Sodan kasvot (Artikkeli)

Sodan kasvot (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

Sodan kasvot
Alaotsikko: Suomen kohtalonvuodet 1939-1944
Toimittajat: Reino Rasilainen ja Soili Jääskeläinen
Kustantaja: Valitut palat
Julkaistu: 2024
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 288

Ukrainan sota on herättänyt kansakunnan kollektiiviset muistot talvi- ja jatkosodasta - niilläkin, jotka eivät ole henkilökohtaisesti sotaa kokeneet. Nämä muistot eivät liity mihinkään tiettyihin tapahtumiin tai taisteluihin, vaan ne ovat emotionaalisia kokemuksia: uhka, turvattomuus, taistelutahto, sankaruus, epäitsekkyys, puute ja niukkuus. Sodan kasvot on uudenlainen sotakirja, joka ei keskity niinkään sotatapahtumiin tai sodan- ja valtiojohdon päätöksiin, vaan se on kollaasi Suomen kansan yhteisestä taistelusta ja yhteisistä ponnistuksista. Tämä vaikuttava teos tarjoaa myös vähemmälle huomiolle jäänyttä mutta kiinnostavaa tietoa sota-ajan elämästä: sotilaiden kirjeenvaihdosta, sotaleskien asemasta, työvelvollisten tehtävistä, sotilaspojista ja pikkulotista, elämästä väestönsuojissa ja niin edelleen. Kirja on näyttävästi kuvitettu, ja osa sen kuvista on väritetty autenttisen tunnelman tavoittamiseksi. Sodan kasvot on erinomainen kirja kaikenikäisille - myös nuorelle polvelle muistutukseksi kansakuntamme historiasta.

Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota. Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä ilman sodanjulistusta, ja sota päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton 14. joulukuuta 1939. Toinen maailmansota oli alkanut kolme kuukautta aikaisemmin Saksan ja Neuvostoliiton miehitettyä Puolan. Koska länsirintamalla oli käynnissä vähätapahtumainen valesota, länsimaiden lehdistö seurasi Suomalaisten talvisotaa tarkasti. Termeistä sisu ja Molotovin cocktail tuli kansainvälisesti tunnettuja. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista (talvi 1939–1940 oli vuosisadan kylmimpiä), puna-armeijan valtavista miestappioista (126 875 kaatunutta tai kadonnutta, 188 671 haavoittunutta ja 5 000 vangittua), suomalaisten mottitaktiikasta sekä ”talvisodan hengestä”. Talvisota voidaan jakaa kahteen eri vaiheeseen: 1. Puna-armeijan hyökkäysten epäonnistuminen ja Suomen puolustusvoimien menestyksellinen torjuntataistelu joulukuussa 1939 kaikilla rintamaosuuksilla. 2. Neuvostoarmeijan suurhyökkäyksen paineen aiheuttama suomalaispuolustuksen asteittainen murtuminen Karjalankannaksen länsiosassa ja Viipurinlahdella helmi–maaliskuussa 1940. Rajallisten miehistö- ja materiaalisten resurssien vuoksi Suomen puolustusvoimien taistelukyky oli korkeimmillaan joulukuun lopussa ja, riittävien täydennysten puuttuessa, se aleni sodan loppua kohden. Puna-armeijan tilanne oli päinvastainen; sodan alussa havaittu vihollisen taistelukyvyn vakava aliarviointi ja omien kykyjen yliarviointi voitiin korjata merkittävillä resurssien lisäyksillä tammi–helmikuussa 1940. Sodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle 11 prosenttia maa-alueistaan ja toiseksi suurimman kaupunkinsa Viipurin. Talvisodan synnyttämä revanssihenki oli osaltaan viemässä Suomea jatkosotaan 1941.

Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944. Jatkosotaa käytiin Suomen rintamalla samaan aikaan kun Saksa toteutti operaatio Barbarossan nimellä tunnettua laajaa hyökkäystä Neuvostoliittoon. Suomen rintama oli jaettu saksalaisten ja suomalaisten joukkojen kesken siten, että suomalaiset olivat vastuussa eteläisestä rintamasta ja saksalaiset Lapin rintamasta. Suomen ja Saksan välillä oli voimassa Antikomintern-sopimus 25. marraskuuta 1941 alkaen. Aluksi suomalaiset ja saksalaiset joukot menestyivät ja etenivät pitkälle Neuvostoliiton alueelle. Vähitellen maailmansota kuitenkin söi Saksan voimia ja Neuvostoliitto alkoi edetä kaikilla rintamilla, myös Suomessa. 1944 mennessä sota oli muuttunut suomalaisten osalta katkeriksi puolustustaisteluiksi. Sota päättyi 1944. Vaikka aselevon oli sovittu astuvan voimaan 4. syyskuuta kello 07.00, lopetti Neuvostoliitto sotatoimet vasta vuorokautta myöhemmin 5. syyskuuta. Moskovan välirauha allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944 ja se vahvistettiin Pariisin rauhassa 1947. Jatkosodan rauhanehtoihin kuului saksalaisten joukkojen pakottaminen pois Suomesta, mikä johti Lapin sotaan Saksaa vastaan. Lapin sota käytiin toisen maailmansodan aikana Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945. Jatkosodan 4. syyskuuta 1944 sovittuihin aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta 15. syyskuuta 1944 mennessä. Saksan ja Suomen välillä puhkesi Lapin sota. Saksalaiset katsoivat tärkeimmiksi tavoitteikseen Petsamon nikkelikaivosten tuotannon turvaamisen itselleen ja Pohjois-Norjassa olevien joukkojensa paluureitin varmistamisen. Saksalaisjoukot ryhmittyivät uudelleen ja ryhtyivät vetäytymiseen ennalta valmistellun operaatio Birken mukaisesti. Armeija vetäytyi taistellen suomalaisjoukkojen tieltä pohjoiseen turvautuen samalla poltetun maan taktiikkaan. Talvella sota muuttui asemasodaksi Käsivarressa, kunnes viimeisetkin saksalaisjoukot huhtikuun lopussa 1945 vetäytyivät Norjan puolelle. Varsinaista sodanjulistusta ei antanut kumpikaan osapuoli. Suomessa Paasikiven hallitus totesi maaliskuussa 1945 sotatilan vallinneen 15. syyskuuta 1944 lähtien ja vasta vuonna 1954 Tuomiojan hallitus totesi, että sotatila oli päättynyt.

Sodan kasvot -teos on selkeästi tehty ja yleistajuista kieltä. Reino Rasilaisen ja Soili Jääskeläisen toimittama teos on sisällöltään kiitettävän informatiivinen. Teksti, kartat ja kuvitus ovat hyvin tasapainossa ja tukevat Sodan kasvot -teoksen lukemista. Suomen sotien (Talvisota 1939-1940 ja Jatkosota 1941-1944) vuodet 1939-1944 tuodaan tapahtumien ja taustojen osalta ansiokkaasti esille, mikrohistoriaa korostaen. Sodan kasvot -teos sisältää runsaasti asiatietoa, artikkeleita ja valokuvia ihmisten kokemina sodan kriittisiltä vuosilta. Teoksen yli 220 kuvaa on koottu muun muassa SA-kuva-arkiston ja Museoviraston kokoelmista.  Kokonaisuutena teos sopii kaikentasoisille lukijoille: havainnollisuudessaan ja yleistajuisuudessaan myös sotahistoriaan perehtymättömille.

Lähteet
Sodan kasvot
Wikipedia