Kontakti! (Artikkeli)

Kontakti! (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

Kontakti!
Alaotsikko: Erikoisjoukkojen sotilaina afganistanissa
Kirjailija: Seppo Mustaluoto
Kustantaja: Gummerus
Julkaistu: 2023
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 232

Ainutlaatuinen ja omakohtainen kuvaus suomalaisten erikoisjoukko-operaattorien toiminnasta Afganistanissa. Puolustusvoimien erikoisjoukkosotilaiden osallistumisesta Afganistanin sotaan on pitkään vaiettu. Afganistanin konfliktissa suomalaiset erikoisjoukkojen operaattorit toteuttivat lukuisia vaarallisia tehtäviä henkensä ja terveytensä uhalla. Nyt kun Afganistanin miehitys on ohi ja maa on sekasorrossa, on oikea hetki tarkastella Suomen roolia sodassa. Ajankohtaisessa kirjassa Kontakti! neljä entistä Puolustusvoimien erikoisjoukkojen sotilasta kertoo omat versionsa taisteluista ja arjesta Afganistanissa vuosina 2008 ja 2009. Millaista oli kirjoittaa varalta jäähyväiskirje vaimolleen ja syntymättömälle lapselleen ja lentää Kabuliin, sodassa olevan maan pääkaupunkiin? Entä millaisia miehiä Afganistanista palasi?

Neuvostojoukkojen vetäydyttyä Afganistanista 1989 kymmenvuotisen sodan jälkeen taistelut jatkuivat maassa sisällissotana. Pataanien muodostama sunnilainen Taliban-hallinto salli Al-Qaida-terrorijärjestön toimia alueellaan. Al-Qaidan tuhoisien syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen Afganistanin sota laajeni 7. lokakuuta 2001 kun Yhdysvaltain, Yhdistyneen kuningaskunnan, Australian ja Afganistanin pohjoisosaa hallinneen pohjoisen liiton joukot hyökkäsivät Afganistaniin syrjäyttääkseen maan Taliban-hallinnon ja tuhotakseen Talibanin suojissa toimineen Al-Qaidan.
Sodalla ei ole vakiintunutta nimeä, mutta se on osa 1978 alkanutta Afganistanin sisällissotaa. Yhdysvallat näkee sodan osana "terrorisminvastaista sotaa" – kenraalin Tommy Franksin johtama operaatio oli nimeltään Enduring Freedom (suom. kestävä vapaus). Brittijoukkojen operaatio oli nimeltään Operation Veritas.

Yhdysvallat ilmoitti vetävänsä joukkonsa maasta elokuun 2021 loppuun mennessä. Vuoden 2002 tammikuussa maahan saapuivat YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä monikansalliset ISAF-joukot (International Security Assistance Force), joiden tavoitteena on Afganistanin hallintoviranomaisten toiminnan tukeminen ja turvallisuuden ylläpitäminen, jotta jälleenrakentaminen olisi mahdollista. Vuonna 2006 Naton ISAF-operaatio yhdistettiin Yhdysvaltain Enduring Freedom -operaation kanssa. Syyskuussa 2008 Yhdysvaltojen operaatiot laajenivat Pakistanin puolelle heidän joukkojensa iskiessä sinne ohjuksin ja erikoisjoukoin. Afganistanin sota on pakottanut useat eurooppalaispoliitikot eroamaan tehtävistään. Saksan työministeri Franz Josef Jung pakotettiin eroamaan marraskuussa 2009, koska hän salaili saksalaisjoukkojen aiheuttamia siviiliuhreja. Saksan presidentti Horst Köhler joutui eroamaan kytkettyään Saksan taloudelliset intressit ja Afganistanin sodan toisiinsa. Alankomaissa hallitus hajosi Afganistanin sotaa koskeviin erimielisyyksiin. Al-Qaidan johtaja Osama bin Laden surmattiin toukokuussa 2011 Pakistanin Abbottabadissa. Presidentti Barack Obama asetti joukkojen vetäytymisen takarajaksi vuoden 2014 lopun. Päävastuu sodasta luovutettiin Afganistanin turvallisuusjoukoille 28. joulukuuta 2014 ja länsimaalaiset joukot päättivät läsnäolonsa Afganistanissa viimeisten yhdysvaltalaisjoukkojen poistuttua maasta 31. elokuuta 2021.

