Lentäjäritari Rolf Winqvist (Artikkeli)

Lentäjäritari Rolf Winqvist (Artikkeli)

Lentäjäritari Rolf Winqvist
Kirjailija: Heikki Tiilikainen
Kuvittaja: Tuomo Parikka
Kustantaja: Bazar
Julkaistu: 2025
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 296

Ilmojen ritarin tarina! Heikki Tiilikaisen Lentäjäritari Rolf Winqvist kuvaa nuoren teekkarin matkaa lentäjäupseeriksi toisen maailmansodan taivailla. Tuusulalaisen Rolf Winqvistin (1919-1944) tie pommikoneen toimintaa johtavaksi tähystäjäksi alkoi Ilmavoimien reserviupseerikoulussa heti hänen päästyään ylioppilaaksi. ”Rolle” valmistui Ilmasotakoulusta juuri talvisodan alla, ja nousi talvi- ja jatkosodassa kaikkiaan 111 kertaa ilmaan tietämättä, palaisiko koskaan. Jatkosodan aikana hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi. Vuonna 1943 ilmavoimat hankki saksalaisia Junkers Ju 88 -koneita. Winqvist osallistui koneiden hankintaoperaatioon Saksasta, ja sen sivutuotteena syntyi romanssi ja pieni tytär. Winqvist ei kuitenkaan ennättänyt koskaan tapaamaan lastaan, sillä kun hänen koneensa oli palaamassa pommituslennolta 23. kesäkuuta 1944, se syöksyi maahan Laatokan pohjoispuolella, ja Winqvist sekä muu koneen miehistö sai surmansa. Tietokirjailija Heikki Tiilikainen on saanut tätä kirjaa varten ainutlaatuista materiaalia, kuten kirjeitä, päiväkirjoja, sotapäiväkirjoja ja valokuvia. Niiden avulla hän piirtää kuvan taitavasta ja rohkeasta sotilaasta, joka ehti saavuttaa lyhyeksi jääneessä elämässään paljon.

Rolf Robert Winqvist (s. 3. maaliskuuta 1919 Tuusula – k. 23. kesäkuuta 1944 Salmi) oli Suomen ilmavoimien tähystäjä ja Mannerheim-ristin ritari. Sotilasarvoltaan hän oli luutnantti. Winqvist lensi talvi- ja jatkosodassa yhteensä 111 sotalentoa. Winqvist syntyi Tuusulassa maanviljelijä Anders ja Anna (o.s. Öhman) Winqvistin perheeseen. Päästyään ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta lyseosta vuonna 1938 hän aloitti asevelvollisuutensa Ilmavoimien reserviupseerikurssilla numero 8. Kurssin päätteeksi hänet ylennettiin vänrikiksi 11. syyskuuta 1939. Winqvist komennettiin 16. syyskuuta 1939 Lentorykmentti 4:ään, Lentolaivue 46:n 3. lentueeseen. Talvisodan aikana 25. tammikuuta 1940 Winqvist siirrettiin rykmentin Bristol Blenheim -kalustolla varustettuun Lentolaivue 44:ään. Winqvist lensi talvisodassa 27 sotalentoa tähystäjänä mukaan lukien kreivi Carl Gustav von Rosenin suorittama Douglas DC-2 -tyypin ainut sotalento Suomen ilmavoimissa. Välirauhan alkupuolella Winqvist kotiutettiin ja hän ehti aloittaa opiskelun korkeakoulussa, kunnes hänet kutsuttiin liikekannallepanossa takaisin palvelukseen. Winqvist astui palvelukseen 18. kesäkuuta 1941 Lentolaivue 44:n 2. lentueeseen. Winqvist lensi edelleen Blenheim-pommikoneen tähystäjänä. 30. maaliskuuta 1942 hänet ylennettiin luutnantiksi. 24. joulukuuta 1941 tehdyn esityksen ja 15. huhtikuuta 1942 tehdyn lisäesityksen jälkeen Winqvist nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 26. huhtikuuta 1942 numerolla 55. Nimitysperusteluissa mainitaan muun muassa esimerkillinen rohkeus, taistelumieli, into ja taitavuus. Lentolaivue 44 vaihtoi kalustonsa Junkers Ju 88 -koneisiin keväällä 1943. Tässä vaiheessa Winqvistillä oli takanaan 100 sotalentoa Blenheim-koneen tähystäjänä. Winqvist kaatui 23. kesäkuuta 1944, kun paluulennolla ollut Junkers-kone (JK-259) syöksyi maahan Salmin pitäjän Manssilassa. Onnettomuudessa koko miehistö sai surmansa mukaan lukien Winqvist. Winqvist on haudattu Paijalan hautausmaalle Tuusulaan.

