Ždanov Tornissa (Artikkeli)

Ždanov Tornissa (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ždanov Tornissa
Kirjailija: Christer Pursiainen
Kuvittaja: Tommi Tukiainen
Kustantaja: Otava
Julkaistu: 2024
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 448

Tiivistunnelmainen dokumenttiromaani valvontakomission pelätystä johtajasta ja kummallisesta jaksosta Suomen poliittisessa historiassa. Kenraalieversti Andrei Ždanov hallitsi Suomea jatkosodan jälkeen Helsingin hotelli Tornista. Hänen tehtävänsä oli valvoa syyskuussa 1944 solmittua välirauhansopimusta. Monet pelkäsivät Ždanovin valmistelevan Suomeen kommunistivaltaa. Mutta hän pyrkikin luomaan maahan kansanrintaman, joka toivottaisi tiiviin yhteistyön Neuvostoliiton kanssa ei ainoastaan välttämättömyydeksi, vaan myös hyveeksi. Tehtävään tarvittiin luotettuja vaikuttaja-agentteja maan ylimmässä johdossa. Tuo ajanjakso tuli määrittelemään Suomen poliittista kulttuuria vuosikymmeniä.

Andrei Aleksandrovitš Ždanov (s. 26. helmikuuta 1896 Mariupol – k. 31. elokuuta 1948 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja taideideologi. Andrei Ždanov syntyi Mariupolissa ja liittyi bolševikkeihin vuonna 1915. Hän toimi puolueen propagandasiivessä vallankumoukseen saakka. Hän toimi Puna-armeijan poliittisena upseerina, ja vuodesta 1924 hän johti kommunistipuoluetta Tverissä ja Nižni Novgorodissa. Vuonna 1934 hän seurasi Sergei Kirovia Leningradin kommunistisen puolueen johtajana, ja häntä pidettiin Josif Stalinin todennäköisenä seuraajana. Samana vuonna hänestä tuli keskuskomitean sihteeri ja vuonna 1939 politbyroon jäsen. Hän aloitti koulutusuudistuksen Neuvostoliitossa vuosina 1934–1938. Ždanov piti marraskuun lopulla 1936 puheen, joka aiheutti pelkoa Suomessa ja muissa Neuvostoliiton läntisissä naapurimaissa (muun muassa Baltian maat). Hän vertasi Leningradia Neuvostoliitosta länteen avautuvaan ikkunaan, jonka takaa ”yhä voimakkaampana kuuluu fasismin pedonulvonta ja hammasten purenta”. Ždanovin mukaan myös Suomessa oli piirejä, jotka olivat valmiita luovuttamaan oman maansa fasististen valtioiden käyttöön niiden hyökkäyksessä Neuvostoliittoa vastaan. Jo edellisvuonna 1935 Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettiläs Eric Assmus oli varoittanut pääministeri T. M. Kivimäkeä, että sodan syttyessä Euroopassa Neuvostoliitto voisi oman turvallisuutensa vuoksi joutua miehittämään eräitä osia Suomen valtion alueesta. Ždanov osallistui Stalinin puhdistuksiin ja toi neuvostovallan Baltian maihin. Hän oli yksi syytetyistä Yhdysvaltain edustajainhuoneen Charles Kerstenin tutkimuksissa Baltian maista vuonna 1953. Erityisesti hän oli mukana Viron neuvostovallan perustamisessa, johon hänet lähetettiin kesäkuussa 1940. Ždanov toimi Leningradin puolustuksen johdossa toisessa maailmansodassa vuosina 1941–1944.

