DIETL - Lapin kenraali jatkosodan aikana (Artikkeli)

DIETL - Lapin kenraali jatkosodan aikana (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

DIETL - Lapin kenraali jatkosodan aikana
Kirjailija: Kalevi Mikkonen
Julkaistu: 2023
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 350

Kenraalieversti Eduard Dietl (1890 – 1944) oli jatkosodan aikana pisimmän ajan saksalaisten armeijan komentajana Lapissa. Suomessa ja erityisesti Rovaniemellä hänet muistetaan saksalaisena aseveljenä, joka nautti myös suomalaisten sotilaiden ja siviilien arvostusta. Dietl ei oikein sopinut sodanaikaiseen tai edes sodanjälkeiseen käsitykseen ”pahasta natsista”, vaikka hänen toimintaansa liittyi myös synkempiä vivahteita. Dietl tuli hyvin toimeen myös siviilien kanssa erityisesti Rovaniemellä, jossa hänen esikuntansa sijaitsi. Hän oli hyvin perehtynyt Suomen historiaan ja hän oli ilmeisen aidosti kiinnostunut Rovaniemestä. Hän jätti itsestään lappilaisille hyvän kuvan, joten häntä muisteltiin aidosti suomalaisten ja Lapin ystävänä. Kesällä 1944 lento-onnettomuudessa Saksassa kuolleen Dietlin maine ei myöskään tahriutunut Lapin sodan tuhotöissä syksyllä 1944, vaikka hän oli esikuntansa kanssa vastannut operaatio Birken eli saksalaisten ”poltetun maan taktiikan” suunnittelusta. Tietokirjailija fil.lis. Kalevi Mikkonen on tutkinut sotavuosia Rovaniemellä ja kirjoittanut aiheesta muun muassa kirjan: Parakkeja ja piikkilankaa. Saksan armeijan rakentamiseen liittyva toiminta Rovaniemen seudulla 1940–1944. (2017).

Dietl - Lapin kenraali jatkosodan aikana teoksessa kerrotaan sotilasjohtaja Eduard Dietlistä (s. 21. heinäkuuta 1890 Bad Aibling, Saksa – k. 23. kesäkuuta 1944 Steiermark, Itävalta) oli saksalainen sotilaskomentaja toisen maailmansodan aikana, arvoltaan kenraalieversti. Dietl oli jo varhain kansallissosialismin kannattaja, kansallissosialistisen puolueen jäsen ja eräs Adolf Hitlerin lempikenraaleista. Dietl johti saksalaista 3. vuoristodivisioonaa Norjan maihinnousun aikana 9.–10. huhtikuuta 1940. Norjan valloituksen jälkeen natsipropaganda nosti Dietlin julkisuuteen Narvikin sankarina ja hän oli ensimmäinen kenraali, jolle myönnettiin rautaristi tammenlehvillä, 19. kesäkuuta 1940. Dietl sai johtaakseen vuoristoarmeijakunta Norjan, joka toimi Suomen ja Norjan alueella itärintaman pohjoisimmassa osassa. Kesäkuussa 1942 armeijakunnan nimeksi muutettiin 20. Vuoristoarmeija (saks. 20. Gebirgsarmee).

Dietl toimi Suomessa armeijakuntansa esikunnassa Rovaniemellä. Hän oli Suomessa ollessaan varsin pidetty, Suomen ystäväksi mielletty saksalaisupseeri. Vaikka Dietl oli kotoisin Baijerista, häntä pidettiin usein itävaltalaisena, alppijääkäreiksi kutsuttujen 20. Vuoristoarmeijan itävaltalaisjoukkojen mukaan. Dietl oli innokas laskettelija ja rakennutti Rovaniemelle Ounasvaaran ensimmäisen pujottelurinteen vuonna 1943. Suomessa olo aikanaan hän oppi muutaman sanan suomeakin esimerkiksi “ryssä matalaksi, onnea”. Dietl tuli hyvin toimeen suomalaisten upseerien ja virkamiesten kanssa, ja ystävystyi tärkeimpien yhdyshenkilöidensä yhteysesikunta Roin päällikön eversti Oiva Willamon ja Lapin läänin maaherra Kaarlo Hillilän kanssa. Huolimatta siitä, että Dietl oli vakaumuksellinen kansallissosialisti, omien sanojen mukaan ”hänelle ei tulisi mieleenkään ryhtyä tätä oppia Suomessa saarnaamaan.” Toisin kuin Saksalle, Dietl piti Suomelle demokratiaa sopivimpana yhteiskuntamuotona. Jatkosodan ratkaisutaistelujen aikaan kesäkuun 1944 puolivälissä Dietl kiersi tapaamassa Suomen poliittista ja sotilaallista johtoa. Saksan sodanjohdolle Dietl painotti Suomen tarvitsevan kaiken mahdollisen materiaaliavun. Osittain tätä tarkoitusta varten hän matkusti 17. kesäkuuta Saksaan, jossa 22. kesäkuuta keskusteli tilanteesta kahdenkeskisissä neuvotteluissa Adolf Hitlerin kanssa. Dietl kuoli lento-onnettomuudessa Salzburgin lähellä seuraavana päivänä, 23. kesäkuuta 1944.

Tietokirjailija FL Kalevi Mikkonen on työskennellyt aiemmin opettajana. Hän on julkaissut muun muassa kirjan muinaisen Egyptin obeliskeista ja kirjoittanut artikkeleita muinaisen Egyptin historiasta. Viime vuosina hän on keskittynyt Rovaniemen paikallishistorian, erityisesti Rovaniemen saksalaisajan, tutkimiseen: "Parakkeja ja piikkilankaa. Saksan armeijan rakentamiseen liittyva toiminta Rovaniemen seudulla 1940–1944" (2017). Tässä Mikkosen Dietl teoksessa pyritään kertomaan mahdollisimman laajasti kenraali Dietlin toiminnasta Lapissa ja Rovaniemellä keskittyen erityisesti hänen henkilöönsä. Myös kenraali Dietlin yleisesti tunnettua, mutta varsin vähän käsiteltyä kansallissosialistista vakaumusta pyritään valottamaan mahdollisimman paljon. Mikkosen kirjoittamassa teoksessa käsitellään kattavasti kenraali Dietlin poliittisluonteista toimintaa ja myös hänen kulttuuriin ja urheiluun liittyvää aktiivista vaikuttamista. Komean yksityiskohtainen elämänkerta sotilaskomentaja Eduard Dietlistä!

Lähteet
Dietl - Lapin kenraali jatkosodan aikana
Wikipedia