Luutnantti Rolf Winqvist nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 55 huhtikuun 26. päivänä 1942: "Ylipäällikkö on pvm:llä 26.4.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi luutnantti Rolf Robert Winqvistin. Luutnantti Winqvist on pommikoneen tähystäjänä osallistunut 75 sotalentoon ja osoittanut toiminnassaan esimerkillistä rohkeutta, taistelumieltä, intoa ja taitavuutta. Hänen suorittamistaan sotalennoista on ollut 31 varsinaista pommituslentoa ja on hän 22:lla pommituslennolla saanut pommitäysosuman maaliin. Heinäkuussa 1941 sai luutnantti Winqvist erittäin vaativan valokuvaustehtävän. Vihollisen hävittäjäkoneitten ahdisteluista huolimatta suoritti hän tehtävänsä kiitettävällä tavalla. Muutama päivä myöhemmin oli luutnantti Winqvist tiedustelulennolla Laatokan Karjalassa ja suoritti tehtävän kiitosta ansaitsevalla tavalla huolimatta siitä, että hänen koneensa oli vihollishävittäjien seulaksi ampuma. Elokuussa 1941 oli luutnantti Winqvist pommituslennolla erään kylän [Vuosalmi] yläpuolella ja sai osumia vihollisen autokolonniin ja marssirivistöihin sekä tuhosi pommiosumin 3 taloa. Lennon aikana hyökkäsi 4 vihollishävittäjää koneen kimppuun, mutta luutnantti Winqvist suoritti kylmäverisesti hänelle annetun tehtävän. Samana päivänä pommitti hän erästä ratapihaa [Pyhäjärvi] saaden vihollisen kovasta ilmatorjuntatulesta huolimatta täysosuman ratapihalla seisoneeseen junaan. 13.8.41 oli luutnantti Winqvist pommituslennolla Käkisalmen seuduilla ja joutui vihollisen hävittäjän ahdistamaksi, rohkeudellaan ja harkintakyvyllään pelasti luutnantti Winqvist koneensa henkilökuntineen. 21.8.41 suoritti luutnantti Winqvist Hangon valokuvauksen vihollisen kovasta ilmatorjuntatulesta ja hävittäjävaarasta huolimatta. Syyskuussa 1941 oli luutnantti Winqvist pommituslennolla Muurmannin radalla ja onnistui katkaisemaan radan sekä saamaan täysosuman radalla kulkeneeseen junaan. Marraskuussa 1941 joutui luutnantti Winqvist tekemään pakkolaskun täydessä pommilastissa metsään. Kone syttyi palamaan. Luutnantti Winqvist loukkaantui pahasti, mutta siitä huolimatta rohkeudellaan ja ripeydellään pelasti palavasta koneesta ennen pommien räjähtämistä koneen ohjaajan.”

Heikki Tiilikainen (s. 1941) on suomalainen everstiluutnantti (evp), merisotakoulusta valmistunut rannikkotykistöupseeri ja tietokirjailija. Aktiiviurallaan hän palveli rannikkotykistössä muun muassa Kirkonmaan, Rankin ja Kuuskajaskarin linnakkeen päällikkönä. Tiilikainen on toiminut päätoimittajana lehdissä Ruotuväki (1971–1976) ja Suomen Sotilas (1988–2002) ja puolustusministerin sihteerinä sekä työskennellyt eri tehtävissä ympäri maailmaa. Tiilikainen on myös kirjoittanut, toimittanut ja suomentanut lukuisia tietokirjoja. Tietokirjailija Heikki Tiilikainen on saanut tätä kirjaa varten ainutlaatuista materiaalia, kuten kirjeitä, päiväkirjoja, sotapäiväkirjoja ja valokuvia. Niiden avulla hän piirtää kuvan taitavasta ja rohkeasta sotilaasta, joka ehti saavuttaa lyhyeksi jääneessä elämässään paljon. Lentäjäritari Rolf Winqvist -teos on selkeästi kirjoitettu. Heikki Tiilikaisen kirjoittama teos on sisällöltään erittäin informatiivinen, siinä kerrotaan seikkaperäisesti lentäjäritari Rolf Winqvistin tarina. Lentäjäritari Rolf Winqvist -teos on hyvin yksityiskohtainen sisällöltään ja edustaa historiantutkimuksessa enemmän tieteellisempää tutkimustraditiota. Mukavan kokoinen tietoteos Lentäjäritari Rolf Winqvist täyttää siten kiitettävän hyvin paikkansa Mannerheim ristin-ritarien elämänkertojen joukossa.

Lähteet
Lentäjäritari Rolf Winqvist
Wikipedia