Sodan ja rauhan mies Rudolf Walden (Artikkeli)

 Sodan ja rauhan mies Rudolf Walden (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sodan ja rauhan mies Rudolf Walden

Kirjoittaja: Erkki K. Laitinen

Kustantaja: Books on Demand

Julkaistu: 2024

Sidosasu: sidottu

Kieli: suomi

Sivuja: 288 sivua

Sodan ja rauhan mies Rudolf Walden. Karl Rudolf Walden (1878-1946) oli suurmies monessa eri suhteessa. Hän oli teollisuusjohtaja, ministeri, kenraali ja poliitikko, sovittelija ja patriootti. Walden oli äärimmäisen kiinnostava persoona, aina valmiina uhrautumaan isänmaan puolesta. Hän tiesi jo varhain, että erittäin raskas työ ilman riittävää lepoa voi koitua hänen kohtalokseen, sillä suvussa oli sairaus, joka saattoi johtaa aivoverisuonen katkeamiseen. Kun Waldenin nuorin poika, pienestä pitäen erittäin lahjakas Lauri, kaatui jatkosodassa 14.6.1944, Waldenin aika alkoi olla lopussa. Rauhan ehdot olivat ankarat, isänmaa menetti suuren osan alueestaan, sai maksettavakseen suuret sotakorvaukset, lottajärjestö ja Waldenille rakas suojeluskuntajärjestö määrättiin lakkautettavaksi, sotasyyllisiä etsittiin. Tämä kaikki oli kenraalille liikaa ja hän sai 27.11.1944 aivoverisuonen katkeamisesta johtuneen halvauskohtauksen, josta hän ei enää toipunut. Kenraali menetti puhekykynsä ja lähes kokonaan liikuntakykynsä. Patriootti oli uhrannut isänmaalleen kaiken. Waldenin perheenjäsenten kohtalo ei ollut helppo. Perheen äidille, Annille, ennustaja kertoi Pietarissa, että hän tulee eläessään menettämään kuudesta lapsestaan neljä, ja niin kävi. Tytär Anna, kenraalin lemmikki, kuolee jo 6-vuotiaana hinkuyskän jälkitautiin, toiseksi nuorin poika, Rudi kuolee tapaturmaisesti jatkosodassa, nuorin poika Lauri tuhoutuu tykistön kranaatin täysosumasta Siiranmäen taisteluissa ja tytär Liisa menehtyy oman käden kautta. Esikoisesta, Juusosta tulee legenda, vuorineuvos, viimeinen patruuna.

Karl Rudolf Walden (s. 1. joulukuuta 1878 Helsinki – k. 25. lokakuuta 1946 Sysmä) oli suomalainen teollisuusjohtaja ja Yhtyneiden Paperitehtaiden perustaja, Suomen sotaministeri ja sotajoukkoja komentanut ylipäällikkö sekä välirauhan ajan ja jatkosodan ajan hallitusten puolustusministeri. Sotilasarvoltaan Walden kohosi jalkaväenkenraaliksi. Waldenin puoliso vuodesta 1906 oli Anni Hellin Konkola, jämsäläisen liikemiehen ja valtiopäivämiehen Severus Konkolan tytär. Välirauhan aikana Paasikivi nimitettiin Moskovaan lähettilääksi, Mannerheim jäi armeijan ylipäälliköksi ja Walden nimitettiin puolustusministeriksi. Välirauhan aikaiset tapahtumat, kuten aseostot natsi-Saksasta, saksalaisten kauttakulkulupa Vaasasta Pohjois-Norjaan, Kallion sairastuminen ja ero, Rytin tulo presidentiksi hallitusjärjestelyineen, Ruotsin ja Suomen valtioliittoyritys, jonka Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari Vjatšeslav Molotov esti ja muut asiat, työllistivät kenraaliluutnantiksi ylennetyn puolustusministerin. Walden jäi Yhtyneiden Paperitehtaiden hallituksen puheenjohtajaksi, toimeenpanevaan johtoon järjestettiin puheenjohtajaksi C. G. Björnberg ja toimitusjohtajaksi Juuso Walden.

Kesällä 1941 Barbarossa-suunnitelman toteutus ja jatkosota alkoi. Mannerheim ja Walden saivat vaivoin torjuttua Saksan vaatimuksen Suomen joukkojen hyökkäyksestä Leningradiin. Kun Mannerheim pysäytti hyökkäyksen Tuulokseen, se oli kenraali Talvelalle kova paikka ja hän painosti Waldenia, että tämä saisi aikaan uuden hyökkäyskäskyn. Ilmeisiä lepohetkiä olivat vain Mannerheimin ja Waldenin tavatessaan nauttimat yhteiset lounaat Mikkelin Klubilla, jolloin ei puhuttu "työasioista". Walden ystävystyi myös kansanhuoltoministeri N. A. Osaran kanssa, joka oli Reserviupseeriliiton ja Aseveliliiton johdoissa ja hänen kauttaan sai tietoja kansan tunnelmista. Waldenin kautta tiedot menivät päämajaan. Kesällä 1942 puolustusministeri ylennettiin jalkaväenkenraaliksi. Talvella 1943 Walden oli Stalingradin jälkeen varma sodan häviämisestä. Tämän seurauksena oli riski, että itäraja saattaisi siirtyä lisää esimerkiksi Kymijoelle, jolloin Imatra ja Kymijoen voimalaitokset menetettäisiin. Siksi hän Yhtyneitä ajatellen lähetti nuoren insinööri Erkki Aallon ostamaan kaiken vesivoiman, mitä Kemijoesta Rovaniemen ja Kemin väliltä sai. Aalto tuli kiireessä ostaneeksi sellaistakin, jota myyjä ei omistanut.

