Tauno Iisalo (Artikkeli)

Tauno Iisalo (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tauno Iisalo
Alaotsikko: Syöksypommittaja
Kirjailija: Tauno Peltonen
Kustantaja: Ketterät Kirjat
Sarja: Ilmailuhistoria
Julkaistu: 2023
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 286

Tauno Veikko Ilmari Iisalo Suomen ilmavoimien lentäjä ja Mannerheim-ristin ritari.
Tauno Iisalo syntyi vuonna 1916 Ähtärissä Etelä-Pohjanmaalla rautatievirkamies Jaakko ja Siiri Iisalon perheeseen. Perheessä oli neljä poikaa ja kaksi tyttöä. Myös Taunon pikkuveljestä Pentistä tuli Mannerheim-ristin ritari. Tämän lisäksi ristiä ehdotettiin vielä Aulikselle. Vanhin veli Viljo haavoittui jatkosodan alkupuolella eikä hänestä ehditty tekemään ritariehdotusta. Perhe muutti isän työn mukana Kuopioon. Tauno kävi oppikoulun Kuopion lyseossa, jonka jälkeen hän astui suorittamaan asevelvollisuuttaan ilmavoimien reserviupseerikouluun Kauhavalle. Talvisotaan hän ei vielä päässyt sotalentoja lentämään. Kadettikoulun Tauno aloitti vuonna 1941. Jatkosodan alkaessa kadettikurssi keskeytettiin (jatkettiin sotien jälkeen vuonna 1945) ja reservin luutnantti Iisalo komennettiin Lentolaivue 44:ään, jossa hän viimein pääsi Bristol Blenheim -pommikoneen ohjaajaksi. Lentolaivue 44 vastaanotti uudeksi kalustokseen Junkers Ju 88 -koneet vuoden 1943 keväällä. Tauno jatkoi ohjaajana ja lentueen päällikkönä uudella konetyypillä. Nyt myös syöksypommitukset astuivat kuvioon. Jatko- ja Lapin sodissa Tauno suoritti yhteensä 141 pommitus-, tiedustelu- ja valokuvauslentoa. Kapteeni Iisalon nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi Lapin sodan aikana joulukuussa 1944. Sotien jälkeen hän jäi ilmavoimien palvelukseen. Valitettava onnettomuus koitui hänen kohtalokseen kesäkuussa 1947, kun sodan rasittaman Junkers Ju 88 -koneen moottorivika aiheutti koneen tuhoutumisen. Tauno Iisalo on haudattu Tampereelle Kalevankankaan hautausmaalle. Kirjassa on lyhyet kertomukset Taunon sisarten ja veljien ansiokkaasta toiminnasta sotien aikana ja rauhan vuosina.

Tauno Veikko Ilmari Iisalo (s. 23. heinäkuuta 1916 Ähtäri – k. 18. kesäkuuta 1947 Laukaa) oli Suomen ilmavoimien lentäjä ja Mannerheim-ristin ritari numero 168. Iisalo lensi jatko- ja Lapin sodassa yhteensä 141 pommitus-, tiedustelu- ja valokuvauslentoa. Tauno Iisalo syntyi Ähtärissä, Etelä-Pohjanmaalla, rautatievirkamies Jaakko ja Siiri (o.s. Törnroos) Iisalon perheeseen. Hänen vanhemmat olivat rautatievirkamies Jaakko Antero Iisalo ja Siiri Aino. Perheessä oli kuusi lasta, neljä poikaa ja kaksi tyttöä. Myös Taunon vuonna 1920 syntyneestä pikkuveljestä Pentistä tuli Mannerheim-ris­tin ritari. Lisäksi ristiä ehdotettiin vuonna 1918 syntyneelle Aulikselle. Neljäs veli Viljo haavoittui vakavasti jatkosodassa. Perhe muutti vuonna 1927 isän työn mukana Kuopioon. Iisalo kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulusta 1938, jonka jälkeen hän astui suorittamaan asevelvollisuuttaan ilmavoimien reserviupseerikouluun. Vänrikiksi ylennetty Iisalo komennettiin 25. toukokuuta 1940 Lentorykmentti 4:ään, jossa hän toimi nuorempana lentoupseerina. Iisalo kävi Kadettikoulun vuonna 1941. Jatkosodan alkaessa reservin luutnantti Iisalo komennettiin Lentolaivue 44:ään, jossa hän palveli Bristol Blenheim -pommituskoneen ohjaajana. Syyskuussa 1942 hänet komennettiin ohjaajaksi Lentolaivue 48:aan. Komennus kesti kuitenkin vain neljä kuukautta, jonka jälkeen hän palasi takaisin omaan laivueeseensa. Lentolaivue 44 vastaanotti uudeksi kalustokseen Junkers Ju 88 -koneet vuoden 1943 alussa. Iisalo jatkoi ohjaajana myös uudella konetyypillä, ensin 4. lentueen päällikkönä, sen jälkeen 2. lentueen varapäällikkönä ja 24. kesäkuuta 1944 alkaen 2. lentueen päällikkönä. Ilmavoimien komentajan, kenraaliluutnantti J. F. Lundqvistin 29. elokuuta 1944 tekemä nimitysesitys johti kapteeni Iisalon nimittämiseen Mannerheim-ristin ritariksi 21. joulukuuta 1944 numerolla 168. Sotien jälkeen Iisalo jäi ilmavoimien palvelukseen ja palveli Pommituslentolaivue 43:ssa. Tauno Iisalo sai surmansa Laukaassa 18. kesäkuuta 1947, kun hänen ohjaamansa Junkers-koneen (JK-273) toinen moottori sammui harjoituslennon nousuvaiheessa ja kone syöksyi maahan ja tuhoutui. Iisalo on haudattu Tampereelle Kalevankankaan hautausmaalle.

