Suurvallan rakentajat (Artikkeli)

Suurvallan rakentajat (Artikkeli) 

Suurvallan rakentajat
Alaotsikko: Ruotsin ja alankomaiden yhteistyö uuden ajan alussa
Kirjailija: Kaarle Wirta, Katja Tikka, Henri M. Hannula, Kalle Kananoja
Kustantaja: Gaudeamus
Julkaistu: 2023
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 248

Kaksi nälkäistä nousevaa suurvaltaa. Kaksi kultaista aikakautta aluillaan. Ruotsi ja Alankomaat solmivat viralliset diplomaattisuhteet vuonna 1614. Valtakuntien välille muodostunut yhteinen sävel loi Euroopalle uuden ajan alun suurvaltasinfonian. Suurvallan rakentajat näyttää, että 1600-luvulla Itämeren valtiaaksi noussut Ruotsi oli muutakin kuin sotilasmahti. Yhteydet maailmankaupan johtotähteen Alankomaihin osoittavat Ruotsin pyrkineen kansainväliseen yhteistyöhön myös kulttuurin, talouden ja tieteen saralla. Alankomaat puolestaan sai Ruotsilta välttämättömiä tuotteita, kuten suomalaista tervaa. Teos tuo parrasvaloihin näitä yhteyksiä rakentaneita kiehtovia ihmisiä ja avaa siten vivahteikkaasti aikakauden maailmaa. Miksi Carl von Linnén opit levisivät juuri Alankomaiden ansiosta? Millainen oli teollisuusvaikuttaja Louis de Geerin rooli maiden välisen kaupankäynnin kehittämisessä? Entä kuka oli puolituntematon alankomaalainen Willem Usselincx, joka sai Ruotsin hallitsijalta yli kymmenen vuoden mittavan konsulttisopimuksen?

Hollannin suurvaltakausi vuosina 1581–1672 oli Alankomaiden historian jakso, jolloin se oli ulkomaankaupan, tieteen, taiteen ja sotataidon johtava maa. Se pääsi tähän asemaan, vaikka valtio oli nuori, kooltaan vähäinen ja joutui jatkuvasti puolustamaan asemaansa sotimalla. Alankomaiden Espanjan-vastaista vapaussotaa (1568–1648) nimitetään myös kahdeksankymmenvuotiseksi sodaksi. Sen alkuvaiheessa kauppakaupunki Antwerpen hävitettiin kolmeen kertaan, ja sen aseman johtavana kauppakeskuksena sai Amsterdam. Muutoinkin suuri osa toimeliaisuudesta siirtyi Alankomaiden eteläosista (myöhemmästä Belgiasta) pohjoisosiin, josta käytettiin nimeä Yhdistyneiden provinssien tasavalta. Se itsenäistyi vuonna 1581 ja saattoi tarjota asukkailleen uskonnollisen suvaitsevaisuuden ja vapauden Espanjan hallinnosta. Niinpä sinne muutti muun muassa Ranskassa vainottuja hugenotteja ja Portugalista karkotettuja juutalaisia. Itsenäistyneeseen osaan kuuluivat maakunnista Hollanti, Zeeland, Geldern, Utrecht, Overijssel, Friisinmaa ja Groningen. Näistä Hollannin maakunta ja Amsterdamin kaupunki olivat talouden kannalta keskeisessä roolissa: Euroopan rahamarkkinoiden, kirjantuotannon, turkiskaupan ja monien muiden tuotteiden keskuksena. Amsterdamin vuonna 1609 perustettu pankki kehittyi maailman rahaliikenteen solmukohdaksi. Hollannin suurvaltakauden alkuaika (1600-luvun alkupuoli) oli taloudellisen kukoistuksen aikaa. Maalla on tasavaltainen hallitusmuoto, vaikkakin valtion johtajana olevan käskynhaltijan arvo oli lähes perinnöllinen.

