Historian paluu (Artikkeli)

 Historian paluu (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Historian paluu
Alaotsikko: Venäjän sota Ukrainassa
Kirjailija: Serhii Plokhy
Kääntäjä: Ilkka Rekiaro ja Tapio Kakko
Kuvittaja: Jarkko Lemetyinen
Kustantaja: Docendo
Julkaistu: 2024
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 464

Länsi sulkee rivejään ja sitoutuu tiiviimmin Natoon. Venäjä eristyy yhä enemmän. Uusi kylmä sota on syntymässä samassa osassa maailmaa, jossa se päättyi kolmekymmentä vuotta sitten. Venäjän hyökkäys Ukrainaan synnytti suurimman eurooppalaisen konfliktin sitten toisen maailmansodan. Hyökkäys oli shokki koko maailmalle, vaikka Venäjä oli tehnyt jatkuvasti sotavalmisteluja Ukrainan rajalla. Miksi Venäjä hyökkäsi? Ja miksi nyt? Putinin kiihkomieliset perustelut hyökkäykselle olivat länsitarkkailijoiden mielestä järjettömiä, joten niihin ei kiinnitetty suurta huomiota. Ja kun sota alkoi, länsi yllättyi jälleen, nyt Ukrainan voimasta puolustaa omaa itsenäisyyttään. Olemme todistamassa poikkeuksellista geopoliittista muutosta, joka sekoittaa maailmanjärjestyksen tuleviksi vuosikymmeniksi. Serhii Plokhy, Ukrainan yksi tärkeimmistä nykyhistorioitsijoista selittää, miten tähän on tultu. Hän jäljittää sodan juuret Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisiin ratkaisemattomiin jännitteisiin ja tarkastelee, kuinka Ukraina on pysynyt Venäjän identiteetille tärkeänä vaikka ukrainalaiset ovat kulkeneet täysin erilaista tietä, kohti Eurooppaa ja läntistä demokratiaa.

Venäjän–Ukrainan sota (usein vain Ukrainan sota) on käynnissä oleva sota Venäjän ja Ukrainan välillä. Se alkoi helmikuussa 2014 Ukrainan vallankumouksen jälkeen, ja sotatoimet keskittyivät aluksi Krimin ja Donbassin alueille, jotka on kansainvälisesti tunnustettu osaksi Ukrainaa. Konfliktin alkuvaiheessa vuonna 2014 Venäjä valtasi Krimin ja julisti sen liitetyksi alueeseensa. Samana vuonna alkoi myös Itä-Ukrainan sota Ukrainan ja Venäjän tukemien separatistien välillä. Useasti on esiintynyt myös merivoimien välikohtauksia, kybersodankäyntiä ja poliittisia jännitteitä. Vuoden 2021 lopusta lähtien Venäjä lisäsi sotajoukkojaan Ukrainan rajan välittömässä läheisyydessä. Sota laajeni alueellisesta konfliktista täysimittaiseksi sodaksi Venäjän aloitettua hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Venäjän presidentti Vladimir Putin tunnusti Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat itsenäisiksi 21. helmikuuta 2022. Venäjän joukkoja saapui alueelle "rauhaa turvaamaan". Venäjä oli keskittänyt taistelukelpoisia sotilasyksiköitä Ukrainan rajan tuntumaan. Sodan uhka oli voimakas. 24. helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suuri osa kansainvälisestä yhteisöstä on tuominnut Venäjän sen toimista Ukrainassa ja syyttäen sitä kansainvälisen oikeuden rikkomisesta ja Ukrainan suvereniteetin loukkaamisesta. Monet maat asettivat taloudellisia pakotteita Venäjää, venäläisiä yksityishenkilöitä tai yrityksiä vastaan, erityisesti vuoden 2022 hyökkäyksen jälkeen.

