Autokratia Oy (Artikkeli)

Autokratia Oy (Artikkeli)

Autokratia Oy 

Alaotsikko: Diktaattorit, jotka haluavat hallita maailmaa 

Kirjailija: Anne Applebaum 

Kääntäjä: Markku Päkkilä 

Kustantaja: Siltala 

Julkaistu: 2025 

Sidosasu: Sidottu 

Kieli: Suomi 

Sivuja: 218 

Luulemme tietävämme, miltä autokraattinen valtio näyttää: Huipulla on kaikkivoipa johtaja. Hän hallitsee poliisia. Poliisi uhkaa ihmisiä väkivallalla. On ilkeitä yhteistyökumppaneita ja ehkä muutamia rohkeita toisinajattelijoita. Mutta 2000-luvulla tämä ei juuri vastaa todellisuutta. Nykyisten autokratioiden toiminta perustuu kehittyneisiin kansainvälisiin verkostoihin, jotka hyödyntävät valvontatekniikoita, rahoitusrakenteita ja ammattimaisia propagandanlevittäjiä ja toimivat useiden eri hallintojen kesken. Yhden maan korruptoituneet yritykset tekevät liiketoimintaa toisen maan yritysten kanssa. Yhden maan poliisit voivat aseistaa ja kouluttaa poliisia toisessa maassa, ja propagandistit toistavat ja vahvistavat yhteisiä viestejä kaikkialla. Nykyisen Autokratia Oy:n osakkaita ei yhdistä määrätty ideologia, kuten kommunismi, vaan pikemminkin yhteinen pyrkimys saada valtaa, rahaa ja koskemattomuutta. Niin sanottu liberaali maailmanjärjestys, jonka etenemistä joskus pidettiin vääjäämättömänä, on kovaa vauhtia sulamassa. Hätkähdyttävän ajankohtaisessa kirjassaan Applebaum kehottaa demokratioita ryhdistäytymään ja suuntaamaan politiikkansa uudelleen vakavan uhan torjumiseksi. 

Diktatuuri (autokratia) on itsenäisen valtion poliittinen järjestelmä, jossa valta on yhden ihmisen, ryhmän tai hyvin rajoitetun joukon käsissä. Diktatuurit ovat autoritaarisia, joskus lisäksi totalitaristisia. Diktatuurille on ominaista poliittisen opposition tukahduttaminen sekä sananvapauden ja muiden perinteisten demokraattisten vapauksien rajoittaminen. Diktaattori on johtaja, jolla on diktatuurissa rajaton hallintavalta usein vallananastuksen perusteella. Diktaattorit ovat usein karismaattisia, ja heidän ympärilleen on myös rakennettu johtajakultti. Moni diktaattori on perustanut valtansa tueksi väkivaltakoneiston, jonka avulla he pystyvät valvomaan kansaansa ja vainoamaan vihollisiaan. Diktatuuri profiloituu usein yhteen johtohahmoon, diktaattoriin, vaikka diktatuuri olisikin luonteeltaan kollektiivinen. Diktaattorin ympärille on rakennettu johtajakultti, ja hänen valtansa on usein absoluuttinen eli hän tekee mitä haluaa.

Diktatuurissa (autokratiassa) ei ole demokraattista järjestelmää eikä vapaita ja avoimia vaaleja. Diktatuurin kesto on hallitsijoiden päätettävissä, ei kansan. Valta ei ole läpinäkyvää, ja sen kritisointi on estetty. Tiedonvälitys on valvottua ja rajoitettua, koulutus hallinnon määrittelemää ja kansalaisvapaudet puutteelliset. Opposition valtaa rajoitetaan lainsäädännöllä tai turvallisuuselinten taholta, eikä sillä ole todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Oikeusjärjestys ei yleensä edusta kansan tahtoa vaan valtaapitävän tahon haluja. Vallanpitäjien valvonnassa olevat armeija ja poliisi varmistavat diktaattorin vallan, viime kädessä väkivaltaisesti. Pienen ryhmän käsiin keskittyneen väkivaltakoneiston toiminnan seurauksena valtiosta tulee autoritaarinen ja joskus myös totalitaristinen. Totalitaristisessa diktatuurissa valtakoneisto pyrkii kontrolloimaan kaikkea. Sillä on virallinen ideologia, jonka taakse massat pyritään mobilisoimaan, ja valtaa käytetään laajan terrorin avulla. Totalitaristisia diktatuureja ovat olleet esimerkiksi Pohjois-Korea, kansallissosialistinen Saksa, Stalinin Neuvostoliitto sekä jotkin islamilaiset valtiot. Autoritaarinen diktatuuri on lievempää kuin totalitarismi. Siinä ihmiset pyritään passivoimaan politiikan suhteen, ideologiaksi voivat riittää nationalismi ja militarismi, ja vainot kohdistuvat vain hallinnon todellisiin vastustajiin. Nykyajan diktatuureissa perinteinen autoritarismi saatetaan yhdistää myös länsimaiseen liberaalikapitalistiseen talousjärjestykseen. 

