Valtakunta (Artikkeli)

Valtakunta

Valtakunta (Artikkeli)
Kirjailija: Sampsa Rydman
Kustantaja: Kiuas kustannus
Sidosasu: Nidottu
Julkaistu: 2024
Kieli: Suomi
Sivuja: 325

Miltä Eurooppa näyttäisi, jos Saksa olisi selviytynyt toisesta maailmansodasta? Internetprojektina 1990-luvulla alkanut Valtakunta-teos on suomalaisen vaihtoehtohistorian merkkipaaluja. Sampsa Rydman panee siinä tunnetun historian uusiksi 1930-luvun lopulta 1960-luvun alkuun. Hänen visiossaan Iso-Britannia taipuu solmimaan rauhan Saksan kanssa vuonna 1940, Yhdysvallat pysyttelee erossa sodasta ja operaatio Barbarossa johtaa Neuvostoliiton tappioon. Seurauksena syntyy uudenlainen imperiumien valtapeli, jonka pääpelurit ovat Saksa ja Yhdysvallat. Valtakunta-teos on huikea kokonaisvaltainen tutkielma maailmanjärjestyksestä, joka olisi saattanut toteutua. Se pohtii muun muassa, millainen olisi ollut Hitlerin johdolla yhdentyvä Eurooppa, mikä olisi ollut Suomen asema siinä, mihin suuntaan natsipuolue olisi kehittynyt Hitlerin kuoleman jälkeen ja millaista olisi ollut Saksan hallitseman Euroopan kulttuurielämä. Valtakunta-teos kiehtoo, hämmästyttää ja järkyttää. Sen esiin nostamat kytkökset nykypäivän todellisuuteen ovat herkullisen ironisia.

Vaihtoehtohistoria on fiktiota, jossa historian kulku kuvitellaan todellisuudesta poikkeavaksi. Vaihtoehtoisessa historiassa pyritään luomaan kuva siitä, millainen maailma olisi, jos tapahtumat olisivat menneet toisin. Yksi vaihtoehtohistorian teemoista on esimerkiksi natsi-Saksan voitto toisessa maailmansodassa. Suomessa vaihtoehtoisen historian keskeisin aihe on ollut Suomen miehittäminen ja liittäminen Neuvostoliittoon. Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös kolmas valtakunta, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksaa, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler. Valtion virallinen nimi oli Saksan valtakunta (saksaksi Deutsches Reich) vuoteen 1943, jolloin siitä tuli Suur-Saksan valtakunta. Saksan valtakuntaa (1933-1945) hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue (NSDAP eli Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei, josta johtuu kansallissosialistia tarkoittava nimitys “natsi”). Ainoastaan natsipuolueen toiminta oli sallittu, muut puolueet kiellettiin. Puolueen johtajana, valtakunnankanslerina ja presidenttinä toimi Führer (johtaja), diktaattori jolle kaikki valta oli keskitetty. Saksan presidentti Hindenburgin kuoltua vuonna 1934 perustettu Führerin virka kuului Adolf Hitlerille kansallissosialistisen hallinnon viime päiviin saakka. Kansallissosialistinen hallinto teki huomattavia hallinnollisia muutoksia, joiden tavoitteena oli mahdollistaa tehokas keskusvalta. Saksan historiallisia osavaltioita ei tosin virallisesti lakkautettu, mutta ne menettivät jo vuosina 1933–1934 itsehallinto-oikeutensa. Osavaltioita suuremman merkityksen saivat kansallissosialistisen puolueen piiripäälliköiden, gauleitereiden valvomat hallintoalueet, Gaut, jotka muodostettiin osavaltioiden rajoista riippumatta. Ensisijaisena tavoitteena oli maan yhtenäistämisen ja kulttuurin yhdenmukaistamisen ohella pyrkiä myös siihen, että saksankieliset voisivat asua yhdessä valtiossa. Tätä kuvasti iskulause Ein Reich, Ein Volk, Ein Führer (yksi valtakunta, yksi kansa, yksi johtaja). Itävallan liittäminen 1938 Anschlussissa ja Tšekkoslovakian sudeettialueiden liittäminen Saksaan 1939 heijastivat tätä tavoitetta, samoin kuin myös toisen maailmansodan aloittamisen perusteluna toimiva Danzigin vapaakaupungin liittämispyrkimys Puolasta Saksaan. Saksa järjesti valtaamansa alueet erilaisiksi hallintoalueiksi. Osa alueista liitettiin suoraan Saksaan, osaa alueista hallitsi Wehrmachtin sotilashallinto, osaa Saksan siviilimiehityshallinto, Alfred Rosenbergin johtama valloitettujen itäisten alueiden ministeriö (Das Reichsministerium für die besetzten Ostgebiete), joka käytännössä sai kilpailijakseen vielä Herman Göringin johtaman nelivuotissuunnitelman piirissä toimivat virkamiehet. Rosenbergin ministeriö käytännössä pyrki toimeenpanemaan idän yleissuunnitelmaa väestöpolitiikan ja talouspolitiikan osalta Neuvostoliitolta valloitetuilla alueilla.

