Talvisodan verisin päivä (Artikkeli)
Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota. Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä ilman sodanjulistusta, ja sota päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton 14. joulukuuta 1939. Toinen maailmansota oli alkanut kolme kuukautta aikaisemmin Saksan ja Neuvostoliiton miehitettyä Puolan. Koska länsirintamalla oli käynnissä vähätapahtumainen valesota, länsimaiden lehdistö seurasi Suomalaisten talvisotaa tarkasti. Termeistä sisu ja Molotovin cocktail tuli kansainvälisesti tunnettuja. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista (talvi 1939–1940 oli vuosisadan kylmimpiä), puna-armeijan valtavista miestappioista (126 875 kaatunutta tai kadonnutta, 188 671 haavoittunutta ja 5 000 vangittua), suomalaisten mottitaktiikasta sekä ”talvisodan hengestä”. Talvisota voidaan jakaa kahteen eri vaiheeseen: 1. Puna-armeijan hyökkäysten epäonnistuminen ja Suomen puolustusvoimien menestyksellinen torjuntataistelu joulukuussa 1939 kaikilla rintamaosuuksilla. 2. Neuvostoarmeijan suurhyökkäyksen paineen aiheuttama suomalaispuolustuksen asteittainen murtuminen Karjalankannaksen länsiosassa ja Viipurinlahdella helmi–maaliskuussa 1940. Rajallisten miehistö- ja materiaalisten resurssien vuoksi Suomen puolustusvoimien taistelukyky oli korkeimmillaan joulukuun lopussa ja, riittävien täydennysten puuttuessa, se aleni sodan loppua kohden. Puna-armeijan tilanne oli päinvastainen; sodan alussa havaittu vihollisen taistelukyvyn vakava aliarviointi ja omien kykyjen yliarviointi voitiin korjata merkittävillä resurssien lisäyksillä tammi–helmikuussa 1940. Sodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle 11 prosenttia maa-alueistaan ja toiseksi suurimman kaupunkinsa Viipurin. Talvisodan synnyttämä revanssihenki oli osaltaan viemässä Suomea jatkosotaan 1941.
Erkki K. Laitinen on kauppatieteiden tohtori ja emeritusprofessori, joka on toiminut Vaasan yliopistossa professorina yli 30 vuotta. Laitinen on julkaissut satoja tieteellisiä kirjoituksia laskentatoimen ja rahoituksen alalta. Viimeisinä vuosina Laitinen on kirjoittanut sotahistoriasta useita kirjoja, joista tunnetuimmat ovat Marskin ritari Honkaniemi, Miljoonalinnake ja muut sodan ihmeet sekä Sotasankareita - vai Marskin ritareita. Talvisodan verisin päivä -teos on selkeästi kirjoitettu. Erkki Laitisen kirjoittama teos on sisällöltään erittäin informatiivinen. Talvisodan verisin päivä -teoksessa keskitytään Talvisodan verisimmän päivän 6.3.1940 taisteluihin ja niihin johtaneisiin tapahtumiin. Erkki Laitisen teokseen on valittu 15 merkittäviä tappioita verisenä päivänä kärsinyttä joukkoyksikköä, joiden perustamisvaiheita, komentajia ja toimintaa rintamalla esitellään lyhyesti ennen maaliskuun 1940 veristen taisteluiden kuvaamista. Joukkoyksiköt on niiden sijainnin perusteella jaettu kuuteen ryhmään: Kuhmo (JR 27 ja SissiP 5), Kollaanjoki (JR 34, Kev.Os. 23, SissiP 4), Kitilä (JR 35 ja JR 38), Vuoksen saaret (JR 24, JR 23 ja JR 4), Taipaleenjoki (JR 19) ja Viipurinlahti (JR 11, JR 10, Er.P 20 ja PPP 5). Suurimmat tappiot näistä joukkoyksiköistä kärsi JR 35, jonka miehistä kaatui 6.3.1940 Petäjäsaaren verisessä taistelussa Kitilässä yhteensä 118. Petäjäsaaren suomalaiset puolustajat taistelivat käskyn mukaan lähes viimeiseen mieheen. Talvisodan verisin päivä -teos on siten hyvin yksityiskohtainen sisällöltään ja edustaa historiantutkimuksessa enemmän tieteellisempää tutkimustraditiota. Mukavan kokoinen tietoteos Talvisodan hektisimmästä päivästä täyttää siten kiitettävän hyvin paikkansa sotahistoriakirjojen joukossa.
Kommentit
Lähetä kommentti