Informaatiosodankäynti - taistelu mielistä (Artikkeli)

Informaatiosodankäynti - taistelu mielistä (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Informaatiosodankäynti - taistelu mielistä
Kirjailija: Harri V. Hietikko
Kustantaja: readme.fi
Julkaistu: 2023
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 256

Kuvittele, että jonain tavallisena arkiaamuna puhelimeesi ilmestyy tekstiviesti. Näytölle avautuva ilmoitus on lähetetty viranomaisen nimissä ja se väittää maamme puolustusvoimien suorittaneen edellisenä yönä maihinnousun Ahvenanmaan demilitarisoidun maakunnan alueelle. Myös muut perheesi jäsenet saavat samanlaisen viestin tästä ennaltaehkäisevästä toimenpiteestä. Samaan aikaan verkossa alkavat kiertää sekavat videoklipit, joissa suomalaiset sotilaat ampuvat Maarianhaminassa miehitystä rauhanomaisesti vastustavan mielenosoittajan. Avatessasi television näet suoran lähetyksen, jossa helikopterilla paikan päälle lähetetty Yleisradion toimittaja seisoo keskellä Maarianhaminaa,
jossa ei ole jälkeäkään sotilaista tai mielenosoittajista. Sitten televisioruudun alareunassa alkaa liikkua tekstinauha, jonka mukaan kaksi tunnistuslennolla ollutta ilmavoimien hävittäjää on ammuttu alas Porvoon edustalla. • Mistä on kyse ja mitä oikeasti on tapahtunut? • Mitkä viestit ovat totta ja mihin voi luottaa? Informaatiosota - taistelu mielistä on välttämätön perusteos jokaiselle nykypäivän informaatiovaikuttamisesta kiinnostuneelle. Se kuvaa monipuolisesti ja asiantuntevasti informaativaikuttamisen teoriaa ja käytännön tekniikoita. Tämä ajankohtainen kirja opettaa myös lukuisien, tuoreiden esimerkkien avulla tunnistamaan ja analysoimaan propagandaa ja disinformaatiota sekä käsittelee informaatiovaikuttamisen vastatoimia.

Nykyaikainen sodankäynti tarkoittaa yleensä modernina aikana käytyjä sotia, karkeasti lukien toisesta maailmansodasta tähän päivään asti. Nykyaikaisen sodankäynnin luonteeseen kuuluu sekä kehittyneen teknologian käyttö että epäsymmetrisen sodankäynnin menetelmät. Useimmat nykyaikaiset sodat on käyty joko niin sanottujen kolmannen maailman valtioiden välillä tai yhden suurvallan ja jonkin kolmannen osapuolen välisinä. Epäsymmetrinen sodankäynti tarkoittaa sodankäyntiä kahden voimasuhteiltaan epäsuhtaisen vihollisen välillä. Nykyaikaisessa sotilaallisessa ajattelussa epäsymmetrisellä sodankäynnillä tarkoitetaan myös tilanteita jossa molemmat osapuolet käyttävät erilaisia strategioita. Käsitettä käytti ensimmäisenä Andrew J.R. Mack vuonna 1975 artikkelissaan Why Big Nations Lose Small Wars (suom. Miksi suuret valtiot häviävät pienet sodat?) World Politics -lehdessä.

Informaatiosodankäynti (engl. Information Warfare, IW) ja informaatiovaikuttaminen ja strateginen kommunikaatio ovat nykyaikaiseen sodankäyntiin liittyviä käsitteitä, joissa joko hyökkäyksellisesti tai puolustuksellisesti pyritään vaikuttamaan informaation sisältöön ja kulkuun sekä sitä kautta eri vaiheessa olevan konfliktin tulokseen. Käytettävät keinot voivat olla luonteeltaan strategisia, operatiivisia tai taktisia. Informaatiovaikuttaminen kuvaa käsitteenä pikemminkin yksittäisen osapuolen toimia, kun taas informaatiosodankäynti osapuolten välistä kamppailua edellä mainituin keinoin. Läheisesti tähän liittyvä käsite strateginen kommunikaatio tarkoittaa informaatiosodankäyntiä vastaavia toimia, muttei oleta välttämättä mitään tiettyä konfliktia. Jonkinasteista informaatiosodankäyntiä käydään lähes kaikissa maailman konflikteissa. Yhteistä informaatiosodankäynnin lukemattomille keinoille ja tavoitteille on lähinnä niiden suunnitelmallisuus, joka erottaa ne sattumanvaraisesta ja tahattomasta informaation kulkuun tai sisältöön vaikuttamisesta. Suomen turvallisuuspoliittisessa selonteossa 2004 määritellään informaatiosodankäynti seuraavasti: “Valtion yhteiskunnalliseen ja sotilaalliseen päätöksentekoon ja toimintakykyyn sekä kansalaisten mielipiteisiin vaikuttamista ja tältä suojautumista käyttämällä hyväksi informaatioympäristöä. Informaatiosodankäyntiä voidaan käydä yhteiskunnallisin, poliittisin, viestinnällisin, psykologisin, sosiaalisin, taloudellisin ja sotilaallisin keinoin kaikilla sodankäynnin tasoilla.”

