Paavo Kahla (Artikkeli)

Paavo Kahla (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

Paavo Kahla
Alaotsikko: Tähystäjäritari vailla vertaa
Kirjailija: Reino Myllymäki
Kustantaja: Ketterät Kirjat
Sarja: Ilmailuhistoria
Julkaistu: 2022
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 331

Vuonna 1918 Lohtajalla syntynyt ylioppilas Paavo Kahla suoritti Ilmavoimien Reserviupseerikoulun tähystäjälinjan vuosina 1938-1939 ja joutui melkein suoraan ylimääräisiin harjoituksiin ja talvisotaan. Ensimmäinen sotalento oli jotain muuta kuin mitä Kauhavalla oli opetettu ja järkytys nuorelle vänrikille. Tästä huolimatta hän suoritti menestyksekkäästi 50 sotalentoa. Välirauhan aikana hän aloitti opinnot valmistuakseen metsänhoitajaksi ja kutsu kertausharjoituksiin tavoitti hänet Hyytiälästä 18.6.1941. Vastuuntuntoisena ja tarkkana tähystäjänä ja esimiehenä hänestä muodostui eräänlainen suomalaisen sotilaan perikuva: ammattitaitoinen, vaatimaton, tunnollinen ja huumorintajuinen. Hänelle myönnettiin ansioistaan Mannerheim-risti jo 26.4.1942.

Paavo Elias Kahla (s. 4. marraskuuta 1918 Lohtaja – k. 23. lokakuuta 1944 Kittilä) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari. Sotilasarvoltaan hän oli kapteeni. Paavo Kahla syntyi Keski-Pohjanmaan maakunnassa Lohtajalla, kanttori Elias ja Hilma Sofia (o.s. Tervo) Kahlan perheeseen. 1930-luvulla perhe muutti Kokkolaan, jossa Kahla opiskeli Kokkolan yhteislyseossa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1938. Varusmiespalveluksensa Kahla suoritti Ilmasotakoulussa Kauhavalla, Ilmavoimien reserviupseerikoulun kurssilla 8. Vänrikkinä kotiutettu Kahla aloitti opiskelut metsänhoitajaksi juuri ennen talvisotaa. Syyskuussa 1939 tähystäjäkoulutuksen saanut Kahla sai kutsun Lentolaivue 14:ään, joka toimi talvisodassa tiedustelulentolaivueena. Hän suoritti talvisodassa 50 sotalentoa Fokker C.X -koneen tähystäjänä. Jatkosodan alettua Kahla sijoitettiin samaan LLv 14:ään, sen 3. lentueeseen, jossa hän jatkoi tähystäjänä tiedustelu- ja tulenjohtolennoilla. Lokakuussa 1941 hänet nimitettiin lentueen varapäälliköksi. 9. joulukuuta 1941 Kahla ylennettiin luutnantiksi. 24. joulukuuta 1941 allekirjoitetun esityksen sekä 15. huhtikuuta 1942 allekirjoitetun lisäesityksen jälkeen Paavo Kahla nimitettiin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi numerolla 54, nimityspäivämäärä oli 26. huhtikuuta 1942. Elokuussa 1942 Kahlan ja vasta laivueeseen saapuneen vänrikki Mannermaan ollessa tiedustelulennolla, matalatorjuntatuli surmasi ohjaajan, jolloin Kahla kiipesi koneen ulkokautta ohjaamoon ja lensi takaisin tukikohtaan. 3. huhtikuuta 1943 hänet ylennettiin 3./LeLv 16:n lentueen päälliköksi. Jatkosodan loppuvaiheessa, 27. heinäkuuta 1944, Kahla ylennettiin kapteeniksi. 4. syyskuuta 1944 Kahla siirrettiin Hävittäjälentolaivue 26:een, joka suoritti Lapin sodassa muiden tehtävien ohella tiedustelulentoja saksalaisia vastaan. 23. lokakuuta 1944 Paavo Kahla ja hänen koneensa ohjaaja, kersantti Jouko Liinamaa katosivat Kittilässä tiedustelulennolla. Heidän Fokker C.X -koneensa jäännökset löydettiin vasta syksyllä 1945 Aakenustunturin lähistöltä.

