Vaietut arktiset sodat (Artikkeli)

Vaietut arktiset sodat (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaietut arktiset sodat
Kirjailija: Mika Kulju ja Lars Gyllenhaal
Kääntäjä: Mika Kulju
Kustantaja: readme.fi
Julkaistu: 2023
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 153

Toinen maailmansota oli ihmishistorian julmin ja väkivaltaisin sota. On arvioitu, että 70 miljoonaa ihmistä menetti henkensä. Vähiten tunnetut taistelut käytiin arktisella alueella, jään, lumen ja henkeä uhkaavan kylmyyden keskellä. Näiden tapahtumien tutkiminen on edelleen kesken. Arktisen sotanäyttämön kohtalon hetket koettiin muun muassa Raatteen tiellä, Narvikissa, Sallassa, agenttien salaisessa sodassa Norjan ja Ruotsin tuntureilla, Lapin sodan katkerissa taisteluissa sekä sodan lopulla lähes täysin poltetussa Finnmarkissa. Teos kertoo nämä dramaattiset historian käännekohdat uudessa valossa, kun arktinen alue esitetään yhtenä kokonaisuutena, jonka tarinat muodostavat jatkuvan tapahtumaketjun. Näin sotahistorian syyt ja seuraukset saavat uuden merkityksen. Vaietut arktiset sodat kertoo saman nimisen tv-sarjan tapahtumien taustat kahden arvostetun historiantutkijan, Mika Kuljun ja Lars Gyllenhaalin kertomana. Suosittu NTRNZ median tuottama tv-sarja on myyty yli kymmeneen maahan ja se on ensimmäinen The Walt Disney Companyn National Geographic -kanavalleen ostama suomalainen dokumenttisarja. Kesällä 2022 sarja voitti Hampurissa arvostetun Intermedia-Globe Gold -palkinnon parhaana historiadokumenttina.

Suomussalmen taistelu oli talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä 30. marraskuuta 1939 – 8. tammikuuta 1940 käyty taistelu. Lopputuloksena oli Suomen voitto materiaaliltaan huomattavasti suuremmista neuvostojoukoista. Päävastuun taisteluista kantoi Suomen puolelta 9. divisioona. Ennen sodan alkua Suomi oli keskittänyt alueelle vähäisiä voimia, koska Neuvostoliiton ei odotettu käyttävän alueella divisioonatason sotayhtymiä. Alueella olivat erillinen pataljoona 15 ja 16 (ErP 15 ja 16) sekä kaksi erillistä komppaniaa, yhteisvahvuus runsaat 3 000 sotilasta. ErP 15:n tehtävä oli rajavartiointi Raatteen tien suunnassa ja sodan syttyessä eteneminen Vuokkiniemelle ja vihollisen lyöminen. ErP 16:n tehtävä oli lyödä Kuusamon suuntaan etenevä vihollinen ja valmistautua hyökkäämään Uhtualle. Neuvostoliitto oli vastoin suomalaisten odotuksia keskittänyt alueelle kokonaisen divisioonan (163. divisioona). Puna-armeijan tarkoitus oli edetä aina Ouluun saakka ja katkaista Suomi sen kapeimmalta kohdalta. Puna-armeijan 163. divisioona valtasi Suomussalmen kirkonkylän 8. joulukuuta mennessä edeten sinne kahta reittiä suoraan idästä ja pohjoisessa sijaitsevan Juntusrannan kautta päästen mainittuna päivänä ensimmäiseen tavoitteeseensa ja saaden hyökkäävien joukkojensa välille yhteyden. Pohjoisempana Kuusamon suunnalla Neuvostoliitto oli hyökännyt pienin voimin, joten ErP 16 siirrettiin kohti Suomussalmea Piispajärvelle. Päämaja siirsi Suomussalmelle vahvistukseksi 9. divisioonasta jalkaväkirykmentin (JR 27). Divisioonan komentaja eversti Hjalmar Siilasvuo sai alaisuuteensa lisäksi ennestään Suomussalmella olleet joukot, ja syntyi ryhmä Siilasvuo. Sen tehtäväksi tuli vallata Suomussalmi takaisin. Tässä ryhmä ei onnistunut, mutta 163.D:n yhteydet Neuvostoliittoon katkaistiin ottamalla haltuun Raatteen tie Kuivasjärvellä.