Sodan alkuvaiheessa Venäjä valtasi laajoja alueita erityisesti Itä- ja Etelä-Ukrainassa sekä teki epäonnistuneen hyökkäysyrityksen Kiovaan. Tämän jälkeen rintamalinja pysyi melko vakaana syyskuulle saakka. Hyökkääjä joutui sodassa puolustuskannalle Ukrainan valloitettua syys-lokakuussa alueita takaisin venäläisiltä Itä-Ukrainan pohjoisosissa. Tämän seurauksena Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti 21. syyskuuta 2022 osittaisen liikekannallepanon vahvistaakseen venäläisjoukkoja Ukrainassa. Venäjä järjesti 23.–27. syyskuuta 2022 miehitettämillään alueilla kansanäänestyksiä alueiden liittämisestä Venäjään. Merkittävä enemmistö kannatti liittymistä, mutta vaaleja pidettiin yleisesti väärennettyinä ja lopputulosta ennalta määrättynä. Putin ilmoitti 30. syyskuuta liittävänsä Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueet Venäjään. Virallista sodanjulistusta ei ole annettu meneillään olevassa Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa. Kun Kreml ilmoitti Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan vuonna 2022, se väitti aloittavansa ”sotilaallisen erikoisoperaation” sivuuttaen muodollisen sodanjulistuksen. Ukrainan hallitus piti lausuntoa kuitenkin sodanjulistuksena, ja monet kansainväliset uutislähteet raportoivat siitä sellaisena. Vaikka Ukrainan parlamentti kutsuu Venäjää ”terroristivaltioksi” sen sotilaallisissa toimissa Ukrainassa, se ei ole julkaissut virallista sodanjulistusta sen puolesta. Presidentti Putin kutsui tilannetta sodaksi ensimmäisen kerran joulukuussa 2022 pitämässään puheessa. Ukrainan sota jatkuu asemasodan kaltaisena, ja sotatoimien painopiste on siirtynyt ja pysynyt pääosin Itä-Ukrainan alueella, jossa Venäjän jatkaa sotatoimiaan Ukrainan puolustuslinjoja vastaan.

Ukrainan asevoimat aloittivat hyökkäyksen 6. elokuuta 2024  Venäjän Kurskin alueelle ja ottivat yhteen Venäjän asevoimien ja Venäjän rajavartiolaitoksen kanssa. Venäjän mukaan ainakin 1 000 Ukrainan sotilasta ylitti rajan ensimmäisenä päivänä panssarivaunujen ja panssaroitujen ajoneuvojen tukemana. Kurskin alueella julistettiin hätätila, ja alueelle vietiin kiireesti Venäjän reservejä. Venäjän viranomaiset ottivat 10. elokuuta käyttöön "terrorismin vastaisen operaation" Kurskin, Belgorodin ja Brjanskin alueilla. Ensimmäisen viikon loppuun mennessä Ukrainan armeija ilmoitti valloittaneensa 1 000 km2 Venäjän aluetta, kun taas Venäjän viranomaiset myönsivät, että Ukraina oli vallannut 28 hallinnollista aluetta. Ukraina perusti hallinnassaan olevalle Kurskin alueelle sotilashallinnon 15. elokuuta 2024. Lokakuun alkuun mennessä Ukrainan eteneminen oli pysähtynyt ja Venäjä jatkanut verisiä hyökkäyksiään Itä-Ukrainassa Ukrainan puolustuslinjoja vastaan. Ukrainan yllätyshyökkäys Venäjän raja-alueella Kurskissa viittaisi yritykseen keventää Venäjän hyökkäyksen painopistettä Itä-Ukrainan alueelta. Merkittävä haaste Ukrainalle on ollut vastaaminen Venäjän strategiaan laajentaa sodan etulinjaa ja lisätä siten painetta hyökkäämällä, erityisesti kiihtyneillä ja kuluttavilla hyökkäysoperaatioilla Harkovan ja Itä-Ukrainan alueella.

Serhii Plokhy (s. 1957) on Ukrainan historian professori Harvardissa ja yliopiston Ukrainan tutkimuslaitoksen johtaja. Häntä pidetään yhtenä maailman parhaista Ukraina-asiantuntijoista. Plokhy asuu Burlingtonissa, Massachusettsissa. Hänen teoksensa Tšernobyl sai vuonna 2018 Baillie Gifford -tietokirjapalkinnon. Historian paluu -teos kertoo kokonaisvaltaisesti Ukrainan sodasta, tapahtumista ja syistä niihin. Plokhyn teos edustaa tieteellisempää tutkimusta. Ajankohtaista historiaa Euroopassa!

Lähteet
Historian paluu
Wikipedia