Terveiseni täältä jostakin (Artikkeli)

Terveiseni täältä jostakin (Artikkeli)

Terveiseni täältä jostakin 

Alaotsikko: Suomalaissotilaiden kirjeenvaihto talvi- ja jatkosodassa 

Kirjailija: Ilari Taskinen 

Kustantaja: Gaudeamus 

Julkaistu: 2024 

Sidosasu: Sidottu 

Kieli: Suomi 

Sivuja: 287 

”Nuoruus menee sodan jalkojen alla. Voi meitä nuoria.” Näin kirjoitti karjalainen Katjusa Lauri-nimiselle sotilaalle jatkosodan lopulla vuonna 1944. Sotavuosien aikana Lauri oli kirjeenvaihdossa monien muidenkin ihmisten kanssa: ihastusten, kavereiden, perheenjäsenten. Terveiseni täältä jostakin on koskettava kuvaus Laurin ja muiden suomalaissotilaiden kirjeenvaihdosta, josta muodostui elämänlanka sodan rasitusten ja surujen keskellä. Miehet eivät kirjoittaneet vain kotiin perheilleen tai rakastetuilleen vaan myös muualla rintamalla taisteleville kavereilleen. Lisäksi sotilailla oli kirjeystäviä, tuntemattomia naisia, joille heidän oli usein helpompi avautua peloistaan ja vaikeuksistaan kuin läheisilleen. Suomalaiset kirjoittivat talvi- ja jatkosodan vuosina yli miljardi kirjettä. Niiden avaama ainutlaatuinen näkymä ihmisten tunteisiin ja kokemuksiin muistuttaa siitä inhimillisestä puolesta, joka sodan aikana jää varjoon - nykyäänkin.

Kenttäposti (kp) on kriisitilanteisiin suunniteltu Suomen puolustusvoimien postinkuljetus- ja osoitejärjestelmä, jossa postia kuljetetaan rintamalle ja rintamalta. Se oli tärkeä kommunikaatioväline kotiväen sekä rintamalla taistelevien sotilaiden välillä talvi- ja jatkosotien aikana. Ensimmäisen kerran kenttäpostia koekäytettiin kesällä 1939 valmiusasemaan määrätyissä joukko-osastoissa. Suomessa talvisodan ja jatkosodan aikana kenttäposti oli tarkan valvonnan eli sensuurin alaisena. Kenttäpostilähetyksiin ei kirjoitettu osoitteita, jotta ne eivät paljastaisi yksiköiden sijaintia viholliselle vääriin käsiin joutuessaan. Selväkielisten osoitteiden sijasta käytettiin ns. peitelukua, joka toimi postia edelleen lähetettäessä avaimena yksikön kulloiseenkin sijaintiin. Peitelukutaulukkoja käsittelivät tähän tehtävään erityisesti valitut henkilöt. Vastaavasti kirjeiden alussa oleva paikkamerkintä saattoi olla esimerkiksi ”Kankaalla kannon päässä”, ”Korsussa” tai ”Siellä jossakin”, joka lienee näistä tunnetuimpia.

Kenttäpostilla oli suuri merkitys sekä rintaman että kotirintaman mielialojen ylläpitäjänä. Vaikka sotilaallisesti täsmällisiä tietoja ei saanut ilmaista, kenttäposti kuljetti tunnelmia ja osoitti välittämistä. Jatkosodan aikana lähetettiin vuosittain 64–126 miljoonaa kenttäpostilähetystä. Kenttäpostiopas (1941) antoi sotilaille ohjeita kenttäpostin toiminnasta ja kenttäpostikirjeiden sisällöstä. Kiellettyä oli kiellettyä kirjoittaa asioista, joista vihollinen voisi hyötyä; esimerkiksi joukkojen sijainnista, joukkojen siirtämisestä, joukko-osaston vahvuudesta tai aseistuksesta ei saanut kirjoittaa. Lisäksi oli kiellettyä lisätä kirjeisiin ”sopimattomia kirjoituksia tai piirustuksia”. Sodan aikana oli käytössä sensuurijärjestelmä. Jokaisessa keskuskenttäpostikonttorissa oli sensuuritoimisto postin tarkastamista varten. Tarkastamisen lisäksi kirjeitä lukemalla seurattiin ihmisten mielialoja.

Ilari Taskinen toimii tutkijatohtorina Kokemuksen historian huippuyksikössä ja Tutkijakollegiumissa Tampereen yliopistossa. Taskisen tutkimuskohteita ovat sota-ajan ihmissuhteet ja kokemukset. Terveiseni täältä jostakin -teos edustaa kuvailevampaa tutkimustradiota ja on selkeästi kirjoitettu. Ilari Taskisen kirjoittama teos on hyvä esitys suomalaisten sotilaiden sotavuosien kirjeenvaihdosta etulinjasta kotiin. Suomalaiset kirjoittivat talvi- ja jatkosodan vuosina yli miljardi kirjettä eli kenttäpostilähetystä. Terveiseni täältä jostakin -teoksessa avautuu kuva sotilaiden tunteista, kokemuksista ja ihmisen inhimillisestä puolesta maailmansodan keskellä.

Lähteet
Terveiseni täältä jostakin
Wikipedia