Talin–Ihantalan taistelu käytiin jatkosodassa Saksan tukeman Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuonna 1944. Teheranin konferenssissa 1943 Neuvostoliitto oli sitoutunut lisäämään sotilaallista painetta Saksaa vastaan erityisesti juuri Normandian maihinnousun tapahduttua. Viipurin valtauksen jälkeen Neuvostoliiton sodanjohto antoi Leningradin sotilaspiirin tehtäväksi jatkaa hyökkäystä syvemmälle Suomeen. Lähitavoitteeksi asetettiin Imatra–Lappeenranta–Virojoki-tasa, joka tulisi saavuttaa 26.–28. kesäkuuta mennessä.Talin ja Ihantalan kylien alueella, 8–14 kilometriä Viipurista pohjoiseen ja koilliseen, käyty kamppailu on Pohjolan maiden historiassa suurin koskaan käyty taistelu. Suomen armeija pysäytti Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tässä taistelussa.
Kesäkuun lopulla vuonna 1944 alkoivat Talin–Ihantalan taistelut Viipurin koillispuolella. Alueelle oli siirretty suomalaisia joukkoja ja tykistöä muilta rintamanlohkoilta. Kyseessä oli ennennäkemätön suomalaisten joukkojen ja tykistön keskittäminen. Useita vuorokausia kestäneissä taisteluissa vihollisen hyökkäysryhmitykset lamautettiin useita kertoja jo lähtöasemissaan kenttätykistön ja kranaatinheittimistön keskitetyillä iskuilla. Suomalainen kenttätykistö pystyi keskittämään neuvostojoukkojen asemiin mittavan, parhaimmillaan jopa parinkymmenen patteriston yhtäaikaisen tulen ja samaan kohteeseen saattoi ampua yli 250 putkea. Tässä tulenjohtajien työtä helpotti edellisenä vuonna käyttöön otettu korjausmuunnin. Merkittävä osuus torjunnasta oli myös Panssaridivisioonan rynnäkkötykkipataljoonalla, joka kahden rynnäkkötykin tappioin tuhosi noin neljäkymmentä neuvostovaunua. Suomen ilmavoimat osallistui yhdessä saksalaisen lento-osasto Kuhlmeyn kanssa taisteluun sekä hävittäjätorjunnalla että pommittamalla vihollisen ryhmityksiä. Ilmavoimien toiminnalla oli suuri psykologinen vaikutus etulinjan taistelijoihin, ja useiden historiatutkijoiden mukaan saksalaisen lento-osaston osallistuminen taisteluihin oli ratkaisevan tärkeää hyökkäyksen pysäyttämisen kannalta. Erityisesti lento-osaston merkitys huoltolinjojen, reservin siirtojen ja panssarivaunujen tuhoamisessa oli merkittävä. Kaikkiaan Suomen ilmavoimat ja lento-osasto Kuhlmey suorittivat alueelle 22. kesäkuuta ja 6. heinäkuuta 1944 välisenä aikana yhteensä 1 020 pommituslentoa, joiden yhteydessä pudotettiin 765 tonnia lentopommeja. Lento-osasto Kuhlmeyn osuus pudotetuista pommeista oli yli 63 prosenttia.
Talin–Ihantalan taistelussa Neuvostoliiton hyökkäys pysäytettiin. Tähän Pohjoismaiden historian suurimpaan taisteluun osallistui eri vaiheissa yhteensä noin 50 000 suomalaista ja noin 150 000 neuvostoliittolaista sotilasta. Suomalainen kenttätykistö ampui kahdessa viikossa noin 120 000 laukausta ja kiivaimpana taistelupäivänä 3. heinäkuuta yli 12 000 laukausta, ja monen tykin putki yksinkertaisesti kului loppuun kiivaan tulituksen takia. Neuvostoliiton tappioiden arvioidaan taisteluissa olleen noin 6 000 kaatunutta ja 22 000 haavoittunutta miestä ja suomalaisten 1 350 kaatunutta ja 7 000 haavoittunutta. Tali–Ihantalan kaltaiset taistelut käytiin hieman myöhemmin sekä Vuosalmella että Viipurinlahdella. Näissäkin taisteluissa vihollinen torjuttiin. Neuvostoliitto alkoi tämän jälkeen siirtää hyökkäykseen käytettyjä joukkojaan pois Suomen rintamilta, koska katsoi, että Saksan rintama on tärkeämpi sodan lopputuloksen kannalta.
Tali-Ihantala dvd on sisällöltään todella selkeästi toteutettu ja autenttinen sotaelokuva Tali-Ihantalan ratkaisutaistelusta. Pohjolan historian suurin taistelu ja torjuntavoiton ihme viiden lyhyen, tositapahtumia tarkkaan seuraavan tarinan kautta. Tali-Ihantala 1944 on Åke Lindmanin ja Sakari Kirjavaisen ohjaama elokuva, joka perustuu jatkosodan lopulla käytyyn Talin–Ihantalan taisteluun. Elokuvan kuvaukset alkoivat kesällä 2006 ja jatkuivat seuraavana kesänä kahden päivän ajan. Kuvauksia tehtiin Hattulassa, Hämeenlinnassa, Niinisalossa, Mikkelissä ja Helsingissä. Åke Lindman toivoi elokuvan olevan mahdollisimman todenmukainen ja muistuttavan katsojia suomalaisten sotilaiden tekemistä uhrauksista. Åke Lindmanin ja Sakari Kirjavaisen ohjaama sotaelokuva on klassikko Suomen sodista kertovien sotaelokuvien joukossa: historian oppituntina elokuvaa katsovalle nykypäivän ihmiselle, jossa juoni alistetaan historialliselle kesän 1944 torjuntavoitolle. Katsomisen arvoinen sotaelokuva!
Kommentit
Lähetä kommentti