Muinais-Venäjän myytti (Artikkeli)

Muinais-Venäjän myytti (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

Muinais-Venäjän myytti
Kirjailija: Jukka Korpela
Alaotsikko: Kiovan rus, ukraina ja vanhan venäjän historia
Kustantaja: Gaudeamus
Julkaistu: 2023
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 318

Valta-asema tarvitsee aina rinnalleen oikeutuksen, ja vankimmat perusteet vallankäytölle tarjoaa ylevä tarina. Venäjän virallisessa retoriikassa voittava kertomus on ollut näkemys ikiaikaisesta Muinais-Venäjästä, joka ulottuu lännessä Puolaan, Baltiaan ja Suomeen saakka. Tämä tulkinta historiasta ei ole kuitenkaan Vladimir Putinin ja hänen aikalaistensa keksintöä, vaan sillä on jopa vuosisatoja vanhat perinteet. Helmikuussa 2022 tällä historiakuvalla perusteltiin hyökkäystä Ukrainaan. Muinais-Venäjän myytti -teoksessa palkittu historioitsija Jukka Korpela kertoo Itä-Euroopan historiallisen kehityksen viikinkiajalta Pietari Suuren valtakauteen ja täydentää monia vanhentuneita käsityksiä Venäjästä, Ukrainasta ja niiden muotoutumisesta. Samalla hän selvittää, milloin ja mitä tarkoitusta varten käsitys Moskovan ortodoksisesta ylivallasta rakentui. Olisiko Venäjä voinut olla myös turkinkielinen muslimivaltio? Kertovatko tuhat vuotta vanhat pyhimyselämäkerrat ja kronikat, että Ukraina ei ole valtio eivätkä ukrainalaiset itsenäinen kansa? Oliko Muinais-Venäjää olemassakaan?

Kiovan Rus oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta. Valtakunta oli pääasiassa itäslaavilainen. 800- ja 900-luvuilla skandinaavisilla ruseilla oli kuitenkin Kiovan Venäjän kehittymisessä huomattava, joskin kiistelty, rooli. Valtakuntaan kuului merkittäviä suomalais-ugrilaisia ja turkinsukuisia kansoja. Valtiota voidaan historiallisesti pitää Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan edeltäjänä, joskaan yhteys ei ole suora. Se oli Euroopan omana aikanaan suurin ja vaurain suurvalta, joka sijaitsi nykyisen Venäjän ja Ukrainan alueilla. Maa ulottui etelässä Mustallemerelle, idässä Donille ja lännessä Laatokalle. Moskovan suuriruhtinaskunta oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan ruhtinas Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Moskovan Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti Moskva- ja Neglinka-jokien solmukohdassa tärkeitten kauppareittien risteyksessä tuottoisaa kauppaa varten sekä metsien ja suoalueiden tarjoama suoja hyökkäyksiä vastaan, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa. Mongolikaanit nimittivät Moskovan hallitsijat suuriruhtinaiksi 1300-luvun alkupuolella ja antoivat näille oikeuden kerätä veroa muilta ympäröiviltä ruhtinaskunnilta. Myöhemmin ruhtinaskunnan etuoikeuksia lisättiin tekemällä siitä Venäjän ortodoksisen kirkon keskus vuonna 1326. Moskovan noustua kaikkien ruhtinaskuntien hallitsijaksi muodostettiin 1400-luvun lopulla Moskovan Venäjä. Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547. Alueena se muodostui suurelta osin vuonna 1478, kun Novgorod liitettiin Moskovan ruhtinaskuntaan. Moskovan ruhtinaskunta oli valloittanut alaisuuteensa myös useita muita ruhtinaskuntia. Moskovan Venäjän pääkaupunki sijaitsi sen keskuksessa, Moskovan Kremlissä. Maata hallitsi tsaari. Hallitsijan arvonimi otettiin Bysantista sen jälkeen, kun Venäjä julistautui ”kolmanneksi Roomaksi” ja Itä-Rooman perinteen jatkajaksi. Moskovan Venäjän aikakausi päättyi 1700-luvulla, jolloin valtaan noussut Pietari Suuri siirsi hallinnon Pietariin ja perusti Venäjän keisarikunnan. 

Jukka Jari Korpela (s. 10. huhtikuuta 1957 Helsinki) on Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori ja historiantutkija. Hän aloitti uransa antiikintutkijana ja väitteli keisariajan Rooman lääkärien sosiaalista asemaa käsitelleellä väitöskirjalla, mutta sittemmin hän on erikoistunut keskiaikaiseen vallanmuodostukseen ja siihen liittyviin pyhimyskultteihin. Korpela opiskeli Helsingin yliopistossa, josta valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1981, lisensiaatiksi 1982 ja tohtoriksi 1987. Hän on tutkinut muun muassa Venäjän keskiaikaa, Itä-Suomen keskiaikaa ja Pähkinäsaaren rauhan (1323) rajaan liittyviä kysymyksiä. Korpela on julkaissut useita monografioita, muun muassa Miesparin siunaaminen, viisi ortodoksista keskiaikaista rukousta (2011). Hän katsoo näiden siunausten olemassaolon perusteella, että vetoaminen ortodoksiseen perinteeseen kiellettäessä homoparien siunaaminen on perusteetonta. Historioitsija Jukka Korpelan mukaan venäläinen historiankirjoitus on liian pelkistettyä, eikä kukaan vakavasti otettava tutkija suhtaudu siihen vakavasti. Vanhat kertomukset ja legendat Moskovan Venäjän ajoilta lähtien muuttuivat totuudeksi 1800-luvulla ja edelleen Venäjän viralliseksi historiaksi muun muassa kouluopetukseen ja oppikirjoihin aina nykypäivään asti. Sen mukaan on syntynyt virheellinen todellisuuskuva, jonka mukaan venäläiset, valkovenäläiset ja ukrainalaiset muodostaisivat Kiovan Venäjän pohjalta yhden kansan. Muinais-Venäjän myytti -teos edustaa tieteellisempää tutkimustradiota. Korpelan kirjoittama teos on hyvä kokonaisesitys Ukrainan ja Venäjän varhaishistoriasta ja keskiajan historiasta Itäisen Euroopan alueella.

Lähteet
Muinais-Venäjän myytti
Wikipedia