät, että Ukraina oli vallannut 28 hallinnollista aluetta. Ukraina perusti hallinnassaan olevalle Kurskin alueelle sotilashallinnon 15. elokuuta 2024. Lokakuun alkuun mennessä Ukrainan eteneminen oli pysähtynyt ja Venäjä jatkanut verisiä hyökkäyksiään Itä-Ukrainassa Ukrainan puolustuslinjoja vastaan. Ukrainan yllätyshyökkäys Venäjän raja-alueella Kurskissa viittaisi yritykseen keventää Venäjän hyökkäyksen painopistettä Itä-Ukrainan alueelta. Merkittävä haaste Ukrainalle on ollut vastaaminen Venäjän strategiaan laajentaa sodan etulinjaa ja lisätä siten painetta hyökkäämällä, erityisesti kiihtyneillä ja kuluttavilla hyökkäysoperaatioilla Harkovan ja Itä-Ukrainan alueella. 

Yhdistyneiden kansakuntien mukaan Venäjän hyökkäyssodan johdosta on Ukrainassa kuollut tammi-marraskuussa 2025 jo 26 prosenttia enemmän siviilejä kuin edellisvuonna, ja 70 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Kaikkiaan YK:n oli varmentanut joulukuuhun 2025 mennessä ainakin 14 796 kuollutta ja 39 543 loukkaantunutta siviiliä, vaikka kaikkia hyökkäyssodan tapahtumapaikkoja ei järjestö ollut vielä päässyt tutkimaan. Sota on johtanut mittavaan pakolaiskriisiin: keväällä 2025 lähes seitsemän miljoonaa ukrainalaista oli paennut ulkomaille ja yli kolme miljoonaa ukrainalaista on siirtynyt maan sisällä. Vuoden 2025 aikana Ukrainan ja Venäjän välillä on käyty rauhanneuvotteluja Ukrainan sodan päättämisestä: välittäjinä neuvotteluissa ovat toimineet Eurooppa ja Yhdysvallat. Käytännössä Venäjä ei ole luopunut mistään tavoitteistaan, joita Putin oli julkisesti hyökkäyssodalleen asettanut! Venäjän-Ukrainan sota jatkuu asema- ja kulutussodan kaltaisena sodankäyntinä, selkeää ratkaisua sodan loppumiselle ei ole näköpiirissä!

Marcus Lindqvist on syntynyt Sipoossa vuonna 1976. Hän asuu nykyään Helsingissä. Lindqvist on opiskellut journalistiikkaa ja valtio-oppia Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingissä. Hän on työskennellyt toimittajana viimeiset 20 vuotta Hufvudstadsbladet-lehdessä. Marcus Lindqvist kirjoittaa pääasiassa turvallisuuspolitiikasta, kansainvälisistä suhteista ja myös urheilusta. Taistelu Ukrainasta  -teos on sopivan lennokasta ja helppolukuista kieltä. Toimittaja Marcus Lindqvist kertoo teoksessaan Ukrainan puolustustaistelusta 11 ratkaisevan tapahtuman kautta. Taistelu Ukrainasta -teoksessa on tuotu elävästi esille Ukrainan käymä kamppailu itsenäisyydestään. Taistelu Ukrainasta -kirja kuvaa yksityiskohtaisesti niin Kiovan kohtalon ratkaisseita tunteja, Bahmutin kauheuksia kuin Ukrainan yrityksiä vapauttaa valloitetut alueet vihollisen hallusta. Turvallisuuspolitiikkaan erikoistuneen toimittaja Marcus Lindqvistin teos kertoo silmiä avaavan tarkasti siitä, mitä aikamme suurimman eurooppalaisen sodan tantereilla todella tapahtui – ja siitä, miten on mahdollista, että sota jatkuu edelleen. Taistelu Ukrainasta -teos edustaa kuvailevampaa tutkimustraditiota, täyttäen siten hyvin paikkansa dokumentaaristen kokemusteosten joukossa: mikrohistoriaa Ukrainan sodasta!

Lähteet
Taistelu Ukrainasta
Wikipedia