Adolf Hitlerin liitettyä vuonna 1938 Itävallan Saksaan (ks. Anschluss), alkoi ajatus yhdestä valtakunnasta, yhdestä johtajasta ja yhdestä (saksalaisesta) kansasta toteutua. Maan nimeksi muutettiin virallisesti Großdeutsches Reich, Suur-Saksan valtakunta 26. heinäkuuta 1943. Perusteluna päätökselle oli Saksan hallussa pitämän alueen laajeneminen sotatoimien vuoksi. Silti Saksan, sen liittolaisten ja kanssasotijoiden hallussaan pitämä alue oli Stalingradin taistelun tappiosta vuonna 1943 ja rintaman murtumisesta johtuen alkanut jo pienentyä. Saksassa tehtiin kuitenkin edelleen poliittisia ja taloudellisia suunnitelmia uuden Euroopan hallitsemiseksi. Vuonna 1943 järjestettiin Saksassa Euroopan Yhteisöä koskeva kansainvälinen kokous, jossa pyrittiin laatimaan suuntaviivoja Euroopan valtioille sen jälkeen, kun Saksa olisi voittanut sodan. Saksan ulkoasiainministeri Joachim von Ribbentrop antoi 5. huhtikuuta 1943 Auswärtiges Amtissa asetuksen Eurooppa-komitean perustamiseksi. Sen tehtävänä oli eurooppalaisen yhdentymisen suunnittelu ja se kokoontui ulkoaisiainministerin kutsusta. Jäseniksi määrättiin varapuheenjohtajaksi valtiosihteeri von Steengracht, suurlähettiläs Gaus, suurlähettiläs von Rintelen, alivaltiosihteeri Hencke, ministerineuvos Wehl, ministeri Albrecht, ministeri Smidt, ministeri Rühle, ministeri, professori Berber, tohtori Megerle, vanhempi lainopillinen neuvonantaja von Schmieden, laillinen neuvonantaja Wagner, Brigadeführer Six ja Brigadeführer Frenzel. Lainopillinen neuvonantaja von Trützschler määrättiin komitean sihteeriksi. Huolimatta Saksan kärsimistä tappioista 1944–1945 maan hallintorakenteessa säilytettiin edelleen muun muassa Valloitettujen itäalueiden valtakunnanministeriö, vaikka puna-armeijan etenemisen myötä se menetti alueensa merkittävässä määrin jo vuoden 1944 aikana. Saksan hallintojärjestelmä käsitti monenlaisia hallinnon muotoja, joista kiintein oli Saksan valtakuntaan liittäminen tavalliseksi valtakunnanpiiriksi.

Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen sota, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Ison-Britannian, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton johtamat liittoutuneet. Akselivallat kärsivät tässä sodassa perusteellisen tappion. Saksan ja Neuvostoliiton hyökättyä Puolaan syyskuussa 1939, toinen maailmansota alkoi. Saksa oli aluksi menestyksekäs miehittäen ensin vuonna 1939 Puolan ja sitten vuosina 1940-1943 Tanskan, Norjan, Ranskan, Balkanin, Baltian ja valtavia alueita Neuvostoliitosta (vuodesta 1943 alkaen Saksan hallussa oleva alue pienentyi). Sodan aikana natsihallinto päätti hävittää juutalaiset ja muut arjalaisen rodun puhtautta uhanneet ainekset Saksasta ja vallatuilta alueilta, mikä johti lopulta holokaustina tunnettuun kansanmurhaan. Neuvostoliittoa ei kuitenkaan kyetty lopullisesti lyömään, eikä maihinnousua Britanniaan suorittamaan ja myös Yhdysvallat liittyi Saksan vastaiseen rintamaan Japanin hyökättyä Pearl Harboriin 1941. Vuonna 1945 pääosin yhdysvaltalaiset, britit ja neuvostoliittolaiset voittivat Saksan ja sen liittolaiset Italian ja Japanin. Suurin osa Eurooppaa oli tuhottu, kymmeniä miljoonia kuollut, kuusi miljoonaa juutalaista ja miljoonia vallatuilla alueilla eläneitä murhattu. Saksan poliittiset ja taloudelliset rakenteet olivat tuhoutuneet ja se oli menettänyt suuria alueita idästä. Uuden Saksan rakentaminen alkoi lähes nollapisteestä ja käytyä maailmansotaa seurasi ideologisesti hajanaisten voittajavaltioiden välien kiristyminen niinsanotuksi kylmäksi sodaksi. Kymmeniä miljoonia ihmishenkiä vaatinut toinen maailmansota on ihmiskunnan historian tuhoisin sota. Toisessa maailmansodassa kuoli enemmän ihmisiä kuin missään sodassa sitä ennen tai sen jälkeen. Arviot menehtyneiden määrästä vaihtelevat, lähteestä riippuen, 50 miljoonan ja 70 miljoonan välillä. Sotilaita sai surmansa, eri arvioiden mukaan, 22–25 miljoonaa, ja siviiliuhreja oli 40–52 miljoonaa.

Sampsa Rydman (s. 1978) on Vantaalla asuva kuvittaja, kartografi ja graafinen suunnittelija. Valtakunta-teos on kokonaisvaltainen tutkielma vaihtoehtoisesta maailmanjärjestyksestä, joka olisi saattanut toteutua. Rydmanin kirjoittama teos pohtii muun muassa, millainen olisi ollut Hitlerin johdolla yhdentyvä Eurooppa, mikä olisi ollut Suomen asema siinä, mihin suuntaan natsipuolue olisi kehittynyt Hitlerin kuoleman jälkeen ja millaista olisi ollut Saksan hallitseman Euroopan kulttuurielämä 1960-luvun alkuun saakka? Sampo Rydmanin kirjoittamaa Valtakunta -teos voi hyvin vertailla Thomas Harrisin ensimmäiseen menestysromaaniin Kolmannen valtakunnan salaisuuteen (Fatherland, 1992), joka sijoittuu vaihtoehtohistoriaan, jossa Hitlerin Saksa voitti toisen maailmansodan. Näissä molemmissa vaihtoehtohistorioissa Saksan johtama Eurooppa on kylmässä sodassa Yhdysvaltojen kanssa. Harrisin teos Kolmannen valtakunnan salaisuus on ollut aikanaan televisioelokuvan Fatherland – Isänmaa (1994) pohjana. Tämän televisioelokuvan pääosaa näytteli edesmennyt alankomaalainen näyttelijä Rutger Hauer. Rydmanin Valtakunta -teoksen voi lukea vaikka rinnakkain tai peräkkäin Harrisin Kolmannen valtakunnan salaisuus -teoksen kanssa. Vaihtoehtohistoriaa historian tunteville lukijoille. Mielenkiintoista vaihtoehtohistoriaa ja keskusteltavaa ajattelevien ihmisten kesken!

Lähteet
Valtakunta
Wikipedia