Paavo Kahla oli viimeinen kaatunut Mannerheim-ristin ritari. Hänet on haudattu Kokkolaan, Marian hautausmaan sankarihautaan. Luutnantti Paavo Kahla nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 54 huhtikuun 26. päivänä 1942. ”Ylipäällikkö on pvm:llä 26.4.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi luutnantti Paavo Elias Kahlan. Luutnantti Kahla on lentokoneen tähystäjänä suorittanut kaikkiaan 141 sotalentoa, osoittaen ilmiömäistä rohkeutta ja harkintakykyä. Vanhentuneesta lentokalustosta ja useinkin epäedullisista sääolosuhteista huolimatta on hän suorittanut tehtävänsä kiitosta ansaitsevalla tavalla. Hänen tuomansa tiedustelutulokset ovat olleet luotettavia ja sodan johdolle hyvin arvokkaita. Sodan alettua sai luutnantti Kahla heinäkuussa 1941 laajan valokuvaustehtävän, mikä oli suoritettava 2500 m:n korkeudessa. Valokuvattavan alueen keskellä oli vihollisen 40 mm:n it.patteri, mikä alkoi heti tulittaa konetta. Ilmatorjuntatulesta huolimatta jatkoi luutnantti Kahla tehtävän suoritusta siksi, kunnes ilmatorjuntaammusten räjähdykset olivat niin lähellä konetta, että se ilmanpaineesta joutui heittelehtimään, jolloin kuvaus oli lopetettava. 5 min. kuluttua palasi luutnantti Kahla jatkamaan keskeytynyttä tehtävää. Myöhemmin heinäkuussa 1941 sai luutnantti Kahla yöllä suoritettavakseen kaukopartion huoltolennon. Mitä huonoimmista sääolosuhteista huolimatta suoritti luutnantti Kahla hänelle annetut tehtävät ja hyvällä taidollaan onnistui löytämään kaukopartion. Elokuussa 1941 sai luutnantti Kahla tiedustelutehtävän reitillä Niva–Kurkijoki–Käkisalmi. Huolimatta vihollisen erittäin kiivaasta ilmatorjuntatulesta, suoritti hän 1000 m:n korkeudessa lentäen tehtävän kiitettävällä tavalla. Syyskuussa 1941 sai luutnantti Kahla suoritettavakseen tykistötulenjohtolennon. Maalina oli vihollisen ilmatorjuntapatteri, minkä paikkaa ei täysin tarkasti tunnettu. Saadakseen ilmatorjuntapatterin paikan selville teki luutnantti Kahla ensiksi aluetta vastaan syöksyjä sekä tulitti maastoa, jolloin ilmatorjuntapatteri miehitettiin ja se ryhtyi ampumaan. Tämän jälkeen johti luutnantti Kahla oman tykistön tulen vihollisen ilmatorjuntapatteriin, jolloin yhteen tykkiin saatiin täysosuma ja patteri vaiennettiin. Luutnantti Kahla huomasi vihollisen ilmatorjuntapatterin miehistön suojautuvan erääseen metsikköön, mihin hän välittömästi siirsi oman tykistön tulen ja suurin osa miehistöä tuhottiin. Lokakuussa 1941 sai luutnantti Kahla tehtäväkseen maalitiedustelulennon omalle tykistölle. Tehtävää suoritettaessa joutui luutnantti Kahla useampia pattereita käsittävän vihollisen ilmatorjuntatulen alaiseksi, jolloin kone sai lukuisia osumia, mutta kykeni kuitenkin palaamaan tukikohtaan. Luutnantti Kahla toi omalle tykistölle erittäin arvokkaita tietoja maaleista. Lukuisilla lennoillaan on luutnantti Kahla joutunut kohtaamaan vihollisen hävittäjiä, mutta erittäin suuren rohkeutensa, tarkkuutensa ja harkintakykynsä takia on hän aina onnistunut eksyttämään vihollishävittäjät jäljiltään.”

Reino Myllymäki (s. 1964) on suomalainen entinen liikkeenjohdon konsultti, ammattimentori, tietokirjailija ja entinen IT-alan vaikuttaja. Vuosina 2010–2017 Myllymäki toimi CxO Mentor Oy ja CxO Professional Oy -nimisten ammattimentorointiyritysten mentorina, johtotehtävissä ja osakkaana. Myllymäki on yksi molempien yhtiöiden perustajista. Hän on myös vuonna 2013 perustetun palvelukustantamo Ketterät Kirjat Oy:n toimitusjohtaja ja vuodesta 2017 alkaen yrityksen omistaja. Myllymäki on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hänellä oli pitkä ura YIT:n palveluksessa lähinnä tietohallinnon tehtävissä toimien viimeisinä vuosina konsernin tietohallintojohtajana. Hän on kirjoittanut useita artikkeleita tietohallinnon johtamiseen ja kehitysprojektitoimintaan liittyen. Myllymäki on kirjoittanut yrityksensä kautta kaikkiaan kahdeksan johtamisen kirjaa sekä paikallishistoriaa käsittelevän kirjan "Ruohottuneet polut, asvaltoidut kadut" ja ilmailuhistoriaa käsittelevän kirjan "Ohjaamot - Suomen sotilaslentokoneet" sekä viisi "VL Myrsky - Historia ja entisöinti" -julkaisua. Paavo Kahla -teos on selkeästi ja informatiivisesti kirjoitettu elämänkerta. Reino Myllymäen kirjoittamassa teoksessa esitellään palkitun lentäjän Paavo Kahlan sotatien vaiheet sopivan tarkasti. Mukavan kokoinen tietoteos Mannerheim-ristin ritarista numero 54 täyttää siten kiitettävän hyvin paikkansa sotahistoriakirjojen joukossa.

Lähteet
Paavo Kahla
Wikipedia