Jousimetsästys (Artikkeli)

Jousimetsästys (Artikkeli)

Jousimetsästys
Alaotsikko: Johdatus nykyaikaisen jousimetsästyksen perusteisiin
Kirjailija: Juha Kylmä
Kustantaja: Juha Kylmä
Julkaistu: 2018
Painos: 2 painos
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 211

Teoksen osa I on pikaopas aiheeseen. Tämä tiivistetty perustietopaketti antaa riittävät tiedot jousen hankkimiseen, ammunnan harjoittelemiseen ja jousimetsästyksen aloittamiseen. Teoksen Osa II sisältää kirjan syventävän oppijakson, joka perehdyttää lukijan syvällisesti jousiin, nuoliin ja varusteisiin, paljon puhuttuun, mutta usein vähän ymmärrettyyn säätämiseen, ampumatekniikan hiomiseen, metsästysammunnan harjoitteluun, teknisiin standardeihin, passitasoihin, piilokojuihin ja muihin metsästysvarusteisiin. Loppuosassa perehdytään eri riistalajien metsästykseen.

Jousimetsästys on tuhansia vuosia vanha metsästysmuoto. Jousella metsästyksestä ja jousiaseen käytöstä kuuluisimmat lienevät Yhdysvalloissa eläneet intiaanit. Intiaaneilla oli aseenaan jäykät primitiivijouset. Jousia käytettiin ennen ruutiaseita niin metsästykseen kuin sotimiseen. Ruutiaseiden syrjäyttäessä jouset tuli pitkä taantumus jousien käytön ja kehityksen suhteen. Metsästys jousella on tullut uudestaan metsästyksen harrastajien pariin, koska laji vaatii enemmän taitoja metsästäjältä ruutiaseeseen verrattuna. Myös nykyteknologia on vienyt jousia eteenpäin, ja näin ollen saanut ihmiset taas kiinnostumaan jossain määrin jousista. Suomessa metsästetään primitiivi/itsetehdyillä-, pitkä-, vastakaari- ja taljajousilla. Varsi- eli jalkajousella ei saa Suomessa metsästää. Jousimetsästykseen Suomessa liittyy rajoituksia, joiden perusteella jousi valitaan metsästykseen. Yleisesti ottaen jousella pitää pystyä osumaan noin 18 metristä riistaeläimen elintärkeisiin elimiin. Myös jousen virittämiseen tarvittavaan voimaan on kiinnitetty huomiota. Metsästysasetuksen 20§:n mukaan jousen jännittämiseen tarvittavan voiman on oltava vähintään 180 newtonia, joka vastaa hieman yli 18 kiloa tai noin 41 naulaa. Nuolen pituus määräytyy ampujan vetopituuden mukaan ja nuolen kärki määräytyy metsästettävän riistan mukaan. Esimerkiksi oravia ammutaan yleensä vasamalla eli tylppäpäisellä nuolella ja metsäkaurista ja muita saaliseläimiä metsästettäessä käytetään vähintään 22 mm halkaisijaltaan olevia leikkaavia teriä. Metsästyslaki muuttui elokuun alusta 2017 siten, että jousimetsästyksen piiriin tulivat kaikki hirveä pienemmät riistaeläimet. Majavia metsästettäessä pitää kytkeä nuoli siimalla tai muulla vastaavalla keinolla jouseen. Muiden eläinten metsästyksessä ei vastaavia määräyksiä ole, mutta joka tapauksessa osuman on oltava heti tappava. Taulukärjellä ei saa metsästää. Valkohäntäpeuraa ja muun muassa villisikaa jousella metsästävän pitää suorittaa erillinen ammuntakoe. Jousimetsästykseen sovelletaan samoja metsästyslain yleismääräyksiä kuin ruutiaseiden kohdalla, kuten muun muassa varoetäisyyksiä ja aseen kuljettamista ajoneuvoissa.

Suomen tunnetuimpiin jousimetsästäjiin kuuluva Juha Kylmä on koonnut pitkäaikaisen kokemuksensa ja osaamisensa yksiin kansiin kaikkien jousella metsästävien iloksi. Kovakantinen nelivärinen kirja on alan perusteellisin ja ajantasaisin suomenkielinen opas, joka hakee vertaistaan aihepiiristä kirjoitettujen teosten joukossa. Jousimetsästys -teos on perusteellinen ja kattava opaskirja jousen hankintaan ja sillä metsästämiseen ja jousimetsästyksen taitojen kehittämiseen. Juha Kylmän kokemuksen ja asiantuntemuksen huomaa perusteelliseksi teoksen kuvituksesta ja teksteistä. Kannattavaa luettavaa metsästyksestä, erityisesti jousimetsästyksestä, kiinnostuneille ja myös lahjaksi merkkipäivien johdosta!

Lähteet
Jousimetsästys
Wikipedia