Unkarilaisen autoritarismin nousu (Artikkeli)

Unkarilaisen autoritarismin nousu (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Unkarilaisen autoritarismin nousu
Kirjailija: Heino Nyyssönen
Kustantaja: VASTAPAINO
Julkaistu: 2024
Sidosasu: Nidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 302

Miksi autoritaarinen järjestelmä viehättää? Unkarissa on toiminut vuodesta 2010 lähtien poliittinen järjestelmä, jonka Fidesz on juhlavasti nimennyt ”Kansallisen yhteistyön järjestelmäksi”. Utopiana oli luoda kansaa yhdistävä poliittinen malli, joka on tiivistynyt yhä yksinvaltaisemmaksi autoritarismiksi.
Järjestelmä herättää vilkkaan keskustelun EU:n yhteisistä pelisäännöistä ja oikeusvaltion ulottuvuuksista. Teos auttaa lukijaa tunnistamaan vahvan johtajuuden kaipuuseen liittyviä riskejä meillä ja muualla. Unkarilaisen autoritarismin nous -teos laajenee poliittisten järjestelmien, historian käytön, median ja ajankohtaisen maailmanpolitiikan ja talouden analyysiksi. Se soveltuu sekä oppikirjaksi, että kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneet mitä maailmassa, EU:ssa tai Suomi-kuplan ulkopuolella tapahtuu.

Huhtikuun 2010 vaaleissa oikeistokonservatiivinen Fidesz otti yli kaksi kolmasosaa parlamenttipaikoista, mikä sallii sen muuttaa itsenäisesti perustuslakia. Pääministeriksi nousi Fidezin johtaja Viktor Orbán. Tätä edelsi sosialistipuolue MSZP:n ja liberaalien SZDSZ:n kaksi vaalikautta kestänyt valta. Lisäksi parlamenttiin nousi romanivastainen ja antisemitistinen Jobbik. Varsinkin vuoden 2006 skandaali, jossa pääministeri Ferenc Gyurcsány tunnusti valehdelleensa maan taloustilanteesta, ja sitä seuranneet protestit kärjistivät kahden pääpuolueen välisiä kiistoja. Riitojen vuoksi tarpeellisten uudistusten toteuttaminen viivästyi ja samalla taloustilanne vaikeutui jatkuvasti.Orbánin Fidesz ajoi vanhoillista kansallismielistä politiikkaa. Siinä yhdistyivät kristillisyys, sosialismi ja populismi. Orbánin linjan suosio selittyi jyrkällä pakolaispolitiikalla ja julkisten maksujen alhaisuudella. Lisäksi talouskasvu loi työpaikkoja. Vaikka Orbánin hallitus sai EU-tukea, se arvosteli EU:n pakolaispolitiikkaa ja pyrkimystä määrätä Unkarinkin asioita jyrkästi.

18. huhtikuuta 2011 Unkarin parlamentti hyväksyi uuden Fideszin kirjoittaman perustuslain. Sosialistit kävelivät ulos ennen äänestystä ja Jobbik vastusti. Perustuslaissa korostetaan Unkarin kristillisiä juuria, määritellään avioliitto miehen ja naisen väliseksi, julistetaan ihmiselämän suojelluksi hedelmöityksestä alkaen, sekä rajoitetaan valtion lainan määrää suhteessa BKT:hen. Unkari alkoi vuonna 2015 rakentamaan raja-aitaa Serbian vastaiselle rajalleen torjuakseen laitonta reittiä pitkin Euroopan unionin alueelle pyrkivät siirtolaiset. Serbia, Yhdistyneet kansakunnat ja Euroopan neuvosto ovat tuominneet aidan rakentamisen. Tämä nosti maassa joitain protesteja, mutta kokonaan Orbán ei demokratiaa kumonnut. Orbánin hallitus lähentyi politiikassaan Venäjää.

Unkarin parlamentti valitsi vuonna 2017 maan presidentiksi lähinnä seremonialliseen virkaan uudelle viisivuotiskaudelle virassa vuodesta 2012 olleen János Áderin, joka edustaa Fidesz-puoluetta ja tunnetaan pääministeri Orbánin läheisenä liittolaisena. Huhtikuun 2018 parlamenttivaaleissa Fidesz-puolue sai taas murskavoiton. Fidesz ja sen kanssa koalition muodostanut kristillisdemokraattinen kansanpuolue saivat 134 paikkaa, äärioikeistolainen Jobbik sai 26 paikkaa ja sosialistit 20 paikkaa. Loput yhdeksän paikkaa menivät pienemmille ryhmille. Pääministerinä yhtäjaksoisesti vuodesta 2010 toiminut ja kiihkeänä maahanmuuton ja islamin vastustajana sekä EU-kriittisenä profiloitunut Viktor Orbán jatkoi edelleen. Lokakuussa 2019 paikallisvaaleissa opposition ehdokas valittiin Budapestin pormestariksi ja tämä oli ensimmäinen vaaleissa koettu tappio Orbánille sen jälkeen, kun hän nousi valtaan vuonna 2010. Euroopan unioni on painostanut Unkaria ns. oikeusvaltiomekanismilla ja sille tarkoitettuja varoja on jäädytetty. Oikeusvaltiomekanismi hyväksyttiin jo 2021 alussa, mutta EU-tuomioistuin hyväksyi sen lailliseksi helmikuussa 2022.[70] EU aloitti kurinpitomenettelyn Unkaria vastaan huhtikuussa 2022.Toukokuussa 2023 Unkari hyväksyi uuden lain, joka vahvisti maan oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja tammikuussa 2024 EU luovutti Unkarille 10 miljardia jäädytettyjä varoja, 21 miljardin jäädessä edelleen saamatta.

 Heino Nyyssönen on suomalainen palkittu politiikan tutkija ja tietokirjailija. Hän työskentelee valtio-opin yliopistonlehtorina Turun yliopistossa. Hän on valtio-opin, kansainvälisen politiikan ja poliittisen historian dosentti. Nyyssösen erityisiä tuntemuksen kohteita ovat muun muassa Unkarin ja Itä-Euroopan politiikka. Heino Nyyssönen on tarkastellut itäisen Euroopan politiikkaa yli kolmen vuosikymmenen ajan. Unkarilaisen autoritarismin nousu -teos laajenee poliittisten järjestelmien, historian käytön, median ja ajankohtaisen maailmanpolitiikan ja talouden analyysiksi. Nyyssösen kirjoittama teos soveltuu sekä oppikirjaksi, että kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneet mitä maailmassa, EU:ssa tai Suomi-kuplan ulkopuolella tapahtuu. Suositeltavaa luettavaa nykypäivän Euroopasta kiinnostuneille!
 
Lähteet
Unkarilaisen autoritarismin nousu
Wikipedia