Suomen osuus ISAF-kriisinhallintaoperaatiossa Afganistanissa liittyy vuosina 2001–2021 käytyyn Afganistanin sotaan. Vuodesta 2003 operaatiota johti Naton ja YK:n turvallisuusneuvoston laajentama mandaatti koski koko Afganistaniaselvennä. Yhdysvaltojen joukkoja osallistui samanaikaisesti taistelutehtäviin erillisessä operaatio Enduring Freedomissa. Vuodesta 2006 lähtien Suomen pääkontribuutio sodassa oli ruotsalaisjohtoisessa alueellisessa jälleenrakennusryhmässä Mazar-e Sharifissa, jossa Suomen kontingentin komentaja toimi varakomentajana. Suomi osallistui Afganistanin kriisinhallintaoperaatioon enimmillään noin 200 sotilaan voimin vuodesta 2002. Vuonna 2013 maassa oli enintään 145 suomalaissotilasta. Vuonna 2013 painotusta siirrettiin koulutukseen, neuvonantoon ja siviilikriisinhallintaan. ISAF-operaatio päättyi vuoden 2014 lopussa, mutta käytännössä muuttui Resolute Support -operaatioksi. Joulukuussa 2022 julkaistun Ulkopoliittisen instituutin tutkimusraportin mukaan Suomen osallistumista Afganistanin operaatioon motivoivat vuosina 2001–2021 piilotellut tavoitteet, jotka olivat osittain ristiriidassa julkilausuttujen tavoitteiden kanssa. Suomen toimintaa Afganistanin operaatioissa ohjasi erityisesti halu ylläpitää ja vahvistaa kansainvälisiä kumppanuuksia. Norjassa ja Ruotsissa tehdyissä vastaavissa selvityksissä on saatu samankaltaisia tuloksia. Päätöksentekoa osallistumiseen ohjasivat Suomessa halu pitää yllä suhteita erityisesti Yhdysvaltoihin ja Natoon.

Kontakti! -teoksen on kirjoittanut Seppo Mustaluoto, joka oli pitkään mukana Rajavartiolaitoksen erikoisjoukkotoiminnassa ja hääneltä on ilmestynyt aiemmin neljä jännitysromaania. Hän on tehnyt pitkän uran ammattisotilaana ja lainvalvontaviranomaisena eri puolilla Suomea ja kansainvälisissä tehtävissä. Nyttemmin hän kirjoittaa ja toimii keksijänä ja yrittäjänä. Sotilaseläkkeellä olevan kirjailijan harrastuksiin kuuluvat koirat, metsästys, lukeminen, ruumiinkulttuuri ja single malt -viskit. Kontakti! -teos on sisällöltään erittäin informatiivinen. Mustaluodon kirjoittama teos on mikrohistoriallinen ja omakohtainen kurkistus erikoisjoukko-operaattorin työhön Afganistanin sodan aikana. Teokseen haastatellut miehet kertovat, millaista oli lähteä töihin sodassa olevaan kaukaiseen maahan, mikä heitä erikoisjoukko-operaattorin työssä motivoi ja millaista on toveruus erikoisjoukkojen vaativissa tehtävissä: esitellään liioittelematta kattavasti. Kontakti! -teos  edustaa historiantutkimuksessa kuvailevampaa tutkimustraditiota. Suomalaisen sodankäynnin historiaa yksilön silmin koettuna!

Lähteet
Kontakti!
Wikipedia