Yhdysvaltain idea (Artikkeli)
Kirjailija: Markku Henriksson
Kuvittaja: Markko Taina
Kustantaja: Tammi
Julkaistu: 2025
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 415
Mistä Yhdysvalloissa on kyse? Palkitun asiantuntijan ajankohtainen teos jäljittää Yhdysvaltain ideaa ja sen toteutumista. Yhdysvaltoja perustettaessa 1700-luvun lopulla ajatuksena oli luoda sen ajan eurooppalaisista kuningaskunnista selvästi poikkeava valtio, jonka perusperiaateisiin kuuluvat ihmisten välinen tasa-arvoisuus, tasavaltalaisuus, vapaus ja demokratia. Onnistuttiinko tässä? Alusta saakka Yhdysvaltain ideaan on kuulunut myös kasvu ja laajeneminen. Liittovaltio syntyi ideologisen vallankumouksen kautta, mutta jo sitä edeltäneet siirtokunnat perustuivat vahvasti ideologisille uskonnollisille ajatuksille. Yhdysvallat oli kenties syntyessään vallankumouksellinen ja radikaali, mutta nykyisin se on eurooppalaisesta näkökulmasta pikemminkin konservatiivinen tai liberaalinen. Yhdysvaltain idea pohtii maan yhteiskunnallisen järjestelmän rakenteita ja rakentumista. Mukana ovat niin Yhdysvalloissa vallitsevat ideologiat, poliittisten puolueiden muutokset, väestön erilaisuus ja eripuraisuus, aktiivinen ulkopolitiikka ja isolationismi kuin maan tuleva suunta Donald Trumpin toisen presidenttikauden alkaessa.
Amerikan Yhdysvallat (engl. United States of America, lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista. Se on väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin valtio. Maapinta-alaltaan Yhdysvallat on maailman neljänneksi laajin valtio, vesialueet mukaan luettuna se on maailman kolmanneksi laajin. Yhdysvaltain historia voidaan jakaa eri vaiheisiin: varhaishistoriaan (ennen 1500-lukua), eurooppalaisten tutkimusmatkailijoiden aikaan (1500-luku), siirtokuntien aikaan (1600- ja 1700-luvut), sekä itsenäistymistä 1776 seuranneeseen itsenäisen valtion historiaan. Yhdysvaltain väestö on etnisesti ja sosioekonomiselta asemaltaan varsin moninainen: se on muotoutunut toisen vuosituhannen jälkipuoliskolla ensisijaisesti eurooppalaisista siirtolaisista ja toissijaisesti Afrikasta tuoduista orjista. Tuonnempana Yhdysvallat on saanut muuttovoittoa latinalaisesta Amerikasta ja Aasiasta. Yhdysvallat on tasavalta ja liittovaltio. Kolmetoista Britannian siirtokuntaa perustivat liittovaltion 1700-luvun lopussa. Itsenäisyysjulistus annettiin 4. heinäkuuta 1776 ja maa tunnustettiin vapaussodan jälkeen vuonna 1783. Yhdysvaltain perustuslaki otettiin käyttöön 1787. Seuraavan 1800-luvun aikana maa laajeni ja kasvoi huomattavasti, mutta osavaltioiden erimielisyydet ajoivat maan sisällissotaan, joka käytiin vuosina 1861–1865. 1860-luvulla käyty sisällissota oli tärkeä vedenjakaja maan historiassa, sillä sen myötä maa säilyi yhtenäisenä. Toisen maailmansodan (1939-1945) voittajavaltiona Yhdysvalloista tuli sotilaallisesti johtava länsimaa. Sittemmin 1990-luvulla Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Yhdysvalloista tuli maailman johtava ja ainoa supervalta.
Yhdysvaltalainen kulttuuri on länsimainen kulttuuri, joka perustuu vanhoihin eurooppalaisiin kulttuureihin. Yhdysvalloissa tunnetaan käsite amerikkalainen unelma, ajatus maasta joka tarjoaa yhtäläiset menestymisen mahdollisuudet jokaiselle hänen kykyjensä ja saavutuksiensa mukaisesti, sosiaalisesta luokasta tai syntyperästä huolimatta. Yhdysvaltalaisen unelman juuret voidaan nähdä jo Yhdysvaltain perustuslaissa, jonka mukaan kaikilla ihmisillä on yhtäläinen oikeus ”vapauteen ja onnellisuuden tavoitteluun”. Yhdysvaltain kulttuurissa on huomattavia alueellisia eroja, vaikka sisäinen muuttoliike on voimakasta. Maan koillisosa on tiheästi asuttua ja kaupungistunutta. Keskilänsi on maanviljelysaluetta, ja alueen auto- ja terästeollisuus on taantunut. Lännen avariin maisemiin liittyy kansallisia myyttejä individualismista ja yksilön rajattomista mahdollisuuksista. Etelän valtiot on yhdistetty orjuuteen ja mustan väestön kansalaisoikeustaisteluun, mutta niitä leimaavat myös aurinkoinen ilmasto ja eläkeläisten yhteisöt. Kalifornian ja maan lounaisosien erityispiirteitä ovat espanjankielinen kulttuuri ja paikalliset ruokalajit. Villin lännen historia rikollisineen, pyssysankareineen, intiaaneineen ja karjapaimenineen on osa niin sanottua americanaa eli yhdysvaltalaista kansallisromantiikkaa.
Markku Henriksson on Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas-professori emeritus ja Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti. Hän on alusta alkaen ollut mukana myös Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen toiminnassa. Henrikssonin teos Tähtilipun maa - Yhdysvaltain alueen historia oli ehdolla Tietokirjallisuuden Finlandia -palkinnon saajaksi vuonna 2021. Yhdysvaltain idea -teos on pysyvästi ajankohtaista tietoa. Markku Henriksson kuljettaa lukijan varmoin ottein läpi Yhdysvaltain idean: kulttuurialueiden ja kansakuntien koko kiehtovan kirjon, kansojen sulatusuunin läpi. Markku Henrikssonin kirjoittama teos edustaa aihepiirinsä tieteellisempää tutkimustraditiota ja täyttää kiitettävästi paikkansa valtioita ja kansoja käsittelevien historiateosten joukossa.
Lähteet
Yhdysvaltain idea
Wikipedia
Kommentit
Lähetä kommentti