Kiina Xi Jinpingin aikakaudella (Artikkeli)

Kiina Xi Jinpingin aikakaudella (Artikkeli)

Kiina Xi Jinpingin aikakaudella
Kirjailija: Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen, Niko Vartiainen
Kustantaja: Teos
Julkaistu: 2023
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 424

Kiina on noussut yhdeksi maailman johtavista talouksista ja poliittisista mahdeista. Kuluneen kymmenen vuoden ajan maata on kommunistisen puolueen pääsihteerinä johtanut Xi Jinping, jonka valtakausi on juuri saanut jatkoa ainakin vuoteen 2027 asti. Maan kehitys on Xin käsissä, eikä ole vähättelyä sanoa, että hän on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista henkilöistä. Kiina Xi Jinpingin aikakaudella on kokonaisesitys Kiinan muutoksista, katsaus Xi Jinpingin henkilöhistoriaan, valtaannousuun sekä toimiin, joilla hän on keskittänyt valtaa itselleen. Samalla se käy läpi Kiinaan liittyviä akuutteja kysymyksiä, kuten Taiwanin ja Hongkongin tilannetta, uiguurien asemaa sekä jännitteitä kauppa- ja teknologiapolitiikassa. Yleistajuinen kirja luo katsauksen myös siihen, mitä voimme odottaa tulevaisuudelta, jossa Kiinan merkitys niin kansainvälisissä suhteissa kuin globaalin talouden pelurinakin vain kasvaa.

Kiinan kansantasavalta on maa Itä-Aasiassa. Kiina on noin 1,4 miljardilla asukkaallaan väkiluvultaan maailman toiseksi suurin maa ja pinta-alaltaan kolmanneksi suurin Venäjän ja Kanadan jälkeen. Suurin osa Kiinan pinta-alasta on varsinaiseen Kiinaan kuulumattomia, harvaan asuttuja alueita (Xinjiang, Sisä-Mongolia, Qinghai, Tiibet ja Mantšuria), ja suurin osa maan väestöstä asuu varsinaisen Kiinan alueella. Kiinan naapurimaita ovat Intia, Nepal, Bhutan, Myanmar, Laos, Vietnam, Venäjä, Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea), Pakistan, Mongolia, Kirgisia, Tadžikistan, Afganistan ja Kazakstan. Kiina on hallitusmuodoltaan kansantasavalta, jota hallitsee yksinvaltaisesti Kiinan kommunistinen puolue (KKP). Talousjärjestelmältään se on sosialistinen markkinatalous, joka on eräänlainen yhdistelmä suunnitelmataloutta ja markkinataloutta. Ihmisoikeudet ovat Kiinassa heikolla tolalla, ja esimerkiksi lehdistönvapauden suoja on olematon. Ainakin satojatuhansia uiguureja on viety uudelleenkoulutusleireille, joilla uiguureja uudelleen koulutetaan seuraamaan puolueen oppeja.

Kiinan kansantasavalta on nykyään Taiwanin saarta hallitsevan Kiinan tasavallan seuraaja. Kansantasavalta syntyi, kun Mao Zedongin johtamat kommunistit voittivat Kiinan sisällissodan ja tasavaltalaiset joukot pakenivat Taiwaninsaarelle. Kansantasavalta julistettiin perustetuksi 1949. Yhteensä 12 valtiota, esimerkiksi Vatikaani, pitää edelleen Kiinan tasavaltaa maan ainoana laillisena hallituksena. Valtaosa maista on kuitenkin hyväksynyt kansantasavallan olemassaolon. Kansantasavallan alkuaikoina Kiinassa nähtiin poliittisia vainoja ja nälänhätiä, mutta vuodesta 1978 vähitellen tehdyn talouden liberalisoinnin seurauksena Kiina on noussut ostovoimalla mitattuna maailman suurimmaksi taloudeksi. Kiina on ollut jo 35 vuoden ajan yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista. Länsimaissa Kiina on tullut tunnetuksi halvan työvoiman maana, jonka seurauksena on alettu puhua niin sanotusta Kiina-ilmiöstä. Tosin Kiinan palkkatason kohoamisen myötä Kiina-ilmiö on jakautunut koskemaan laajemmin Itä-Aasian maita. Nykyään Kiina lasketaan poliittiseksi, taloudelliseksi ja sotilaalliseksi suurvallaksi. Kiinan kansanarmeijan miesvahvuus on maailman suurin yli 2,8 miljoonalla sotilaalla. Kiina on myös ydinasevaltio.