Kapteeni Tauno Iisalo nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 168 huhtikuun 26. päivänä 1942. ”Ylipäällikkö on pvm:llä 21.12.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kapteeni Tauno Ilmari Iisalon. Kapteeni Iisalo on toiminut kaukotoimintalaivueissa lentueen varapäällikkönä ja päällikkönä sodan alusta lähtien ja on hän tähän mennessä ohjaajana suorittanut 124 onnistunutta kaukotiedustelu-, valokuvaus- ja pommituslentoa. Koko etenemisvaiheen aikana toimi kapteeni Iisalo vihollisen kuljetusten, selustayhteyksien, huoltokeskuksien ja lentokenttien menestyksellisenä pommittajana ja taitavana ja luotettavana valokuvaajana ja tiedustelijana. Huolimatta huonoista sääsuhteista, vihollisen ilmatorjunnasta tai hävittäjätoiminnasta, on hän aina henkilökohtaista rohkeutta ja taitoa osoittaen suorittanut hänelle annetut tehtävät kiitosta ansaitsevalla tavalla. Hänen saavutuksistaan mainittakoon: Jo ensimmäisellä pommituslennollaan 4.7.41 tuhosi hän mm. 7 hyökkäysvaunua, junia ym. Ihalan asemalla. 15.8.41 kapteeni Iisalo sai Laatokalla Puutsalon edustalla pommiosuman kahden suurehkon aluksen väliin. 10.9.41 pommitti hän Tokarin asemaa tuloksena kaksi täysosumaa veturitalleihin. 9.10.41 ampui vihollisen hävittäjä kapteeni Iisalon koneen painejärjestelmän rikki niin ettei laskuteline tullut kuin puoliksi ulos. Lisäksi jäi 100 kg:n pommi telineisiin, mutta kaikesta huolimatta suoritti hän erittäin onnistuneen ”mahalaskun” tukikohtaan. 17.9.43 yöllä ja erittäin huonoissa sääsuhteissa pommitti kapteeni Iisalo Lavansaaren lentokenttää. Paluumatkalla hän oli ainoa, joka palasi suoraan tukikohtaansa, mikä on erinomainen todistus hänen taidostaan ja kylmäverisyydestään. 1.7.44 upotti kapteeni Iisalon johtama 3 koneen lentue Viipurinlahdella ison kuljetusaluksen ja sai osumia toiseen, joka jäi palavana paikoilleen. Lisäksi vaurioitettiin useita muita aluksia. 5.–8.7.44 välisenä aikana suoritti kapteeni Iisalo 9 pommituslentoa Äyräpäähän ja Vuosalmen sillanpäähän saavuttaen erittäin hyviä tuloksia vihollisen kalusto-, joukko- ja tykistöryhmitysten joukossa. 4.8.44 pommitti kapteeni Iisalo samoin erittäin ansiokkaasti vihollisryhmityksiä Ilomantsin mottialueella, jolloin useita täysosumia todettiin.”

Kirjan kirjoittaja Kauko Peltonen on eläkkeellä oleva upseeri ja tietohallinnon ammattilainen, työskennellyt asiantuntija- ja johtotehtävissä: Oy Shell Ab, Veho Oy Ab, Basf Oy ja Mercantile Oy Ab. Tauno Iisalo -teos on selkeästi ja informatiivisesti kirjoitettu elämänkerta. Kauko Peltosen kirjoittamassa teoksessa esitellään palkitun lentäjän Tauno Iisalon sotatien vaiheet tarkasti. Mukavan kokoinen tietoteos Mannerheim-ristin ritarista numero 168 täyttää siten kiitettävän hyvin paikkansa sotahistoriakirjojen joukossa.

Lähteet
Tauno Iisalo
Wikipedia