Minun Ukrainani (Artikkeli)

Minun Ukrainani (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

Minun Ukrainani
Alaotsikko: Kohtaloita ukrainasta
Kirjailija: Maxim Fedorov
Kuvittaja: Emilia Mensalo
Kustantaja: Minerva
Sidosasu: Sidottu
Julkaistu: 2023
Kieli: Suomi
Sivuja: 239

Ukrainalaisten taistelu toimittajan silmin. Yleisradion Ukrainan-toimittajan omakohtainen kertomus sodasta. Ja kansasta, joka taistelee yhtenä rintamana olemassaolonsa ja itsenäisyytensä puolesta.
”Minun on vaikea kuvata sitä tunteiden kirjoa, joka sisälläni velloi, kun Venäjä hyökkäsi täydellä voimalla Ukrainaan: järkytystä, huolta, vihaa, itseinhoa”, toimittaja Maxim Fedorov kuvaa kirjassaan. ”Äitini on ukrainalainen, isä venäläinen.” Toukokuussa 2022 Fedorov lähti Kiovaan Ylen pysyväksi toimittajaksi. Siitä lähtien hän on seurannut ukrainalaisten sota-ajan elämää lähietäisyydeltä. Ja nähnyt ukrainalaisten pelottomuuden ja lannistumattomuuden. Jokaisella ukrainalaisella on sodasta omanlaisensa tarina. Osa niistä on koottu tähän kirjaan. Ukrainassa vietetty aika on ollut Maxim Fedoroville myös omien juurien etsimistä tilanteessa, jossa kaksi identiteetin puolta on joutunut repivän sodan keskelle. ”Ukrainassa sotaan tottuu väkisinkin, ilmahälytyksiin, sähkökatkoihin ja räjähdyksiin. Olen kirjoittanut monia osia tästäkin kirjasta joko räjähdysten jylyn saattelemana tai väestönsuojassa. Mutta vaikka sodan kauhuihin tottuu, yhdestä pelosta ei pääse eroon. Pelosta, jota tuntee muiden puolesta.” – Maxim Fedorov, Kiova

Venäjän–Ukrainan sota (usein vain Ukrainan sota) on käynnissä oleva sota Venäjän ja Ukrainan välillä. Se alkoi helmikuussa 2014 Ukrainan vallankumouksen jälkeen, ja sotatoimet keskittyivät aluksi Krimin ja Donbassin alueille, jotka on kansainvälisesti tunnustettu osaksi Ukrainaa. Konfliktin alkuvaiheessa vuonna 2014 Venäjä valtasi Krimin ja julisti sen liitetyksi alueeseensa. Samana vuonna alkoi myös Itä-Ukrainan sota Ukrainan ja Venäjän tukemien separatistien välillä. Useasti on esiintynyt myös merivoimien välikohtauksia, kybersodankäyntiä ja poliittisia jännitteitä. Vuoden 2021 lopusta lähtien Venäjä lisäsi sotajoukkojaan Ukrainan rajan välittömässä läheisyydessä. Sota laajeni alueellisesta konfliktista täysimittaiseksi sodaksi Venäjän aloitettua hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.

Venäjän presidentti Vladimir Putin tunnusti Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat itsenäisiksi 21. helmikuuta 2022. Venäjän joukkoja saapui alueelle "rauhaa turvaamaan". Venäjä oli keskittänyt taistelukelpoisia sotilasyksiköitä Ukrainan rajan tuntumaan. Sodan uhka oli voimakas. 24. helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suuri osa kansainvälisestä yhteisöstä on tuominnut Venäjän sen toimista Ukrainassa ja syyttäen sitä kansainvälisen oikeuden rikkomisesta ja Ukrainan suvereniteetin loukkaamisesta. Monet maat asettivat taloudellisia pakotteita Venäjää, venäläisiä yksityishenkilöitä tai yrityksiä vastaan, erityisesti vuoden 2022 hyökkäyksen jälkeen.

Sodan alkuvaiheessa Venäjä valtasi laajoja alueita erityisesti Itä- ja Etelä-Ukrainassa sekä teki epäonnistuneen hyökkäysyrityksen Kiovaan. Tämän jälkeen rintamalinja pysyi melko vakaana syyskuulle saakka. Hyökkääjä joutui sodassa puolustuskannalle Ukrainan valloitettua syys-lokakuussa alueita takaisin venäläisiltä Itä-Ukrainan pohjoisosissa. Tämän seurauksena Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti 21. syyskuuta 2022 osittaisen liikekannallepanon vahvistaakseen venäläisjoukkoja Ukrainassa. Venäjä järjesti 23.–27. syyskuuta 2022 miehitettämillään alueilla kansanäänestyksiä alueiden liittämisestä Venäjään. Merkittävä enemmistö kannatti liittymistä, mutta vaaleja pidettiin yleisesti väärennettyinä ja lopputulosta ennalta määrättynä. Putin ilmoitti 30. syyskuuta liittävänsä Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueet Venäjään.

Virallista sodanjulistusta ei ole annettu meneillään olevassa Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa. Kun Kreml ilmoitti Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan vuonna 2022, se väitti aloittavansa ”sotilaallisen erikoisoperaation” sivuuttaen muodollisen sodanjulistuksen. Ukrainan hallitus piti lausuntoa kuitenkin sodanjulistuksena, ja monet kansainväliset uutislähteet raportoivat siitä sellaisena. Vaikka Ukrainan parlamentti kutsuu Venäjää ”terroristivaltioksi” sen sotilaallisissa toimissa Ukrainassa, se ei ole julkaissut virallista sodanjulistusta sen puolesta. Presidentti Putin kutsui tilannetta sodaksi ensimmäisen kerran joulukuussa 2022 pitämässään puheessa. Ukrainan sota jatkuu asemasodan kaltaisena, ja sotatoimien painopiste on siirtynyt ja pysynyt Itä-Ukrainan alueella.

Maxim Fedorov aloitti työskentelyn Ylellä vuonna 2013 venäjänkielisten uutisten toimittajana. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hän muutti Kiovaan Ylen ulkomaankirjeenvaihtajaksi. Fedorov on syntynyt ja kasvanut Pietarissa, mutta lapsuuskesiään hän vietti Etelä-Ukrainassa äitinsä suvun luona. Fedorov on valmistunut Helsingin yliopistosta suomen kielen ja kulttuurin maisteriksi. Minun Ukrainani -teos kertoo toimittajan kokemuksista ja silmin ihmisistä Ukrainan sodan keskellä. Fedorovan teos edustaa kuvailevampaa tutkimusta, mikrohistoriallisella tavallaan. Koskettavia ihmiskohtaloita!

Lähteet
Minun Ukrainani
Wikipedia