Sulo Suorttanen (Artikkeli)

Sulo Suorttanen (Artikkeli)

Sulo Suorttanen
Alaotsikko: SS-upseerikoulusta ministeriksi
Kirjailija: Antti Taavila
Kustantaja: Reuna Publishing House Oy
Julkaistu: 2020
Sidosasu: Nidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 240

Sulo Suorttanen syntyi vuonna 1921 maalaistalon poikana Valkealan Aitomäessä ja menetti lapsena isänsä. Hän liittyi 20-vuotiaana vapaaehtoisena suomalaiseen Waffen-SS-pataljoonaan ja palveli Saksassa reilut kaksi vuotta. Palattuaan Suomeen kesällä 1943 Suorttanen palveli jatkosodassa vänrikkinä JR 8 I pataljoonassa ankarissa taisteluissa Syvärillä ja U-asemassa sekä lopuksi vielä Lapin sodassa, jossa hän osallistui vaaralliseen ja salaiseen kaukopartioon saksalaisten selustassa. Sodan jälkeen Suorttanen valmistui lakimieheksi Helsingin yliopistosta ja toimi muun muassa Kymen läänin apulaispoliisitarkastajana, kunnes aloitti poliittisen uran ja pääsi toisella yrittämällä eduskuntaan. Vuonna 1966 Suorttanen nimitettiin puolustusministeriksi sekä 2. sisäministeriksi. Ministeriuran aikana tapahtui muun muassa ns. Keinosen kellarijupakka. Eduskuntaan Suorttanen palasi vielä vuosiksi 1972-75. Tämän jälkeen hän toimi muun muassa Kymen lääninhallituksen vt. kansliapäällikkönä ja lukuisissa luottamustoimissa. Ujosta maalaispojasta sukeutui rohkea uudistaja, jonka huomaamme nyt olleen monissa asioissa aikaansa edellä. 

Sulo Elias Suorttanen (s. 13. helmikuuta 1921 Valkeala – k. 24. syyskuuta 2005 Kouvola) oli suomalainen poliitikko, varatuomari ja lääninasessori. Suorttanen toimi Suomen puolustusministerinä vuosina 1966–1970. Toisen maailmansodan aikana Suorttanen palveli suomalaisessa Waffen-SS-vapaaehtoispataljoonassa. Sulo Suorttanen liittyi 20-vuotiaana vapaaehtoisena suomalaiseen Waffen-SS-pataljoonaan ja palveli Saksassa reilut kaksi vuotta. Suorttanen haavoittui vaikeasti syksyllä -41 ja toipui pitkään vammoistaan sotasairaalassa Wienissä ja tämän jälkeen pataljoonan täydennyskomppaniassa Grazissa. Toivuttuaan hänet komennettiin Waffen-SS:n upseerikouluun Bad Tölziin ja ylennettiin koulutuksen jälkeen Waffen-SS Untersturmführeriksi. Palattuaan Suomeen kesällä 1943 Suorttanen palveli jatkosodassa vänrikkinä JR 8 I pataljoonassa ankarissa taisteluissa Syvärillä ja U-asemassa sekä lopuksi vielä Lapin sodassa, jossa hän osallistui vaaralliseen ja salaiseen kaukopartioon saksalaisten selustassa. Sotilasarvoltaan hän oli reservin majuri.

Suorttanen valmistui ylioppilaaksi Kouvolan lyseosta vuonna 1945, minkä jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa suorittaen ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1952. Varatuomarin arvo Suorttaselle myönnettiin 1954. Työuransa Suorttanen aloitti toimimalla kotiseutunsa Valkealan tuomiokunnan notaarina 1953–1954 ja Valkealan piirin apulaisnimismiehenä Kouvolassa 1955–1957. Nimismiehen toimesta Suorttanen siirtyi Kymen läänin apulaispoliisitarkastajaksi 1958–1972. Hän toimi Kymen lääninhallituksen vanhempana lääninasessorina vuodesta 1972 alkaen. Myöhemmällä urallaan Suorttanen toimi vielä Kymen lääninhallituksen virkaa toimittavana kansliapäällikkönä vuosina 1980–1986. Kansanedustajana Suorttanen oli vuosina 1962–1970 ja myöhemmin 1972–1975 edustaen Maalaisliittoa (Keskustapuolue vuodesta 1965). Suorttanen toimi vuosina 1966–1970 Suomen puolustusministerinä sekä samaan aikaan toisena sisäasianministerinä Paasion I ja Koiviston I hallituksessa.

Antti Taavila on kouvolalaissyntyinen, nykyisin Järvenpäässä asuva hallintotieteiden lisensiaatti, joka työskentelee kuntasektorilla sisäisenä tarkastajana ja harrastaa toisen maailmansodan sotahistoriaa. Elämäkerta Sulo Suorttasesta pohjautuu laajaan alkuperäiseen lähdeaineistoon ja kirjallisuuteen. Sulo Suorttanen  -teos on siten hyvin yksityiskohtainen sisällöltään ja edustaa historiantutkimuksessa enemmän tieteellisempää tutkimustraditiota. Mukavan kokoinen tietoteos Sulo Suorttasen elämästä täyttää siten hyvin paikkansa elämänkertakirjojen joukossa.

Lähteet
Sulo Suorttanen
Wikipedia