Sortavala (Artikkeli)

Sortavala (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sortavala
Alaotsikko: Muutosten ja muistojen kaupunki
Toimittaja: Tapio Hämynen ja Hannu Itkonen
Kustantaja: SKS Kirjat
Sarja: Kirjokansi
Julkaistu: 2020
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 443

Sodan ja rauhan kaupunki kertoo Suomen ja Venäjän historiasta. Sortavala on kokenut sekä valoisia rauhan päiviä että sodan kauhuja. Kaupungin vaiheita värittävät katkokset ja uudet alut. Modernin suomalaiskaupungin rakennustyö jäi sodan jalkoihin, kun rajakaupungin asukkaat joutuivat jättämään kotinsa. Vallan vaihtuessa tulokkaiden oli ryhdyttävä rakentamaan uutta. Venäläisten suunnitelmat kariutuivat kuitenkin neuvostovaltion romahdukseen. Teos kuljettaa lukijan Sortavalan elämänmenoon kolmen vuosisadan aikana. Kirjan sisältämistä valokuvista suurin osa julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Aiemmin tutkimatonta aineistoa hyödyntävän teoksen kirjoittajat ovat sekä suomalaisia että venäläisiä tutkijoita.

Sortavala on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Kaupunki sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla noin 190 kilometriä Petroskoista länteen ja runsaat 30 kilometriä Suomen rajasta. Kaupunki on Sortavalan piirin hallinnollinen keskus. Kaupungissa asui yhteensä 19 235 henkeä vuonna 2010. Paikkakunta tunnetaan jo 1100-luvulta. Se oli tärkeä kauppapaikka 1500-luvulla ja mainitaan venäläisissä kirjallisissa dokumenteissa vuonna 1582 kylänä nimellä Сердоболь, Serdobol, ja tällä nimellä kaupunkia venäjän kielessä kutsuttiin vuoteen 1918 saakka. Stolbovan rauhassa vuonna 1617 alue liitettiin osaksi Ruotsia ja kuningatar Kristiina myönsi paikkakunnalle kaupunkioikeudet vuonna 1632 nimellä Sortavala, ruots. Sordavala. Kaupunki hävitettiin suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvun alussa lähes täydellisesti ja se menetti merkityksensä pitkäksi aikaa. Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 se luovutettiin Venäjälle. Kun Suomen alueesta oli tullut osa Venäjää Haminan rauhassa vuonna 1809, Sortavala liitettiin vuonna 1812 muun Vanhan Suomen mukana Suomen suuriruhtinaskuntaan osaksi Viipurin lääniä. Suomessa Sortavalasta kehittyi Laatokan Karjalan henkinen keskus. Sinne perustettiin sekä mies- että naisopettajaseminaari vuonna 1880, pappisseminaari vuonna 1918 ja ortodoksinen arkkipiispanistuin vuonna 1925. Sortavalan alueen uskonnollista merkitystä vahvisti Laatokan saaressa noin 40 kilometriä etelään sijaitseva Valamon vanha luostari. Sortavalasta kehittyi 1800-luvun loppupuolelta 1930-luvulle tultaessa merkittävä koulu- ja kulttuurikaupunki. Huomattava osa ennen vuotta 1939 koulutetuista kansakoulunopettajista on saanut oppinsa Sortavalan opettajaseminaareissa.

Sortavala oli kokoonsa nähden myös merkittävä teollisuuskeskus. Siellä oli muun muassa huonekalu- ja suksitehdas, urkuharmoonitehdas, elintarviketeollisuutta ja kutomo. Siellä oli myös parantola eli sanatorio. Sankkojen metsien ansiosta metsänhakkuu ja raakapuun myynti teollisuuden raaka-aineeksi oli Sortavalassa yleistä. Rautatieyhteys Viipuriin rakennettiin vuonna 1893. Kaupungissa on sisävesisatama. Sortavalassa toimi myös merkittäviä urheiluseuroja: Vuonna 1929 perustettu Sortavalan Palloseura (SPS) harjoitti jalkapalloa, pesäpalloa ja jääpalloa. Sen paikallinen pääkilpailija oli Sortavalan Palloilijat (SP). Jatkosodan jälkeen seurat muuttivat Kuopioon, missä nimeksi tuli Kalevan Pallo (KalPa), joka on nykyisin tunnettu jääkiekkoseura. Näitä ennen toimivat jo voimistelu- ja luisteluseura Sortavalan Viritys sekä työväen urheiluseura Sortavalan Ponnistus, joka keskittyi voimalajeihin ja vesiurheiluun. Kaupunki kuului Suomen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa vuonna 1940. Kun Suomi hyökkäsi jatkosodassa, se vapautti myös Sortavalan vuonna 1941. Jatkosodan vuonna 1944 päättäneen Moskovan välirauhan perusteella Suomen oli kuitenkin tunnustettava vuonna 1940 sovittu raja.

Tapio Hämynen on Itä-Suomen yliopiston Suomen historian professori. Hän on tutkinut laajasti Karjalan historiaa, erityisesti karjalaisten väestö-, perhe-, talous- ja sosiaalihistoriaa. Hannu Itkonen on liikuntasosiologian professori Jyväskylän yliopistossa ja liikuntasosiologian sekä liikunnan kulttuurihistorian dosentti Itä-Suomen yliopistossa. Laaja-alaisessa tuotannossaan hän on keskittynyt etenkin yhteiskunnallisten muutosten selvitystyöhön kritiikkiäkään unohtamatta. Sortavala -teos on artikkeli kokoelma, joka on selkeästi kirjoitettu ja toimitettu. Hämysen ja Itkosen toimittama teos tuo uudenlaisia näkökulmia Sortavalan kaupungin historiaan.Sortavala -teos kertoo lukijalle Sortavalan historiasta kolmen vuosisadan aikana. Hämysen ja Itkosen toimittaman teoksen sisältämistä valokuvista suurin osa julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Aiemmin tutkimatonta aineistoa hyödyntävän Sortavala -teoksen kirjoittajat ovat sekä suomalaisia että venäläisiä tutkijoita. Suositeltavaa luettavaa menetetyn Karjalan historiasta kiinnostuneille.

Lähteet
Sortavala
Wikipedia