Talvisota Suomussalmella I-V (Artikkeli)

Talvisota Suomussalmella I-V (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Talvisota Suomussalmella I-V
Kirjailija: Väinö Mononen
Kustantaja: Books on Demand
Julkaistu: 2021
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 1720

Talvisota Suomussalmella teokset sisältävät yksityiskohtaista kuvausta eversti Hjalmar Siilasvuon komentaman jalkaväkidivisioonan taisteluista Kainuun korvessa - Suomussalmella.
Kirjan sisältö noudattelee niin suomalaisdivisioonan kuin neuvostojoukkojen ja erillisten taisteluosastojen sekä yksittäisten miesten näkökulmasta sotarintaman tärkeimpiä tapahtumia. Mukana on myös talvisodassa olleiden miesten omakohtaisia kommentteja sekä värillisiä piirroskarttoja ja valokuvia itse tapahtumapaikoilta. Puna-armeija teki täysin yllättäen massiivisen yleishyökkäyksen Suomen valloittamiseksi. Omat joukot jouduttiin kokoamaan nopeasti eri puolilta Suomea torjumaan hyökkäävää vihollista. Suomalaiset sotivat kuitenkin kotipaikkakunnastaan riippumatta ankarissa ääriolosuhteissa menestyksellisesti ja näyttivät vielä puutteellisista varustuksistaan ja pikakoulutuksestaan huolimatta osaamisensa osoittaen niin miesten kuin naistenkin keskuudessa ainutlaatuista uhrimieltä. Yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta, koti, uskonto ja isänmaa yhdistivät niin miehet kuin naisetkin samalle yhteiselle asialle taisteluun itsenäisyyden ja vapauden puolesta. Tästä sisäisestä tunnosta rakentui kaikkia suomalaisia yhdistävä ainutlaatuinen talvisodan henki.

Suomussalmen taistelu oli talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä 30. marraskuuta 1939 – 8. tammikuuta 1940 käyty taistelu. Lopputuloksena oli Suomen voitto materiaaliltaan huomattavasti suuremmista neuvostojoukoista. Päävastuun taisteluista kantoi Suomen puolelta 9. divisioona. Ennen sodan alkua Suomi oli keskittänyt alueelle vähäisiä voimia, koska Neuvostoliiton ei odotettu käyttävän alueella divisioonatason sotayhtymiä. Alueella olivat erillinen pataljoona 15 ja 16 (ErP 15 ja 16) sekä kaksi erillistä komppaniaa, yhteisvahvuus runsaat 3 000 sotilasta. ErP 15:n tehtävä oli rajavartiointi Raatteen tien suunnassa ja sodan syttyessä eteneminen Vuokkiniemelle ja vihollisen lyöminen. ErP 16:n tehtävä oli lyödä Kuusamon suuntaan etenevä vihollinen ja valmistautua hyökkäämään Uhtualle. Neuvostoliitto oli vastoin suomalaisten odotuksia keskittänyt alueelle kokonaisen divisioonan (163. divisioona). Puna-armeijan tarkoitus oli edetä aina Ouluun saakka ja katkaista Suomi sen kapeimmalta kohdalta. Puna-armeijan 163. divisioona valtasi Suomussalmen kirkonkylän 8. joulukuuta mennessä edeten sinne kahta reittiä suoraan idästä ja pohjoisessa sijaitsevan Juntusrannan kautta päästen mainittuna päivänä ensimmäiseen tavoitteeseensa ja saaden hyökkäävien joukkojensa välille yhteyden. Pohjoisempana Kuusamon suunnalla Neuvostoliitto oli hyökännyt pienin voimin, joten ErP 16 siirrettiin kohti Suomussalmea Piispajärvelle. Päämaja siirsi Suomussalmelle vahvistukseksi 9. divisioonasta jalkaväkirykmentin (JR 27). Divisioonan komentaja eversti Hjalmar Siilasvuo sai alaisuuteensa lisäksi ennestään Suomussalmella olleet joukot, ja syntyi ryhmä Siilasvuo. Sen tehtäväksi tuli vallata Suomussalmi takaisin. Tässä ryhmä ei onnistunut, mutta 163.D:n yhteydet Neuvostoliittoon katkaistiin ottamalla haltuun Raatteen tie Kuivasjärvellä.

Joulukuun puolivälissä suomalaiset saivat ensimmäiset tiedustelutiedot Raatteen suunnalta lähestyvästä uudesta vihollisdivisioonasta (44. D). Suomussalmelle keskitettiin jälleen lisää joukkoja, nyt 9. divisioonan pääosat tuotiin alueelle. Tosin divisioonalta puuttui pääosa tykistöstä. 27. joulukuuta divisioona aloitti hyökkäyksen Suomussalmen takaisinvaltaamiseksi. 29. joulukuuta saarroksiin joutuneen neuvostodivisioonan pääosat alkoivat vetäytyä Suomussalmelta jäätynyttä Kiantajärveä pitkin koilliseen. Pohjoisesta hyökkäsi osasta 9. Divisioonaa ja ErP 16:sta muodostettu everstiluutnantti Paavo Susitaipaleen johtama Ryhmä Susi, joka löi Suomussalmelta pohjoiseen olleet neuvostodivisioonan osat. Ryhmän etenemisen pysäytti Juntusrannalle paenneen 163. D:n rippeet. Samanaikaisesti 9. D pysäytti Raatteen tietä edenneen Neuvostoliiton 44. D:n. Suomalaiset saavuttivat Suomussalmen alueella voiton. Noin kolmensadan vangin ohella suomalaiset saivat merkittävän sotasaaliin. Neuvostoliittolaisen 163. Divisioonan täydellinen tuhoaminen jäi kuitenkin tekemättä puna-armeijan saatua yllättävällä vetäytymisellään pelastettua suurimman osan miehistöstään. Neuvostodivisioonan kokonaistappioiden arvioitiin olevan noin 11 600 sotilasta. Tämä määrä kokonaistappioiden osalta koskee koko talvisotaa, ei pelkästään Suomussalmen taistelua. Sotasaalis oli kuitenkin merkittävä käsittäen muun muassa: 625 kivääriä, 33 pikakivääriä, 19 konekivääriä, 12 panssarintorjuntatykkiä, 25 kenttä- tai ilmatorjuntatykkiä, 15 hyökkäysvaunua, 2 panssariautoa, 2 ilmatorjuntakonekivääriä ja 151 kuorma-autoa.

Talvisota Suomussalmella I-V -teokset on selkeästi kirjoitettu. Tietokirjailija Väinö Monosen (MKT) kirjoittama teokset ovat sisällöltään erittäin informatiisia. Talvisota Suomussalmella I-V -teokset sisältävät useita sotaveteraanien kertomuksia, erilaisia tilastoja ja sotapäiväkirjaotteita, väri- ja SA-kuvia sekä värillisiä piirroskarttoja kuten myös laajan sisällys- ja lähdeluettelon. Monosen kirjoittamat teokset ovat hyvin yksityiskohtaisia sisällöltään ja edustaa historiantutkimuksessa enemmän tieteellisempää tutkimustraditiota. Mukavan kokoisia tietoteoksia Suomussalmen (Raatteen tien) taistelun vaiheista ja täyttävät siten kiitettävän hyvin paikkansa sotahistoriakirjojen joukossa.

Lähteet
Talvisota Suomussalmella I-V
Wikipedia