Sadan viime vuoden aikana Yhdysvalloilla ja sen johtajilla on ollut valtava vaikutus muun maailman tapahtumiin ja ajattelutapoihin. Minkälaisesta aate- ja ajatusmaailmasta sen politiikka on kummunnut? Aatteiden Yhdysvallat kuljettaa maassa käytyyn aatteelliseen keskusteluun 1800-luvun lopun kapitalismikritiikistä Vietnamin sodan, antikommunismin ja kansalaisoikeusliikkeiden kautta pidäkkeettömän markkinatalouden ja kristillisen oikeiston nousuun. Samalla se osoittaa yhdysvaltalaisen älymystön keskeisen vaikutuksen suurvallan harjoittamaan politiikkaan. Näiden hiljaisten vaikuttajien kirjoitukset näyttivät suuntaa merkittävien poliittisten päättäjien ajattelulle presidenteistä alkaen. Tarkkanäköinen teos osoittaa, että kriittisyys Natoa kohtaan ei suinkaan ole Donald Trumpin keksintöä ja että ympäristölainsäädännön saralla Yhdysvallat on toiminut myös edelläkävijänä. Mutta millainen rooli nykyisellä älymystöllä on somekuplien aikakaudella? Onko sen näkemyksillä yhä painoarvoa myös 2020-luvun vaaleissa?
Yhdysvaltojen taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen vaikutus on suuri, joten maan ulkopolitiikkaa seurataan tarkkaan ja siitä kiistellään paljon ympäri maailmaa. Yhdysvalloilla on yksi maailman laajimmista kansainvälisistä suhdeverkostoista: lähes jokaisessa maassa on Yhdysvaltain edustusto ja näillä puolestaan oma edustustonsa Washingtonissa. Yhdysvallat on perustajajäsen useissa kansainvälisissä järjestöissä, kuten Yhdistyneissä kansakunnissa, G8-ryhmässä, Kansainvälisessä valuuttarahastossa, Natossa ja Tyynenmeren puolustusliitossa ANZUSissa. Yhdysvallat isännöi Yhdistyneiden kansakuntien päämajaa, joka toimii kansainvälisellä alueella New Yorkissa. Yhdysvaltain ulkopolitiikka on nykyään keskeisessä asemassa kansainvälisessä politiikassa. Yhdysvallat on maailman ainoa supervalta. Yhdysvallat luopui eristäytymistä tarkoittaneesta Monroen doktriinista toisessa maailmansodassa japanilaisten tekemän Pearl Harborin hyökkäyksen seurauksena. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat osallistui Saksan miehittämiseen ja sen vaikutus kansainvälisessä politiikassa kasvoi kylmän sodassa. Kylmässä sodassa Yhdysvallat perusti sotilastukikohtia ja soti Neuvostoliittoa ja sen sosialistisia liittolaisia vastaan useissa proxy-sodissa. Kylmän sodan vuosina (1946–2000) Yhdysvallat sekaantui muiden maiden vaaleihin 81 kertaa. Samoihin aikoihin (1947–1989) Yhdysvallat yritti vaihtaa jonkin toisen maan johtajat mieluisampiin salaisilla operaatioilla yhteensä 64 kertaa. Yhdysvaltain käyttämiin menetelmiin kuuluivat johtajien salamurhayritykset, vallankaappausten rahoittaminen, toisinajattelijoiden tukeminen ja vallankumousten lietsominen. Yhdysvallat sekaantui muiden maiden asioihin myös sotilaallisilla operaatioilla kaikkiaan 34 kertaa (1946–2002). Yhdysvallat on ydinasevaltio. Yhdysvalloista muodostui eräänlainen maailmanpoliisi. Yhdysvallat puuttuu muiden maiden asioihin sotilaallisilla interventioilla. Yhdysvallat on pyrkinyt tuomaan demokratiaa maihin sekä taistelemaan terrorismia vastaan. Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan liittyy sotilasliittouma Nato. Kansainliitto ja sen seuraaja Yhdistyneet kansakunnat (YK) ovat olleet kansainvälisiä organisaatioita, joiden perustamisessa Yhdysvalloilla on ollut rooli.
Markus Kantola on Hämeenlinnasta kotoisin oleva suomalainen kirjailija, tutkija ja teologi. Kantola on erikoistunut johtamiseen ja johtajuuden tutkimiseen. Hän toimii Turun yliopistossa, Porin yksikössä lehtorina. Aatteiden Yhdysvallat -teos edustaa tieteellisempää tutkimustradiota ja on selkeästi ja havainnollisesti kirjoitettu. Markus Kantolan kirjoittama teos on hyvä kokonaisesitys Yhdysvaltojen aatteellisesta ja poliittisesta muotoutumisesta 1800-luvulta 2020-luvulle.
Lähteet
Aatteiden Yhdysvallat
Wikipedia
Kommentit
Lähetä kommentti