Xi Jinping (s. 15. kesäkuuta 1953 Peking) on Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri vuodesta 2012 alkaen ja Kiinan presidentti vuodesta 2013 alkaen. Xi on pyrkinyt hallituskaudellaan keskittämään valtaa itselleen ja taistelemaan korruptiota vastaan. Xin tavoitteena on Kiina-keskeinen maailmanjärjestys ja puolueen tiukka ote arjesta ja taloudesta: vapaa markkinatalous, kansalaisvapaudet ja ihmisoikeudet nujerretaan. Xin aloittama pitkäjänteinen Vyö ja tie -investointiohjelma kattaa yli 150 valtiota. Xin on lakimuutoksen myötä mahdollista jatkaa Kiinan johtajana kuolemaansa saakka. Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea valitsi Xi Jinpingin 15. marraskuuta 2012 puolueen pääsihteeriksi ja keskussotilaskomission puhemieheksi. Puolueessa oli tuolloin kaksi ryhmittymää, Jiang Zeminin johtama ja Hu Jintaon johtama. Xi ei kuulunut kumpaankaan ryhmittymään, ja lisäksi häntä pidettiin hyvin aikaansaavana virkamiehenä, jonka kanssa kaikki tulivat toimeen. Kiinan presidentiksi Xi nousi 14. maaliskuuta 2013. Xi on Kiinan johtajana käynyt alusta asti kovaotteisesti ja näyttävästi korruptiota vastaan. Vuosien 2012–2022 välillä puolitoista miljoonaa korruptoitunutta kiinalaista virkamiestä on tuomittu rangaistukseen, mukaan lukien useita maan ylimmän johdon edustajia. Samalla Xi on puhdistanut puolueen johdon sisäisistä kilpailijoistaan ja estänyt kuppikuntien muodostumisen puolueen sisälle. Hän on keskittänyt valtaa itselleen luomalla uusia hallintoelimiä. Xi on myös pyrkinyt armeijan ja epäluotettavana pidetyn oikeuslaitoksen uudistamiseen. Hän on myös vangituttanut kiinalaisia toisinajattelijoita aiempaa herkemmin.

Maosta poiketen Xi Jinping siteeraa usein kiinalaisen filosofin Kungfutsen ajatuksia ja viittaa puheissaan ja teoissaan usein Kiinan perinteisiin ja historiaan. Samalla hän on marxisti ja kommunisti, joka haluaa pitää Kiinan yksityisen sektorin tiukasti valtion valvonnassa ja kommunistisen puolueen maan yksinvaltiaana. Xin usein mainitsemat ”neljä perusperiaatetta” ovat sosialistisella reitillä pitäytyminen, kansan demokraattinen diktatuuri, Kiinan kommunistisen puolueen harjoittama johtaminen sekä marxismi-leninismi ja Mao Zedongin ajatukset. Xi korostaa maansa sosialismin kiinalaisia erityispiirteitä, ja Xin valtakaudella kiinalaisista onkin tullut aikaisempaa kansallismielisempiä. Xin mukaan länsimainen demokratia ei sovellu Kiinaan. Xi on johtanut Kiinan kaikenkattavan valvonta- ja sensuurijärjestelmän käyttöönottoa ja laajentamista. Hän otti myös käyttöön ”sosiaalisen luottoluokitusjärjestelmän”, jolla kansalaiset pisteytetään. Xi on ottanut tiukan linjan muun muassa Tiibetin hengellisen johtajan Dalai-laman puolustajiin ja tiibetiläisiin separatisteihin, Hongkongin demokratialiikkeeseen, Xinjiangin kapinoiviin uiguureihin sekä Taiwaniin, jonka hän katsoo kuuluvan Kiinan valtioon. Esimerkiksi vuodesta 2017 asti satojatuhansia Xinjiangin uiguureita ja muita muslimivähemmistöjä on internoitu niin sanotuille uudelleenkoulutusleireille. Xi on puuttunut Kiinan valtaviin ympäristöongelmiin, joiden ratkaisemista ympäristölakien kiristyksillä hän on kutsunut edellytykseksi puolueen johtoaseman säilyttämiselle sekä sille, että Kiinasta tulee ihmiskunnan johtava valtio. Xi on myös uudistanut Kiinan liikennettä esimerkiksi laajentamalla maan luotijunaverkostoa. Xi pani alulle jättimäisen ”Vyö ja tie -aloitteen”, joka yhdistää Kiinan muuhun maailmaan laajoilla kauppareiteillä ja alueiden infrastruktuuria kehittämällä. Maaliskuussa 2018 Kiinan kansankongressi poisti rajoituksen presidentin valtakausien määrältä. Lakimuutos mahdollistaa Xin jatkamisen Kiinan johtajana kuolemaansa saakka. Lokakuussa 2022 Xi valittiin kolmannelle viisivuotiskaudelleen puolueen pääsihteerinä. Xi Jinpingin on sanottu olevan Kiinan johtajana koko maailman vaikutusvaltaisin henkilö. Vähintäänkin hän on Kiinan vahvin johtaja sitten Maon aikakauden. Xi hallitsee Kiinan massiivista kansan vapautusarmeijaa ja ohjaa maailman toiseksi suurimman talouden kokonaisvaltaista uudistusta. 

Ari-Joonas Pitkänen on väitöskirjatutkija Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksessa. Mika-Matti Taskinen on tuottaja uutistoimisto STT:llä. Niko Vartiainen on johtava konsultti viestintätoimisto Tekirillä. Matti Puranen on erikoistutkija Maanpuolustuskorkeakoulussa, erityisalanaan Kiinan ulkopolitiikka ja sotilasstrategia. Kiina Xi Jinpingin aikakaudella -teos on selkeästi kirjoitettu ja tuo laaja-alaisesti esille Xi Jinpingin aikakauden Kiinassa. Pitkäsen, Taskisen, Vartiaisen ja Purasen kirjoittama teos edustaa historiantutkimuksessa tieteellisempää tutkimustraditiota. Kokonaisuutena kirja siis kuitenkin sopii kaiken tasoisille lukijoille, jotka ovat lukeneet maailman ja Aasian historian perusteensa!

Lähteet
Kiina Xi Jinpingin aikakaudella
Wikipedia