Monarkkien hallitsemat valtiot olivat menneinä vuosisatoina yleisiä. Useat monarkiat laimenivat 1900-luvulla perustuslaillisiksi monarkioiksi, ja nykyisin monarkistisia diktatuureja on lähinnä vain arabimaissa. Sotilashallintoja syntyi 1800-luvulla paljon etenkin Latinalaiseen Amerikkaan. 1920-luvulta 1950-luvulle nousi useita totalitaristisia fasistisia ja kommunistisia diktatuureja. Afrikkaan ja Aasiaan syntyi 1900-luvulla runsaasti sotilasdiktatuureja. Epädemokraattisten hallintojen lukumäärä väheni 1970-luvulta 1990-luvulle, kun demokratian aate levisi maailmalla. 2000-luvulla diktatuureissa on enenevässä määrin alettu järjestämään vaaleja, joihin on osallistunut useita puolueita. Tällaisia hallintoja on kutsuttu demokratioiden ja autoritaaristen maiden hybrideiksi, tai jyrkemmin, demokratiaksi naamioituviksi diktatuureiksi. Niissä vaalit ovat periaatteessa vapaat, mutta valtapuolueen kilpailijoiksi sallitaan vain puolueita ja ehdokkaita, jotka ovat joko valtapuolueen talutusnuorassa, sekoittamassa opposition rivejä tai muuten harmittomia vallanpitäjille. Tällaista toimintatapaa esiintyy erityisesti entisissä kommunistimaissa ja itsenäistyneissä neuvostotasavalloissa Keski-Aasiassa ja Kaukasuksella. Monessa afrikkalaisessa diktatuurissa itsevaltias on muutattanut maansa perustuslakia saadakseen lisäkausia presidenttinä. 2020-luvun alussa maailman valtioista noin joka kolmas voidaan katsoa diktatuuriksi. Amerikassa diktatuureja on enää vähän, mutta Keski-Aasiassa, arabimaissa ja Afrikassa niitä on edelleen jonkin verran. Useassa näistä maata johtaa vähintään vahva mies ja kapea eliitti. Euroopassa Valko-Venäjän Aljaksandr Lukašenkaa ja Venäjän Vladimir Putinia on syytetty diktaattoreiksi: valta on keskittynyt yhden henkilön käsiin!

Kirjailija Anne Elizabeth Applebaum (s. 25. heinäkuuta 1964 Washington, DC, Yhdysvallat) on yhdysvaltalais-puolalainen toimittaja ja kirjailija. Applebaum sai vuonna 2003 ilmestyneestä teoksestaan Gulag: A History (suomennettu Gulag: Vankileirien saariston historia) Pulitzer-palkinnon. Applebaum on myös kirjoittanut holodomorista artikkelin Encyclopedia Britannicaan: Holodomor oli Ukrainan neuvostotasavallassa vuosina 1932–1933 Stalinin aiheuttamana raivonnut nälänhätä, jossa kuoli eri arvioiden mukaan 3–14 miljoonaa ukrainalaista! Autokratia Oy on yhdysvaltalaisen toimittajan ja kirjailijan Anne Applebaumin kirjoittama teos. Applebaum käsittelee teoksessa yksinvaltaisia valtioita suhteessa länsimaisiin demokraattisiin valtioihin. Applebaumin kirjoittama teos on kokonaisvaltaisen esitys liberaalin maailmanjärjestyksen kriisistä nykypäivänä suhteessa nykyisiin diktatuureihin. Applebaumin tiivistää teoksensa tarkoituksen: "Toisilta kopioidun tekniikan ja taktiikan turvin, yhteisten taloudellisten intressien nimissä ja ennen kaikkea päättäväisen vallassa pysymisen halun yhdistäminä itsevaltiaat uskovat olevansa voitolla. Tämä usko – sen synty, sen sitkeys, sen vakiintuminen demokraattisen maailman avulla ja meidän mahdollisuutemme kukistaa se – on kirjani aihe." Kirjailija Anne Applebaum avaa teoksensa ensimmäisessä luvussa, kuinka lännen taloudellinen riippuvuus Neuvostoliitosta aikoinaan syntyi. Taustalla oli luja usko siihen, että taloudellinen yhteistyö, kauppakumppanuus tekisivät tulevaisuudessa sotilaallisen konfliktin lännen ja idän välillä mahdottomaksi. Yhteistyötä ajoi erityisesti Länsi-Saksan silloinen ulkoministeri Willy Brandt, ja sitä ruvettiin konkreettisesti luomaan vuonna 1967 kokouksessa Itävallassa. Ruvettiin rakentamaan kaasuputkia halki Euroopan, projektina, joka maksoi paljon ja olisi pysyvä rakennelma, jota ei voisi purkaa. Putket yhdistivät koko Euroopan Moskovaan. Brandtin avustaja Egon Bahr antoi politiikalle nimen "Muutos lähentymisen kautta", joka myöhemmin muuttui muotoon "Muutos kaupankäynnin kautta". Yhdysvalloissa oltiin kuitenki näkevinään kaupankäynnin seuraukset, kun taas Euroopassa uskottiin sen kykyyn edistää rauhaa ja hyvinvointia. Ronald Reaganin aikana sama usko kaupankäynnin voimaan levisi sitten Yhdysvaltoihinkin. Reaganin mukaan kaupankäynti Kiinan kanssa ja vapaiden markkinoiden henki "avaa tietä yhteiskunnan oikeudenmukaistumiselle". Applebaum esittää kuitenkin, että onkin käynyt päinvastoin: autokratia ja suvaitsemattomuus ovat levinneet demokraattiseen länsimaiseen maailmaan. Nykypäivän autokratioita (yksinvaltaisia diktatuureja) ei yhdistä määrätty ideologia, kuten kommunismi, vaan pikemminkin yhteinen pyrkimys saada valtaa, rahaa ja koskemattomuutta. Ajatuksia ja keskustelua herättävä mielenkiintoinen tietoteos nykypäivän autokratiasta!

Lähteet

Autokratia Oy

Wikipedia