Modernit sodankäynnin operaatiot sisältävät useita eri toiminnan alueita. Mukaan luetaan myös erilaiset epäsymmetriset keinot. Modernit sotilasoperaatiot alkavat ajallisesti jo rauhan aikaisilla painostus- ja disinformaatio-operaatioilla. Keinoilla pyritään tietoisesti vaikuttamaan toisen valtion päätöksentekoon, jotta saavutettaisiin sellaisia strategisia päämääriä, joihin painostuksen kohteena oleva valtio ei muutoin suostuisi. Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat määrittäneet moderneja doktriineja tai kriisistrategioita lyhenteillä DIME(FIL) ja MIDLIFE, sanoista Diplomatic, Information, Military, Economic, Financial, Intelligence, and Law Enforcement – eli Diplomatia, Informaatio, Asevoimat, Talous, Rahoitus, Tiedustelu ja Lainvalvonta. Kolmas yleinen malli hahmottamaan vastapuolen ominaisuuksia on PMSII tai PMSII-PT. Lyhenteet tulevat sanoista Political, Military, Economic, Social, Infrastructure, Information, Physical Environment, and Time – eli Poliittinen, Sotilaallinen, Taloudellinen, Sosiaalinen, Infrastruktuuri, Informaatio, Fyysinen ympäristö, ja Aika. Mallit kuvaavat siis modernin sodankäynnin monimuotoisuutta, jossa informaatio(sodankäynti) on yksi toiminnan pääalue.

Informaatiosodankäyntiä on mikä tahansa toimi, jolla estetään, hyödynnetään, muutetaan, tai tuhotaan vastustajan informaatiota ja sen järjestelmiä; vastavuoroisesti puolustautua näiltä toimilta; sekä hyödyntää omaa sotilaallista informaatiokykyä. Eri mailla ja toimijoilla on erilaisia doktriineja, joilla konfliktin tai kriisin operatiivista ympäristöä pyritään ymmärtämään ja tätä kautta näihin vaikuttamaan. Informaatiosodankäynnille tai informaatio-operaatioille löytyy maailmanlaajuisesti useita määritelmiä. Vähänkään perusteellisempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että määritelmien erot ovat useimmiten lähinnä terminologisia. Käsitteenä informaatiosodankäynti on syntynyt strategisena suunnitelmana 1980-luvulla ja operatiivisena vasta 1990-luvun alussa. Informaatiosodankäynti on käsitteenä siis melko nuori, mutta sodankäynnin ytimessä, yhden tahdon pyrkimys alistaa toinen on perinteinen, ainoastaan metodiikka päämäärän toteuttamiseksi on muuttunut. Kaikenlaisen viestinnän tarkoitus on jonkinlainen vaikuttaminen. Viestinnän vaikuttamista psykologisena operaationa on muun muassa aloitteen kaappaaminen, keskustelun siirtäminen haluttuihin asioihin ja aiheisiin. Politisoitunut keskustelu ei ole kuitenkaan propagandaa. Erilaisin keinoin sotaa käyvät osapuolet pystyvät vaikuttamaan siihen, millaista informaatiota ihmiset saavat tiedotusvälineiden kautta. Varsinkin demokraattisissa valtioissa kansalaismielipide on hyvin tärkeä sotilaallisen politiikan kannalta. Myös rauhan vallitessa on tärkeää, että ihmisillä on yhteiskuntaa tukeva näkemys sotilaalliseen toimintaan liittyvistä asioita. Informaatiosodankäynnin kansalle usein parhaiten näkyvät osat ovat lähinnä taktinen eli konkreettinen informaatiosodankäynti. Esimerkiksi Suomessa taktisesta informaatiosodankäynnistä on käytetty käsitettä trollaus, jolla tarkoitetaan esimerkiksi yksittäisten henkilöiden harjoittamaa sosiaalisen median keskustelujen häiriköintiä tai provosointia.

Harri V. Hietikko on kirjallisuuden moniottelija, hallintotieteiden tohtori, aktiivireserviläinen ja kouluttaja. Hänen edellinen sotahistoriaa käsitellyt teoksensa, Someri - Jatkosodan saaritaistelu (Readme.fi), ilmestyi syksyllä 2022 ja oli arvostelumenestys. Informaatiosodankäynti - taistelu mielistä -teos on helppolukuista ja lennokasta kieltä. Harri Hietikon kirjoittama teos on sisällöltään erittäin informatiivinen ja informaatiosodan eri puolet ja merkitykset on tuotu kiitettävän hyvin esille. Informaatiosodankäynti - taistelu mielistä -teos täyttää siten erinomaisesti paikkansa sota-aiheisten teosten joukossa, edustaen kuvailevampaa tutkimustradiota.

Lähteet
Informaatiosodankäynti - taistelu mielistä
Wikipedia