Hornet-lentäjä (Artikkeli)

Hornet-lentäjä (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

Hornet-lentäjä
Kirjailija: Heikki Mansikka
Kuvittaja: Ari Manninen ja Martti Ruokonen
Kustantaja: WSOY
Sidosasu: Sidottu
Julkaistu: 2023
Kieli: Suomi
Sivuja: 348

”Muistan ajatelleeni, että jos oli meidän vuoromme tehdä historiaa, niin olkoon sitten niin.” Tarina nuoren miehen matkasta Hornet-lentäjäksi kurkistaa Suomen vaarallisimman ammatin kulisseihin ja maamme ensimmäisen superhävittäjän ohjaamoon. Kun psykiatriseksi sairaanhoitajaksi opiskeleva Heikki Mansikka kuuli ystävältään Ilmavoimista, hän tiesi vihdoin mitä halusi elämässään tehdä. Alkoi pitkä ja vaativa tie kohti F/A 18 Hornet -hävittäjän ohjaimia ja lopulta laivueen komentajuutta. Lentäjäuransa aikana Mansikka oppi ennen kaikkea itsestään ja päätyi osaltaan muuttamaan simputuskulttuuria kohti ihmisläheistä johtajuutta. Nuorena lentäjänä hän halusi olla itse paras, mutta kouluttajana hän toivoi oppilaidensa lentävän itseään paremmin. Millaista on lentää Hornet-hävittäjää, jonka G-voimat voivat viedä tajunnan ja jonka ohjaimissa onnistumiseen tai kuolemaan johtavat päätökset pitää tehdä sekunnin murto-osissa? Entä miltä tuntuu, kun harjoittelun sijasta valmistaudutaan lähtemään suojaamaan Suomea tositilanteessa?

Suomen puolustusvoimilla kalustossa oleva McDonnell Douglas F/A-18 Hornet on yhdysvaltalaisen McDonnell Douglasin valmistama kaksimoottorinen jokasään laivastohävittäjä ja rynnäkkökone. F/A-18A ja C ovat yksipaikkaisia malleja, ja F/A-18B ja D kaksipaikkaisia. Tila takaohjaamolle on saatu avioniikan uudelleensijoituksella ja kuusi prosenttia pienemmällä polttoainesäiliöllä. Kaksipaikkaisia malleja käytetään etupäässä koulutukseen, mutta ne ovat myös täysin taistelukykyisiä ja varustelultaan samanlaisia yksipaikkaisten koneiden kanssa. F/A-18 Hornet koneita ostettiin Suomeen alun perin 64, joista seitsemän on kaksipaikkaista koulutuskonetta. Konetyyppi valittiin vuonna 1992 ja ensimmäiset seitsemästä kaksipaikkaisesta F-18D-koneesta lennettiin Yhdysvalloista Suomeen 7. marraskuuta 1995. Ensimmäinen yksipaikkainen F-18C luovutettiin 28. kesäkuuta ja viimeinen 8. elokuuta 2000. F-18C-koneet koottiin Kuorevedellä 1996–2000. Suomen ilmavoimilla oli alkuvuodesta 2012 seitsemän käyttökelpoista F-18D- ja 55 käyttökelpoista F-18C-torjuntahävittäjää. Suomeen hankituissa Horneteissa on useita ominaisuuksia, joita Suomen ilmavoimat eivät kuitenkaan käytä. Ilmatankkausmahdollisuus on säilytetty, vaikka sillä ei toistaiseksi ole Suomessa käyttöä kansainvälisiä harjoituksia lukuun ottamatta. Tukialusvarustelusta taittuvasiipisyys ja vaijeripysäytyslaitteet ovat Suomessa hyödyllisiä ”korpikentillä” ja valtateiden varalaskupaikoilla. Ainoa Suomessa täysin hyödytön varuste, nokkapyörän katapulttikiinnityslaitteet on myös säilytetty. Koneen rakenteen muuttaminen olisi tullut kalliimmaksi, lisäksi niiden poistaminen muuttaa ilman virtausta laskuasennossa ja aiheuttaa näin ei-toivottua värähtelyä.

Suomessa käytössä olevat F-18-lentokoneet kantavat pääasiassa siipien alla neljää AIM-120 AMRAAM (keskimatkan ilmataisteluohjus) -tutkaohjusta ja siipien kärjissä kahta AIM-9 Sidewinder -infrapunaohjusta (lyhyen matkan ilmataisteluohjus). Maksimi ilmataisteluasekuorma on kymmenen AIM-120 ohjusta ja kaksi AIM-9-ohjusta. Horneteissa on lisäksi M61 Vulcan 20 mm -konetykki lähitaisteluun muun muassa toisia hävittäjiä vastaan. Suomessa käytettiin aiemmin merkintää ”F-18”, joka tarkoittaa vain hävittäjätehtäviin käytettävää konetta (F, fighter), erotukseksi myös rynnäköintiin soveltuvasta koneesta (A, attack). Erottelu oli poliittinen, sillä kone on lähes identtinen Yhdysvaltain laivaston käyttämiin nähden – ilmasta-maahan-aseistus vain päätettiin jättää ostamatta. Päätökseen palattiin 2000-luvun alussa ja Hornetien ilmasta-maahan-ominaisuudet päätettiin ottaa käyttöön. Tämän mahdollistamiseksi tilattiin elinkaaren keskivaiheen päivityksen (MLU2) yhteydessä muun muassa Litening AT -maalinosoituslaitteita. Hornetien uudistuksen kokonaissumma nousee Ilmavoimien arvion mukaan 1,625 miljardiin euroon. Nykyään ilmavoimat viittaa koneisiin F/A-18-tyyppimerkinnällä.

Everstiluutnantti (evp.) Heikki Mansikka on lentänyt Suomen ilmavoimissa Hornetilla kolmella vuosikymmenellä ja edennyt Hornet-lennonopettajaksi ja Hornet-laivueen komentajaksi. Hän teki hävittäjälentäjien kognitiivista kuormitusta ja suorituskykyä käsittelevän väitöskirjan Coventry Universityssä ja on maanpuolustuskorkeakoulun dosentti. Everstiluutnantti (evp.) Mansikka toimii lisäksi Chief Air Combat Scientist -roolissa suomalaisessa Insta Groupissa tehtävänään tutkia ja kehittää Ilmavoimien ja erityisesti hävittäjäohjaajien suorituskykyä. Hornet-lentäjä -teos on sopivan lennokasta ja helppolukuista kieltä. Everstiluutnantti (evp.) Mansikan kirjoittama teos on sisällöltään informatiivinen ja kirjoittajan hävittäjälentäjän ura mielenkiintoisine kokemuksineen on tuotu elävästi esille. Hornet-lentäjä -teos edustaa enemmän kuvailevampaa tutkimustraditiota, täyttäen siten hyvin paikkansa muistelmateosten joukossa. 

Lähteet
Hornet-lentäjä
Wikipedia