Kenraalieversti Ždanov allekirjoitti välirauhansopimuksen Suomen kanssa 19. syyskuuta 1944 ja toimi myöhemmin liittoutuneiden valvontakomission puheenjohtajana Helsingissä. Ždanovin saapuminen Helsinkiin 5. lokakuuta 1944 oli tiettävästi hänen ensimmäinen ulkomaanmatkansa, mikäli hänen toimintaansa Virossa vuonna 1940 ei katsota oleskeluksi ulkomailla. Hänet otettiin Malmin lentoasemalla vastaan valtionpäämiehelle kuuluvin kunnianosoituksin. Käytännössä valvontakomissiota johti kuitenkin hänen varamiehensä kenraaliluutnantti Grigori Savonenkov, ja Ždanov itse kävi Suomessa yleensä vain jonkin erityisen tärkeän asian vuoksi. Tällaisia olivat esimerkiksi sotakorvaussopimuksen allekirjoittaminen ja sotasyyllisyysoikeudenkäynnin alkuunpano. Ždanovin käynnit Suomessa ajoittuivat pääosin vuosille 1944 ja 1945. Toisin kuin muut valvontakomission neuvostoliittolaiset jäsenet, jotka asuivat Hotelli Tornissa, Ždanov oleskeli Helsingissä käydessään Viron entisessä suurlähetystössä Kaivopuistossa; virka-asiansa hän kuitenkin hoiti Hotelli Tornissa. Viimeisen kerran Ždanov kävi Suomessa yli vuoden poissaolon jälkeen Pariisin rauhansopimuksen allekirjoittamisen aikoihin helmikuussa 1947. Tavatessaan tuolloin hallituspuolueiden edustajat hän varoitti, että hallituspohjan muuttaminen lopullisen rauhan solmimisen jälkeen ei olisi viisasta. Noihin aikoihin SDP:n niin sanottu asevelisiipi kuitenkin valmisteli jo kommunisteja vastaan suunnattua ”Jo riittää” -kampanjaa. Vuodesta 1944 alkaen Ždanov toimi NKP:n pääideologina. Vuonna 1947 hänet valittiin Itä-Euroopan kommunististen puolueiden toimintaa ohjanneen Kominformin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Ždanov kuoli vuonna 1948 sairauslomalla ollessaan, ilmeisesti luonnollisista syistä. Politbyroo oli määrännyt hänet kahdeksi kuukaudeksi lääkärien suosittelemalle lomalle. Muistelmissaan Nikita Hruštšov kertoi Ždanovin olleen alkoholisti, ja hänen viimeisinä päivinään Stalin karjui Ždanoville, että hänen pitäisi lopettaa alkoholin juominen ja alkaa juoda pelkkää hedelmämehua.

Christer Pursiainen (s. 18. joulukuuta 1959) on suomalainen valtiotieteen tohtori ja Helsingin yliopiston kansainvälisten suhteiden dosentti, joka on kirjoittanut useita Venäjän ja Neuvostoliiton historiaa ja politiikkaa käsitteleviä teoksia, toisin sanoen populäärihistoriallisten tietokirjojen kirjoittamista. Pursiainen työskenteli kymmenen vuoden ajan 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa sähköasentajana ja tulkkina Suomessa ja Venäjällä. Hän valmistui valtiotieteen maisteriksi Turun yliopistosta 1991 ja oli sitten Ulkopoliittisen instituutin tutkijana ja erikoistutkijana vuosina 1995–2000 ja väitteli valtiotieteen tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1998. Tämän jälkeen Pursiainen on toiminut Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin virkaa tekevänä johtajana vuosina 2000–2001, Pohjoismaiden ministerineuvoston Tukholmassa sijaitsevan Nordregio-instituutin vanhempana tutkijana vuosina 2001–2003 sekä vuosina 2006–2007, Euroopan komission Moskovassa sijaitsevan Russian-European Centre for Economic Policyn eli RECEP:in EU–Venäjä-suhteiden avainasiantuntijana vuosina 2004–2005 ja alueellisista turvallisuusverkostoista vastanneena vanhempana neuvonantajana Itämeren valtioiden neuvoston sihteeristössä Tukholmassa vuosina 2008–2012. Viimeksi Pursiainen on toiminut vuosina 2012–2014 kriittisen infrastruktuurin suojelua tutkineena vanhempana tiedemiehenä Italian Isprassa sijaitsevassa Euroopan komission Joint Research Centre (JRC) -tutkimuslaitoksessa ja vuodesta 2014 yhteiskuntaturvallisuuden ja ympäristöasioiden professorina Tromssan yliopistossa (Norjan arktinen yliopisto) Norjassa. Pursiainen on kirjoittanut muun muassa ensimmäisen suomenkielisen laajan elämäkerran Lev Trotskista sekä Neuvostoliiton hajoamista ja Venäjän uudelleensyntymistä käsitelleen teoksen Venäjän idea, utopia ja missio. Hän on kirjoittanut myös raamatunhistoriallisen, apokryfikirjoihin perustuvan tieteisromaanin Enok, seitsemäs Adamista ja viimeksi yhdessä Tuomas Forsbergin kanssa ulkopolitiikan teoriaa käsittelevän kirjan Ulkopolitiikkaa norsunluutornista. Znanov tornissa -teos on lennokkaasti ja selkeästi kirjoitettu dokumenttiromaani. Pursiaisen kirjoittam teos kuvaa kenraalieversti Zdanovin ja valvontakomission aikaa Suomen historiassa vuosina 1944-1948. Zdanov tornissa -teos edustaa selkeästi kuvailevampaa historiankirjoitusta, täyttäen siten hyvin paikkansa historiateosten joukossa. Kokonaisuutena kirja siis kuitenkin sopii kaikentasoisille lukijoille, jotka ovat lukeneet itsenäisen Suomen historian peruskysymyksistä!

Lähteet
Zdanov tornissa
Wikipedia