Ruotsin suurvalta-aika käsittää sen ajan Ruotsin historiassa, jolloin maa oli eurooppalainen suurvalta 1600-luvun alusta 1700-luvun alkuun. Tänä aikana se hallitsi muun muassa pitkälti koko Suomea ja Baltian maiden aluetta. Suurvalta-ajan katsotaan yleensä alkaneen Kustaa II Aadolfin valtaistuimelle noususta vuonna 1611 ja päättyneen suuren Pohjan sodan aluemenetyksiin vuonna 1721. Naapurivaltioiden heikkous ja taitava kansainvälisten ristiriitojen hyödyntäminen tekivät mahdolliseksi Ruotsin nousun suurvallaksi. Ruotsi onnistui saamaan myös siirtomaita. Sotiminen kuitenkin velkaannutti Ruotsin, eikä sillä maatalousvaltaisena yhteiskuntana ollut riittävästi resursseja vallattujen alueiden puolustamiseen. Kustaa II Aadolf kutsui koolle Suomen säädyt tammikuussa 1616 järjestetyille Helsingin maapäiville. Kuningas pyysi säädyiltä tukea sodankäyntiin, mihin ne uskollisesti suostuivat. Säädyt määräsivät uusia veroja suomalaisille ja päättivät järjestää uusia sotajoukkoja.Suomalaiset saivat yksin hoitaa itärajan 1620-luvulta alkaen, kun Ruotsin armeija alkoi sotia Puolaa vastaan ja sotilaita siirrettiin uudelle rintamalle. Kesällä 1659 Suomi tyhjennettiin sotamiehistä kokonaan. Suomalaisten asioiden hoitaminen heikkeni selvästi suurvalta-aikana, kun huomio oli keskittynyt sotatapahtumiin muualla. Samaan suuntaan vaikutti valtakunnan keskushallinnon assimiloimis- eli sulauttamispolitiikka, jonka myötä suomalaisia siirtyi tai siirrettiin Pohjanlahden yli valtakunnan palvelukseen ja riikinruotsalaisia virkamiehiä puolestaan Suomeen. Toisaalta kenraalikuvernööri Pietari Brahen aikana Suomen taloudellisen menestyksen edellytyksiä parannettiin rakentamalla maanteitä, kehittämällä maanmittausta ja kaivosteollisuutta sekä perustamalla uusia kaupunkeja. Myös Turun akatemia perustettiin, minkä jälkeen Suomessa pian opittiin kirjapainotaito.Suomen kieli oli vielä 1600-luvun alussa suuressa osassa Suomea sivistyneistön seurustelukieli, mutta vuosisadan puolivälissä suomen tilalle oli tullut ruotsi. Vuosina 1695–1697 Suomea koetteli poikkeuksellisen ankara nälänhätä, jonka seurauksena kolmannes väestöstä menehtyi.

Henri M. Hannula (FT) toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa erikoisalanaan uuden ajan alun oikeushistoria. Hänen historian alan väitöskirjansa käsitteli Alankomaiden ja Pohjolan kauppapoliittisia suhteita 1600-luvun lopulla. Kalle Kananoja (FT) toimii tieteiden ja aatteiden historian yliopistonlehtorina Oulun yliopistossa. Hänen tutkimusteemansa keskittyvät globaaliin tieteenhistoriaan varhaismodernilla ajalla. Katja Tikka (OTT) työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Tikan väitöskirja käsitteli 1600-luvulla Ruotsissa ja Suomessa toimineiden kauppakomppanioiden oikeudellista ympäristöä. Kaarle Wirta (FT) on väitellyt Alankomaissa Leidenin yliopistosta ja tutkinut uuden ajan alun yrityshistoriaa.
Suurvallan rakentajat -teos edustaa vankkaa tieteellisempää tutkimustradiota. Kaarle Wirran, Katja Tikan, Henri M. Hannulan ja Kalle Kananojan kirjoittama teos on hyvä kokonaisesitys Ruotsin ja Hollannin suurvalta-ajan alusta ja historiasta 1600-luvun Euroopan historian kontekstissa.

Lähde
Suurvallan rakentajat
Wikipedia