Puhukoon paatinen pylväs (Artikkeli)

Puhukoon paatinen pylväs (Artikkeli)



 

 

 

 

 

 

 

 

Puhukoon paatinen pylväs
Alaotsikko: Vuoden 1918 vapaussodan sankarihautojen muistomerkit ja vapaudenpatsaat
Kirjailija: Anna Sirola
Kustantaja: Väyläkirjat
Julkaistu: 2018
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 414
 

Vuoden 1918 vapaussodan sankarihautojen muistomerkit ja vapaudenpatsaat. Tänä vuonna on kulunut sata vuotta kevään 1918 sodasta, jonka nimestä ei ole päästy yksimielisyyteen. Nimitys riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan: sisällissota, kansalaissota, luokkasota, kapina vai vapaussota? Tässä kirjassa näkökulma on vapaussota. Sodan muistona sadoille paikkakunnille ympäri Suomea kohosi patsaita ja muistokiviä niin valkoisille, punaisille, ruotsalaisille kuin saksalaisillekin sodassa surmansa saaneille. Näistä muistomerkeistä filosofian maisteri Anna Sirola on kartoittanut kaikki vapaussodan valkoisten sankarihautojen 360 muistomerkkiä, myös luovutetulla alueella Karjalassa ja Kuolajärvellä (Sallassa). Lisäksi kirjassa esitellään yksityishautoihin haudattujen sankarivainajien muistomerkkejä sekä erilliset vapaudenpatsaat. Yhteensä kirjassa on 418 muistomerkkiä. Kirja kertoo muun muassa, ketkä muistomerkkejä puuhasivat ja ketkä niitä tekivät. Ja mitä kaikkea muistomerkeistä voi lukea, keiden nimiä niissä on ja millainen sanoma niillä on? Niitä kuvataan myös aikalaisten sanoin.

Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Senaatin asevoimina olivat valkoiset joukot ja kansanvaltuuskunnan joukkoina Suomen punainen kaarti, punaiset. Ulkovalloista Neuvosto-Venäjä tuki punaisia ja Saksan keisarikunta valkoisia. Sisällissota oli osa ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa valtiollista ja yhteiskunnallista murrosvaihetta Euroopassa. Vuonna 1917 maailmansota johti Venäjän keisarikunnan hajoamiseen ja poliittiseen taisteluun vallasta sekä lopulta Venäjän sisällissotaan. Venäjän romahduksen seurauksena keisarikunnan osa, Suomen suuriruhtinaskunta, julistautui itsenäiseksi Suomeksi 6. joulukuuta 1917, mutta suomalaisen yhteiskunnan sisäisten jännitteiden korostuminen ja purkautuminen, valtiovallan hajoamisen kautta, johti vuoden 1917 kuluessa valtapoliittiseen ja sotilaalliseen kriisiin, jonka seurauksena maahan muodostui kaksi, aseistetuilla joukoilla varustautunutta valtakeskusta.

Kriisi huipentui tammikuun lopussa vuonna 1918 sisällissotaan punaisten ja valkoisten välillä. Punaiset hallitsivat Etelä-Suomea, valkoiset Keski- ja Pohjois-Suomea. Molempien osapuolten sotilaallinen vahvuus oli noin 80 000 sotilasta. Venäjä tuki suomalaisia punaisia pääosin luovuttamalla punakaarteille aseita. Saksan armeija tuki valkoisia hyökkäyksellä Etelä-Suomeen, noin 13 000 sotilaan vahvuisin joukoin. Sodan ratkaisutaistelut käytiin Etelä-Suomen kaupungeissa maalis-huhtikuussa 1918; valkoiset joukot valtasivat Tampereen ja Viipurin, saksalaiset joukot valtasivat Helsingin ja Lahden. Punaisten hyökkäysvaihe helmikuussa 1918 päättyi lähes täydelliseen epäonnistumiseen. Sisällissota päättyi valkoisen Suomen ja Saksan armeijan voittoon. Venäjän valtakausi päättyi Suomessa, mutta maa siirtyi keisarillisen Saksan valtapiiriin maailmansodan loppuajaksi. Saksan hävittyä suursodan suomalaisten joulukuussa 1917 saama itsenäisyys astui täysimääräisenä voimaan. Tällöin luovuttiin myös hankkeista muuttaa Suomi kuningas­kunnaksi; maan valtiomuodoksi tuli tasavaltainen demokratia Euroopan läntisten suurvaltojen myötävaikutuksella.

Sisällissota on Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma, jonka vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet poikkeuksellisen pitkäkestoiset. Kuten usein käy kansojen sisäisissä valtataisteluissa, sodan aikana ja sen jälkeen esiintyi laajamittaista terroria. Sotatoimien ollessa käynnissä molemmat osapuolet syyllistyivät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Sodan kuluessa punaisten käsissä kuoli 1424 valkoista teloitettuna, 4 kuoli vankileirillä. Valkoisten käsissä kuoli 7370 punaista teloitettuna, 11 652 kuoli vankileirillä, suurin osa sotatoimien jo päätyttyä, sillä punaisten tai punaisiksi epäiltyjen vangitseminen ja teloittaminen jatkui laajamittaisesti vielä viimeisten taistelijoiden antauduttua. Kaikkiaan sisällissota vaati noin 38 000 uhria. Heistä noin 75 prosenttia oli punaisia, joita menehtyi eniten teloituksissa sodan aikana ja sodan päätyttyä vankileireillä nälkään ja tauteihin. Varsinaisissa taistelutoimissa menehtyi lähes yhtä paljon sekä punaisia että valkoisia. Terrorin uhreista vähemmistö oli valkoisia, ja myös Venäjän kansalaisia teloitettiin. Sodan muut uhrit olivat lähinnä taisteluissa kaatuneita saksalaisia ja venäläisiä sotilaita.

Sisällissota syvensi Suomen kansan kahtiajakoa. Voittanut osapuoli katsoi yhteiskunnan huonoimman aineksen nousseen Venäjän tuella kapinaan laillista hallitusta vastaan, joten hävinneisiin suhtauduttiin pitkälti kriminaaleina. Ensimmäisen maailmansodan lopputulos vahvisti kuitenkin maltillisten ja laaja-alaiseen kansalliseen ajatteluun suuntautuneiden väestöryhmien asemaa yhteiskunnassa. Tämä mahdollisti hitaan eheytymisen väestöryhmien kesken.

Filosofian maisteri Anna Sirola on kotoisin Lammilta Hämeestä ja tehnyt elämäntyönsä historian lehtorina Ylitornion kouluilla. Puhukoon paatinen pylväs -teoksen kirjoittaja tietokirjailija Anna Sirola on julkaissut vuoden 1918 sisällissodan muistomerkeistä neljä teosta. Sirolan kirjasarja vuoden 1918 sisällissodan muistomerkeistä sisältää teokset: Kerro kuolosta patsas vakaa ja Vuoden 1918 saksalaiset sotilasmuistomerkit Suomessa ja Vakaumuksensa puolesta. Puhukoon paatinen pylväs -teos on selkeästi kirjoitettu ja tuo havainnollisesti esille Suomen sisällissodan valkoisen osapuolen muistomerkit. Anna Sirolan kirjoittama Puhukoon paatinen pylväs -teos edustaa historiantutkimuksessa tieteellisempää tutkimustraditiota. Kokonaisuutena kirja siis kuitenkin sopii kaiken tasoisille lukijoille, jotka ovat lukeneet Suomen historian peruskysymyksistä!

Lähteet
Puhukoon paatinen pylväs
Wikipedia


Kommentit