Suomen sodat 1939-1945 (Artikkeli)

Suomen sodat 1939-1945 (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

Suomen sodat 1939-1945
Alaotsikko: Selviytyminen maailmansodasta
Kirjailija: Pekka Visuri, Pasi Kesseli ja Carl-Fredrik Geust
Kuvittaja: Matti Vartiala
Kustantaja: Docendo
Julkaistu: 2024
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 544

Selkeä ja helppolukuinen kokonaiskuva Suomen sotahistoriasta. Suomen selviytymistä toisen maailmansodan ajasta on pidetty jopa ihmeenä. Kokeneiden asiantuntijoiden teos selvittää talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan taustoja, poliittisia päätöksiä ja taisteluiden kulkua. Sodasta selviytymiseen tarvittiin johtajien taitoa ja armeijan taistelukykyä sekä kansalta sitkeyttä kestää puutetta ja sodan tuhoja. Toisessa maailmansodassa kuoli yli 60 miljoonaa ihmistä, kun kansakunnat taistelivat olemassaolostaan. Suuret armeijat vyöryivät valtioiden yli, ja Eurooppa raunioitui pahasti. Monien maiden miehitys kesti lopulta vuosikymmeniä. Suomi menetti alueitaan, ja sadat tuhannet evakot joutuivat siirtymään uusille asuinsijoille. Lähes 100 000 suomalaista menehtyi ja yhtä moni jäi sotainvalidiksi. Maan itsenäisyys kuitenkin säilyi ja jälleenrakennus käynnistyi. Teos on tehty yhteistyössä Mikkelin sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa.

Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota. Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä ilman sodanjulistusta, ja sota päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton 14. joulukuuta 1939. Toinen maailmansota oli alkanut kolme kuukautta aikaisemmin Saksan ja Neuvostoliiton miehitettyä Puolan. Koska länsirintamalla oli käynnissä vähätapahtumainen valesota, länsimaiden lehdistö seurasi Suomalaisten talvisotaa tarkasti. Termeistä sisu ja Molotovin cocktail tuli kansainvälisesti tunnettuja. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista (talvi 1939–1940 oli vuosisadan kylmimpiä), puna-armeijan valtavista miestappioista (126 875 kaatunutta tai kadonnutta, 188 671 haavoittunutta ja 5 000 vangittua), suomalaisten mottitaktiikasta sekä ”talvisodan hengestä”. Talvisota voidaan jakaa kahteen eri vaiheeseen: 1. Puna-armeijan hyökkäysten epäonnistuminen ja Suomen puolustusvoimien menestyksellinen torjuntataistelu joulukuussa 1939 kaikilla rintamaosuuksilla. 2. Neuvostoarmeijan suurhyökkäyksen paineen aiheuttama suomalaispuolustuksen asteittainen murtuminen Karjalankannaksen länsiosassa ja Viipurinlahdella helmi–maaliskuussa 1940. Rajallisten miehistö- ja materiaalisten resurssien vuoksi Suomen puolustusvoimien taistelukyky oli korkeimmillaan joulukuun lopussa ja, riittävien täydennysten puuttuessa, se aleni sodan loppua kohden. Puna-armeijan tilanne oli päinvastainen; sodan alussa havaittu vihollisen taistelukyvyn vakava aliarviointi ja omien kykyjen yliarviointi voitiin korjata merkittävillä resurssien lisäyksillä tammi–helmikuussa 1940. Sodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle 11 prosenttia maa-alueistaan ja toiseksi suurimman kaupunkinsa Viipurin. Talvisodan synnyttämä revanssihenki oli osaltaan viemässä Suomea jatkosotaan 1941.

Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944. Jatkosotaa käytiin Suomen rintamalla samaan aikaan kun Saksa toteutti operaatio Barbarossan nimellä tunnettua laajaa hyökkäystä Neuvostoliittoon. Suomen rintama oli jaettu saksalaisten ja suomalaisten joukkojen kesken siten, että suomalaiset olivat vastuussa eteläisestä rintamasta ja saksalaiset Lapin rintamasta. Suomen ja Saksan välillä oli voimassa Antikomintern-sopimus 25. marraskuuta 1941 alkaen. Aluksi suomalaiset ja saksalaiset joukot menestyivät ja etenivät pitkälle Neuvostoliiton alueelle. Vähitellen maailmansota kuitenkin söi Saksan voimia ja Neuvostoliitto alkoi edetä kaikilla rintamilla, myös Suomessa. 1944 mennessä sota oli muuttunut suomalaisten osalta katkeriksi puolustustaisteluiksi. Sota päättyi 1944. Vaikka aselevon oli sovittu astuvan voimaan 4. syyskuuta kello 07.00, lopetti Neuvostoliitto sotatoimet vasta vuorokautta myöhemmin 5. syyskuuta. Moskovan välirauha allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944 ja se vahvistettiin Pariisin rauhassa 1947. Jatkosodan rauhanehtoihin kuului saksalaisten joukkojen pakottaminen pois Suomesta, mikä johti Lapin sotaan Saksaa vastaan. Lapin sota käytiin toisen maailmansodan aikana Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945. Jatkosodan 4. syyskuuta 1944 sovittuihin aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta 15. syyskuuta 1944 mennessä. Saksan ja Suomen välillä puhkesi Lapin sota. Saksalaiset katsoivat tärkeimmiksi tavoitteikseen Petsamon nikkelikaivosten tuotannon turvaamisen itselleen ja Pohjois-Norjassa olevien joukkojensa paluureitin varmistamisen. Saksalaisjoukot ryhmittyivät uudelleen ja ryhtyivät vetäytymiseen ennalta valmistellun operaatio Birken mukaisesti. Armeija vetäytyi taistellen suomalaisjoukkojen tieltä pohjoiseen turvautuen samalla poltetun maan taktiikkaan. Talvella sota muuttui asemasodaksi Käsivarressa, kunnes viimeisetkin saksalaisjoukot huhtikuun lopussa 1945 vetäytyivät Norjan puolelle. Varsinaista sodanjulistusta ei antanut kumpikaan osapuoli. Suomessa Paasikiven hallitus totesi maaliskuussa 1945 sotatilan vallinneen 15. syyskuuta 1944 lähtien ja vasta vuonna 1954 Tuomiojan hallitus totesi, että sotatila oli päättynyt.

Arvostetut sotahistorioitsijat Pekka Visuri, Pasi Kesseli ja Carl-Fredrik Geust ovat julkaisseet useita teoksia sotavuosista 1939–1945. Pekka Juhani Visuri (s. 25. joulukuuta 1942 Hämeenlinna) on suomalainen upseeri, professori ja politiikan tutkija. Visuri toimii Maanpuolustuskorkeakoulun dosenttina. Hän on myös ollut Ulkopoliittisen instituutissa vierailevana tutkijana. Oppiarvoltaan Visuri on valtiotieteen tohtori ja sotilasarvoltaan eversti (ylennettiin vuonna 2001 reservissä). Hänen väitöskirjansa käsitteli Suomen sodanjälkeistä turvallisuuspolitiikkaa. Vuonna 2013 hänet palkittiin Tietokirjailijapalkinnolla. Visuri pitää Suomen nykyistä aluepuolustukseen pohjautuvaa puolustusratkaisua toimivana. Pasi Kesseli (s. 5. joulukuuta 1958 Kankaanpää) on suomalainen kirjailija, luennoitsija, sotilas (sotilasarvoltaan eversti) ja filosofian tohtori. Carl-Fredrik Geust (s. 19. kesäkuuta 1944 Pirttikylä) on suomalainen tekniikan tohtori, diplomi-insinööri sekä sota- ja ilmailuhistorian asiantuntija. Nokian ja Soneran idänkaupan johtotehtävissä toiminut Geust on julkaissut useita Neuvostoliiton toisen maailmansodan aikaisia ilmavoimia ja lentokoneita käsitteleviä teoksia. Suomen johtaviin ilmailuhistorioitsijoihin kuuluva Geust palkittiin vuonna 2006 Suomen ilmailutoimittajien yhdistyksen vuotuisella Follow Me -tunnustuspalkinnolla. Geust on myös toimittanut Ruotsin lukijakunnalle useita suomalaisia sotahistoriallisia muistelma- ja muita teoksia. Suomen sodat 1939-1945 -teos on selkeästi tehty ja yleistajuista kieltä. Pekka Visurin, Pasi Kesselin ja Carl-Fredrik Geustin kirjoitama teos on sisällöltään kiitettävän informatiivinen. Teksti, kartat ja kuvitus ovat hyvin tasapainossa ja tukevat Suomen sodat 1939-1945 -teoksen lukemista. Suomen sotien (Talvisota 1939-1940, Jatkosota 1941-1944 ja Lapin sota 1944-1945) vuodet 1939-1945 tuodaan tapahtumien ja taustojen osalta ansiokkaasti esille. Kokonaisuutena teos sopii kaikentasoisille lukijoille: havainnollisuudessaan ja yleistajuisuudessaan myös sotahistoriaan perehtymättömille.

Lähteet
Suomen sodat 1939-1945
Wikipedia