Helmikuun 1944 Helsingin pommitusten aikana Paasikivi meni Tukholmaan ottamaan selvää madame Aleksandra Kollontain kautta mahdollisista rauhanehdoista. Ehdot saatiin, hallitus oli erimielinen päätöksissään, Walden pelkäsi Saksaa sekä maan mielialan hermostumista. Neuvostohyökkäys jatkui, ja maahan oli saatava uusi hallitus neuvottelemaan rauhasta. Ainoa mahdollinen pääministeriehdokas oli monien mielestä Walden, mutta hän oli uupunut, eikä häntä pystytty millään taivuttelemaan. Hänen ansiostaan kuitenkin Mannerheim suostui presidentiksi ja STK:n toimitusjohtaja Antti Hackzellista tuli pääministeri. Rauhanneuvottelujen alettua syyskuussa 1944 Hackzell halvaantui Moskovan hotelli Savoyn kylpyammeessa. Molotov ei kuitenkaan lykännyt minuuttiakaan neuvottelujen alkua, joihin valtuuskunta tuli nyt Waldenin johdolla. Molotov vaati saksalaisjoukkojen välitöntä poistamista, johon Walden vastasi viileästi: "Tänä iltana emme ainakaan voi sitä tehdä". Ulkoministeri Carl Enckell lensi valtuuskunnan johtajaksi, ja kun välirauhansopimus lopulta allekirjoitettiin 19.9, teki sen venäläisten puolelta vain kenraalieversti Andrei Ždanov, mutta suomalaisten puolesta vaadittiin koko valtuuskunnan nimet. Marraskuussa 1944 puolustusministeri Walden esitteli presidentti Mannerheimille suojeluskuntien lakkauttamislain.

Walden sai sotilas- ja siviiliuransa aikana useita kotimaisia ja ulkomaisia ansio- ja kunniamerkkejä.
Vapaussodan aikaisten ja sen jälkeisten ansioiden johdosta Walden sai Vapaudenristin ritarikunnan suurristin. Vuonna 1919 hän sai Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajan kunniamerkin. Myöhemmin hän sai ritarikunnan suurristin. Rauhan aikana 1920-luvulla Walden sai Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan ritarin arvonimen, ja vuonna 1928 Walden vastaanotti tanskalaisen Dannebrogin ritarikunnan suurristin henkilökohtaisesti kuningas Kristian X:ltä. Kuningas kiitti myös Waldenia tämän äidinisän uhrauksista Tanskan hyväksi. Puolustusministerinä Jatkosodan aikana Walden sai useita korkeita kunniamerkkejä: Ruotsin Kuninkaallisen Miekkaritarikunnan suurristin, Saksan Kotkan ritarikunnan suurristin sekä Rautaristit 1939 1. ja 2. lk., Unkarin Ansio-ritarikunnan suurristin sekä Romanian Tähti-ritarikunnan suurristin. Joulukuun 2. päivänä vuonna 1944 Rudolf Walden sai Vapaudenristin ritarikunnan Mannerheim-ristin. Walden toimi myös Vapaudenristin ritarikunnan kanslerina 26.10.1941–3.11.1945

Erkki K. Laitinen on kauppatieteiden tohtori ja emeritusprofessori, joka on toiminut Vaasan yliopistossa professorina yli 30 vuotta. Laitinen on julkaissut satoja tieteellisiä kirjoituksia laskentatoimen ja rahoituksen alalta. Viimeisinä vuosina Laitinen on kirjoittanut sotahistoriasta useita kirjoja, joista tunnetuimmat ovat Marskin ritari Honkaniemi, Miljoonalinnake ja muut sodan ihmeet sekä Sotasankareita - vai Marskin ritareita. Sodan ja rauhan mies Rudolf Walden -teos on selkeästi kirjoitettu. Erkki Laitisen kirjoittama teos on sisällöltään erittäin informatiivinen. Teoksen sisältö on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käydään lyhyesti lävitse Waldenin elämänkaaren tärkeimmät tapahtumat aikajärjestyksessä. Toisessa osassa käsitellään kenraalin elämän erilliskysymyksiä, jotka liittyvät hänen perheenjäseniinsä, asuinpaikkoihinsa (Pietari, Merilinna, Rapalan kartano, Marmoripalatsi) ja persoonaansa. Sodan ja rauhan mies Rudolf Walden -teos on siten hyvin yksityiskohtainen sisällöltään ja edustaa historiantutkimuksessa enemmän tieteellisempää tutkimustraditiota. Mukavan kokoinen tietoteos Rudolf Waldenista täyttää siten kiitettävän hyvin paikkansa elämänkertojen joukossa.

Lähteet

Sodan ja rauhan mies Rudolf Walden

Wikipedia