Joulukuun puolivälissä suomalaiset saivat ensimmäiset tiedustelutiedot Raatteen suunnalta lähestyvästä uudesta vihollisdivisioonasta (44. D). Suomussalmelle keskitettiin jälleen lisää joukkoja, nyt 9. divisioonan pääosat tuotiin alueelle. Tosin divisioonalta puuttui pääosa tykistöstä. 27. joulukuuta divisioona aloitti hyökkäyksen Suomussalmen takaisinvaltaamiseksi. 29. joulukuuta saarroksiin joutuneen neuvostodivisioonan pääosat alkoivat vetäytyä Suomussalmelta jäätynyttä Kiantajärveä pitkin koilliseen. Pohjoisesta hyökkäsi osasta 9. Divisioonaa ja ErP 16:sta muodostettu everstiluutnantti Paavo Susitaipaleen johtama Ryhmä Susi, joka löi Suomussalmelta pohjoiseen olleet neuvostodivisioonan osat. Ryhmän etenemisen pysäytti Juntusrannalle paenneen 163. D:n rippeet. Samanaikaisesti 9. D pysäytti Raatteen tietä edenneen Neuvostoliiton 44. D:n. Suomalaiset saavuttivat Suomussalmen alueella voiton. Noin kolmensadan vangin ohella suomalaiset saivat merkittävän sotasaaliin. Neuvostoliittolaisen 163. Divisioonan täydellinen tuhoaminen jäi kuitenkin tekemättä puna-armeijan saatua yllättävällä vetäytymisellään pelastettua suurimman osan miehistöstään. Neuvostodivisioonan kokonaistappioiden arvioitiin olevan noin 11 600 sotilasta. Tämä määrä kokonaistappioiden osalta koskee koko talvisotaa, ei pelkästään Suomussalmen taistelua. Sotasaalis oli kuitenkin merkittävä käsittäen muun muassa: 625 kivääriä, 33 pikakivääriä, 19 konekivääriä, 12 panssarintorjuntatykkiä, 25 kenttä- tai ilmatorjuntatykkiä, 15 hyökkäysvaunua, 2 panssariautoa, 2 ilmatorjuntakonekivääriä ja 151 kuorma-autoa.

Mika Kulju (s. 1969) on suomalainen filosofian maisteri, tietokirjailija ja historioitsija. Mika Kulju on kirjoittanut pitkällä urallaan noin 30 tietokirjaa, joita on käännetty useille eri kielille. Kirjailijan uran ohella Kulju on työskennellyt pitkään journalistina sanomalehtien, television ja radion parissa sekä yritysviestinnän ammattilaisena. Hän on myös perustamansa media-alalla toimivan Media-Arena Oy:n toimitusjohtaja. Lars Gyllenhaal (s.1968) on ruotsalainen paroni ja moderniin sotahistoriaan erikoistunut kirjailija. Lars Gyllenhaal on tutkinut ja kirjoittanut useita toista maailmansotaa käsitteleviä tietokirjoja. Vuodesta 2005 Gyllenhaal on ollut Ruotsin sotahistoriatoimikunnan jäsen. Hän on ollut aktiivisesti mukana Bodenin puolustusmuseon kehittämisessä. Vaietut arktiset sodat -teos on helppolukuista kieltä. Taitto on myös kiitettävästi onnistunut. Ulkoisesti lukemaan houkutteleva kirja, joka on sisällöltään informatiivinen ja Skandinavian pohjoisosan sotatapahtumat toisessa maailmansodassa on tuotu hyvin esille. Teksti, kartat ja kuvitus ovat hyvin tasapainossa ja tukevat asiaan syventymistä. Mika Kuljun ja Lars Gyllenhaalin kirjoittama teos kirjoittama teos edustaa aihepiirinsä sekä kuvailevaa että tieteellistä tutkimustraditiota. Vaietut arktiset sodat -teos täyttää hyvin paikkansa historiantutkimusten joukossa, tarjoten näin uudella tavalla tietoa ja näkökulmaa toisen maailmansodan tapahtumista. Sopii hyvin saman nimisen tv-sarjan tapahtumien rinnalle ja taustoittamiseen.

Lähteet
Vaietut arktiset sodat
Wikipedia