Sodan pauloissa (Artikkeli)

 Sodan pauloissa (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sodan pauloissa
Alaotsikko: Militarismi suomalaisessa yhteiskunnassa
Kirjailija: Sanna Hast ja Noora Kotilainen
Kustantaja: Gaudeamus
Julkaistu: 2024
Sidosasu: Nidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 363

Sota ja turvallisuuspolitiikka puhuttavat ja herättävät tunteita. Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja Suomen liityttyä Natoon sotilaallisten arvojen ja käytäntöjen kriittinen tarkastelu on erityisen ajankohtaista. Sota ja siitä kumpuavat arvot vaikuttavat syvästi yhteiskunnassamme, paitsi politiikassa myös arjen käytännöissä ja tunteiden tasolla. Sodasta, turvallisuudesta ja sotilaspolitiikasta keskustellaan usein yksimielisyyttä vaatien, vaihtoehdottomaan sävyyn. Miksi sota on suomalaisille niin pyhä asia? Sodan pauloissa tarjoaa kriittisiä näkökulmia sotilaalliseen valtaan, sodasta kerrottuihin tarinoihin ja sotilasinstituutioiden käytäntöihin Suomessa. Mitä militarismi oikeastaan on? Miten sen kautta oikeutetaan väkivaltaa ja ylläpidetään sukupuolijärjestelmää? Miten sotilaallinen toiminta vaikuttaa ympäristöön ja ekosysteemiin? Mikä on sotilaallisen vallan asema suomalaisessa demokratiassa?

Militarismi tarkoittaa joko sotilaallisten seikkojen yksipuolista korostamista, sotahenkisyyttä ja sotaisuutta tai sotilasvaltaa. Sotilasvallan lisäksi militaristiseksi voidaan sanoa myös poliisivaltaa tai yleisesti valtiota, jossa toimeenpaneva valta ei ole poliittisella elimellä vaan hallinnollisella poliisi- ja/tai sotilasinstituutiolla. Lisäksi sillä voidaan viitata valtioon, joka toteuttaa politiikkaansa vahvan sotilaallisen järjestyksen avulla. Militarismi on oppi, jonka mukaan sotilaiden tulisi hallita valtiota tai ainakin olla vaikutusvaltaisessa ja arvostetussa asemassa. Militarismin perusajatus on, että sotilaallinen voima on yksi kaiken turvallisuuden ja siten valtion perustehtävän lähtökohdista. Laajemmassa mielessä sanaa käytetään viittaamaan kaikkeen asevoimien merkitystä korostavaan poliittiseen ajatteluun tai sotilaallisia ihanteita vaalivaan aatteeseen, usein arvostelevassa mielessä.

Kriittinen militarismitutkimus on akateemista tutkimusta, jonka kohteena sotilaallinen valta. Siinä tutkitaan sosiaalitieteiden ja humanististen tieteiden keinoin militarismia ja militarisoitumista erilaisissa yhteiskunnissa. Kriittinen militarismitutkimus ei pyri vain ymmärtämään ja selittämään kohdettaan vaan tavoittelee myös yhteiskunnallista muutosta ja haluaa kyseenalaistaa sotilaallisen vallan sekä sodan yhteiskunnallisen vallan. Kriittinen militarismitutkimus on kiinnostunut erityisesti siitä, miten sukupuoli ja seksuaalisuus muokkaavat sotilaallisia käytäntöjä ja niitä koskevaa tutkimusta. Feministisen tutkimuksen, postkolonialistisen tutkimuksen ja queer-tutkimuksen tavoin kriittinen militarismitutkimus on aktivismia, joka haastaa sotilaallisen vallan hegemoniaa

Noora Kotilaisen ja Susanna Hastin mukaan militarismi tarkoittaa sotilaallisten arvojen vaalimista yhteiskunnassa. Yhteiskunnassa militarismi näkyy siinä, että väkivaltaa pidetään ratkaisuna turvattomuuteen, maskuliinisuus ja feminiinisyys asetetaan vastakohdiksi, voimankäyttöä ihannoidaan, sotavoimille annetaan erityisasema, suuria rahasummia käytetään hävittäjähankintoihin ja ulkomaanoperaatioihin ja pidetään yllä sodan pelkoa. Militaristisessa ajattelussa vihollisen olemassaoloa pidetään luonnollisena ja ristiriidat ratkaistaan väkivallalla. Militaristisessa ajattelussa oikea ja kykenevä valtio on vain se, joka suojelee itseään asein ja varustautuu. Militarismissa aseellista puolustusta myydään ainoana mahdollisena ratkaisuna kansalliseen turvallisuuteen.

