Filosofian historian kehityslinjoja (Artikkeli)

Filosofian historian kehityslinjoja (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

Filosofian historian kehityslinjoja
Toimittaja: Petter Korkman ja Mikko Yrjönsuuri
Kustantaja: Gaudeamus
Julkaistu: 2016
Sidosasu: Nidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 462

Teos tarkastelee filosofian historiaa esisokraatikoista ja Platonista Kantiin, Hegeliin ja moderniin logiikkaan. Se esittelee filosofian historian ydinkäsitteitä sekä keskeisiä suuntauksia, ongelmia ja ajattelijoita. Lisäksi pohditaan filosofian historian luonnetta ja tämän vuosisadan filosofiaa suhteessa historiaansa.

Immanuel Kant (s. 22. huhtikuuta 1724 Königsberg – k. 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi. Kantin työt rakensivat siltaa aikakauden rationalististen ja empirististen koulukuntien välille. Hänellä oli suuri vaikutus niin valistusta seuranneeseen romantiikkaan ja 1800-luvun saksalaisiin idealisteihin kuin nykyfilosofian kysymyksenasetteluihin. Kant katsoi, että filosofiassa oli puhjennut ajattelun ”kopernikaaninen vallankumous”. Kantin perustana tälle vallankumoukselle olivat toisaalta hänen transsendentaaliseen idealismiin perustunut tietoteoriansa ja toisaalta hänen itsenäiseen järkeen perustunut moraalifilosofiansa. Nämä asettivat järjen ohjaaman ihmissubjektin tiedollisen ja moraalisen maailman keskipisteeseen. Tietoteoriassa Kant katsoi, että tietoa todellisuudesta ei voi saavuttaa pelkän aistimusten kasautumisen kautta. Sen sijaan tieto muodostui sääntöihin perustuvan synteesin menetelmällä. Tämä koostui aistimuksia hyödyntävien ”ymmärryksen kategorioiden” käsitteellisestä yhdistämisestä ihmismielessä. Aistimukset ovat kyllä välttämättömiä kaikelle kokemukselle, mutta luonnon järjestys ja siinä vaikuttavat kausaaliset välttämättömyydet ovat mielen tuotteita, jotka syntyvät sen vuorovaikutuksesta mielen ulkopuolella olevien asioiden (Ding an sich ’olio sinänsä’, ’oleva sellaisenaan’) kanssa. Moraalin suhteen Kant katsoi, että hyvän alkuperä ei ollut missään ihmisten ulkopuolisessa, ei sen enempää luonnossa kuin Jumalassa, vaan pelkästään hyvässä tahdossa. Hyvä tahto on sellainen tahto, joka toimii niiden yleispätevien moraalilakien mukaan, jotka itsenäinen ihmisolento antaa itselleen vapaasti. Nämä lait velvoittavat ihmisiä kohtelemaan toisia ihmisiä päämääränä, ei ainoastaan keinoina päästä päämäärään. 

Mikko Yrjönsuuri on Jyväskylän yliopiston teoreettisen filosofian professori. Hän väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1994. Aiemmin Yrjönsuuri on opettanut Uppsalan yliopistossa sekä Helsingin yliopistossa. Yrjönsuuri on käsitellyt teoksissaan tietoteoriaa, keskiaikaista logiikkaa sekä mielenfilosofiaa. Filosofian historian kehityslinjoja on Petter Korkmanin ja Mikko Yrjönsuuren toimittama artikkelikokoelma, joka tarkastelee länsimaisen filosofian historiaa esisokraatikoista 1800-luvulle ja moderniin logiikkaan. Se esittelee filosofian historian ydinkäsitteitä sekä keskeisiä suuntauksia, ongelmia ja ajattelijoita. Aluksi pohditaan filosofian historian luonnetta. Teoksen lopussa on Yrjönsuuren kirjoittama artikkeli, jossa hän pohtii 1900-luvun filosofiaa. Teoksessa on lukijalle kätevä sisällysluettelo, joka auttaa löytämään mielenkiintoisimmat kohdat ja palaamaan jo luettuihin kohtiin. Teokseen kuuluu myös näppärä filosofinen oppisanasto. Kokonaisuutena  Filosofian historian kehityslinjoja -teos täyttää hyvin paikkansa historiantutkimusten joukossa, edustaen sekä kuvailevampaa että tieteellisempää tutkimustradiota. Teos sopii hyvin filosofian historiasta kiinnostuneiden oppikirjaksi, luettavaksi ja kirjahyllyyn! 

Lähteet
Filosofian historian kehityslinjoja
Wikipedia