Arvi Liikkasen sotatie (Artikkeli)

Arvi Liikkasen sotatie (Artikkeli)











Arvi Liikkasen sotatie
Alaotsikko: Mannerheim-ristin ritari 114
Kirjailija: Jarkko Kemppi
Kustantaja: Reuna Publishing House Oy
Julkaistu: 2021
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 184


Arvi Anton Liikkanen syntyi vuonna 1912 Sippolassa, Liikkalan kylässä. Hän asui kotitilallaan, kävi maataloustöiden lisäksi töissä Myllykoski Oy:n paperitehtaalla ja ehti olla mukana myös Sippolan ja Myllykosken suojeluskuntien toiminnassa koko 1930-luvun. Suojeluskuntaopeista oli varmasti hyötyä sotapalveluksessa. Hän oli myös innokas hiihtäjä, joka menestyi tehdas- ja suojeluskuntakilpailuissa. Talvisotaan Liikkanen osallistui Jalkaväkirykmentti 5:n riveissä ryhmänjohtajana ja oli mukana Kannilan, Punnusjoen, Sikniemen, Laitsalmen ja Valkjärven taisteluissa. Jatkosotaan Liikkanen osallistui JR 25:n mukana aluksi ryhmänjohtajana ja myöhemmin joukkueenjohtajana. Taistelupaikkoina olivat Ykspää, Sommee, Säämäjärvi, Petroskoi, Juustjärvi ja Mäntyselkä, missä hän haavoittui käsivarteen lokakuussa 1941 ja hänen sotatiensä päättyi siihen. Kesäkuussa 1943 alikersantti Liikkanen sai Mannerheim-ristin ansioistaan alijohtajana, joka suoritti kaikki hänelle annetut tehtävät pelotta. Vapauduttuaan palveluksesta hän palasi tehtaalle, jossa hän toimi värimiehenä 1960-luvun alkuun saakka. Liikkanen kuoli vuonna 1980 Sippolassa. Teoksessa tarkastellaan Arvi Liikkasen vaiheiden lisäksi niitä yksiköitä, joissa hän palveli talvi- ja jatkosodassa. Liikkanen kuului niihin sotilaisiin, jotka eivät koskaan puhuneet sotavuosista. Sotapäiväkirjojen ja sukulaisten haastattelujen avulla kirjoittaja on kuitenkin saanut muodostettua kuvan palkitun taistelijan ja hänen komppaniansa vaiheista.

Arvi Anton Liikkanen (s. 1. joulukuuta 1912 Sippola – k. 8. tammikuuta 1980 Sippola) oli Mannerheim-ristin ritari numero 114. Jalkaväkirykmentti 25:ssä joukkueenjohtajana toiminut Liikkanen nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 4. kesäkuuta 1943. Sotilasarvoltaan hän oli kersantti. Sotien jälkeen Liikkanen työskenteli paperityöntekijänä Myllykoski Oy:ssä. Kersantti Arvi Liikkanen nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 114 kesäkuun 4. päivänä 1943. ”Ylipäällikkö on pvm:llä 4.6.43 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kersantti Arvi Anton Liikkasen. Kersantti Liikkanen on toiminut koko sodan ajan menestyksellisesti joukkueenjohtajana. Hänelle ominainen hellittämätön taistelumieli, kylmäverinen rauhallisuus ja synnynnäinen johtamiskyky, sekä jo rauhan ja edellisen sodan aikana hankittu taistelutekniikka ja mestarillinen maaston käyttö ovat tehneet hänestä korkealuokkaisen taistelijan ja alijohtajan, joka voitokkaasti on joukoillaan suorittanut kaikki annetut tehtävät ja usein omalla aloitteellaan saavuttanut ratkaisevaa laatua olevia tuloksia. Kersantti Liikkasen aikaansaannoksista mainittakoon: Kerran hänen joukkueensa suorittaessa väkivaltaista tiedustelua, haavoittui mukana tulenjohtajana seurannut kersantti jääden vihollisen puolelle. Vihollisen tulituksesta huolimatta ryömi kersantti Liikkanen edessä olleen aukean yli tuoden mukanaan haavoittuneen omalle puolelle. Erään tärkeän kylän [Ykspää] luona pysähtyi komppanian hyökkäys vihollisen voimakkaaseen tuleen. Oma-aloitteisesti ryhtyen toimintaan kersantti Liikkanen käsikranaateilla ja konepistoolilla tuhosi vaarallisimmat pesäkkeet ja välittömästi sen jälkeen omalla esimerkillään temmaten muut mukaansa sai hyökkäyksen jälleen käyntiin, vaikuttaen siten ratkaisevasti vihollisen tuhoamiseen. Tuloksena oli lähes 300 vihollisen tuho kaatuneina ja 23 konekiväärin sotasaalis. Vihollisen yrittäessä vahvoin voimin murtautua eräästä motista [Pyhäniemi] kersantti Liikkanen koko yön kestäneessä taistelussa torjui vähälukuisella joukkueellaan, järkähtämättömästi paikallaan pysyen, omalla tahollaan vihollisen yrityksen. Jonkun aikaa myöhemmin hän edetessään tapansa mukaan joukkueensa etunenässä haavoittui. Epäitsekäs alttius ja vaatimattomuus omien tekojen suhteen ovat taanneet kersantti Liikkaselle alaistensa ihailun ja esimiestensä vankkumattoman luottamuksen.”

FT Jarkko Kemppi (s. 1970 Joutseno) on sotahistoriaan erikoistunut suomalainen historiantutkija ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut noin 20 tietoteosta, joista valtaosa sotahistoriasta. Hän on Viron historian dosentti Itä-Suomen yliopistossa ja sotahistorian dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa. Joensuun yliopistossa historiaa opiskellut Kemppi väitteli tohtoriksi Viron suojeluskunnista vuonna 2000. Hän tutki sen jälkeen Viron urheiluhistoriaa, mutta on sittemmin erikoistunut Suomen sotahistoriaan liittyviin aiheisiin. Vapaana tutkijana Joensuussa toimiva Kemppi osallistuu työnsä ohessa Suomi–Viro-seuran, Lions klubin, Pohjois-Karjalan suojeluskuntien perinneyhdistyksen ja Joensuun Kokoomuksen toimintaan. Arvi Liikkasen sotatie -teos on selkeästi ja informatiivisesti kirjoitettu elämänkerta. Jarkko Kempin kirjoittamassa teoksessa esitellään palkitun taistelijan Arvi Liikkasen ja hänen komppaniansa sotatien vaiheet tarkasti. Teoksessa tarkastellaan siis Arvi Liikkasen vaiheiden lisäksi niitä yksiköitä, joissa hän palveli talvi- ja jatkosodassa. Arvi Liikkasen sotatie -teos on siten hyvin yksityiskohtainen sisällöltään ja edustaa historiantutkimuksessa tieteellisempää tutkimustraditiota. Mukavan kokoinen tietoteos Mannerheim-ristin ritarista numero 114 täyttää siten kiitettävän hyvin paikkansa sotahistoriakirjojen joukossa.

Lähteet
Arvi Liikkasen sotatie
Wikipedia

Kommentit