Kotilaisen mukaan militarisaatio on vakava uhka demokratian perusarvoille. Kun aseellinen turvallisuus korostuu liikaa, jäävät vähälle huomiolle muut turvallisuuskysymykset kuten tasa-arvo, ihmisoikeudet, lähisuhdeväkivalta, ympäristö ja ilmasto. Kotilaisen mukaan muutos lähtee yksilötasolta, ja jokaisen tulisi tunnistaa sotilaalliset arvot omassa elämässään. Kotilaisen ja Hastin mukaan sodan muisto on Suomessa vahvasti esillä, ja liittyy ajatukseen itsenäisyydestä ja kansallisesta olemassaolosta toisessa maailmansodassa koetun "torjuntavoiton" pohjalta. Suomella on myös yksi Euroopan viimeisiä asevelvollisuusarmeijoita. Samalla kun kulttuurista ja koulutuksesta ollaan valmiita leikkaamaan, puolustusmenoihin ollaan valmiita tekemään suuria korotuksia ja valmistelemaan miljardien asekauppaa, jota mikään eduskuntapuolue ei vastusta.

Maanpuolustuskorkeakoulussa tutkitaan sotaa, mutta painopiste on uhkakuvissa ja puolustusjärjestelmän kehittämisessä eli tutkimus vahvistaa aseellisen maanpuolustuksen normia ja pyrkii edistämään kansallista puolustusta. Sotatieteellinen tutkimus ei siten tutki kriittisesti militarismia. Kotilaisen ja Hastin mukaan militarismin kriittinen purkaminen onkin erityisen vaikeaa juuri Suomessa.Kriittinen militarismitutkimus on osoittanut, että militarismi ja patriarkaalinen valta kytkeytyvät yhteen. Taistelun ja maskuliinisuuden idea arvostaa voimaa, urheilullisuutta, aggressiota, heteroseksuaalista valloitusta ja veljeyttä. Ihanne marginalisoi maskuliinisuuksia ja sellaisia miehiä, jotka eivät edusta militarisoitunutta maskuliinisuutta. Militarismissa miehet ovat suojelijoita ja naiset ja lapset suojelun kohteita. Militarismiin liittyvät myös kysymykset valkoisuudesta ja kolonialismista. Puolustusvoimat ei esimerkiksi salli päähuivin käyttöä varusmiespalveluksessa. Se osoittaa, miten sotilaallisen vallan piirissä yhdenvertaisuusperiaatteista poiketen autoritaarisella tavalla määritetään sopivuutta, siisteyttä, oikeanlaista ulkonäköä sekä kehoja koskevia normeja.

Susanna Hast (s. 1981) on suomalainen kirjailija, tutkija ja lauluntekijä. Hän on syntynyt Ruotsissa, viettänyt lapsuutensa Rovaniemellä ja asuu Helsingissä. Hänen esikoisromaaninsa Ruumis/huoneet (2022) voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon vuonna 2022. Koulutukseltaan Hast on yhteiskuntatieteiden tohtori ja taiteellisen tutkimuksen dosentti. Noora Kotilainen (VTT) on visuaaliseen viestintään, mediaan, sotaan, kriiseihin, kärsimykseen, väkivaltaan, kansainväliseen politiikkaan ja militarismiin keskittyvä poliittisen historian tutkija. Hän toimii yliopistotutkijana Helsingin yliopistossa, Koneen säätiön rahoittaman hankkeen ”Sotilaallisen vallan kieli suomalaisessa demokratiassa” (2022-2025) johtajana. Hän on työskennellyt useissa Suomen Akatemian hankkeissa, muun muassa Helsingin yliopistossa, Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Jyväskylän yliopistossa. Kriittinen militarismitutkimus on akateemista tutkimusta, jonka kohteena sotilaallinen valta. Siinä tutkitaan sosiaalitieteiden ja humanististen tieteiden keinoin militarismia ja militarisoitumista erilaisissa yhteiskunnissa. Kriittinen militarismitutkimus ei pyri vain ymmärtämään ja selittämään kohdettaan vaan tavoittelee myös yhteiskunnallista muutosta ja haluaa kyseenalaistaa sotilaallisen vallan sekä sodan yhteiskunnallisen vallan. Hastin ja Kotilaisen toimittama tieteellinen artikkelikokoelma käsittelee vähintäänkin kattavasti ja kriittisesti militarismia Suomalaisessa yhteiskunnassa. Mielenkiintoista luettavaa ja mielenkiintoisia näkökulmia.

Lähteet
Sodan pauloissa
Wikipedia