Tarkka-ammunta harrasteena (Artikkeli)

Tarkka-ammunta harrasteena (Artikkeli)

  

Tarkka-ammunta harrasteena
Kirjailija: Juha Jormanainen
Kustantaja: Tapio (Metsäkustannus)
Julkaistu: 2017
Sidosasu: Nidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 213

Niin kauan kuin ampuma-aseita on ollut olemassa, niillä on pyritty ampumaan mahdollisimman kauas ja tarkasti. Tällaisten laukausten taito on kehittynyt rinta rinnan asetekniikan kehityksen kanssa, ja se on tullut kuuluisaksi Suomen sotahistoriassa. Tarkka-ammunta on myös kiehtova harrastus ja metsästäjän äärimmäisyyslaji. Juha Jormanainen vie lukijat tarkka-ammunnan jännittävään maailmaan. Hän kertoo alan sotilashistoriasta, nykyajan tarkka-ampujien toimintatavoista sekä uusimmista ase-, patruuna- ja tähtäintekniikoista, joilla voidaan saavuttaa tarkkoja laukauksia yli kahden kilometrin etäisyydelle. Jormanaisen teos kertoo myös harjoitteista, joilla tällaisiin laukauksiin valmistaudutaan. Taitojaan naamioitumisessa, tähystämisessä, huomaamattomassa liikkumisessa ja lopulta huipputarkoissa laukauksissa voi testata alan kilpailuissa ja reserviläistoiminnan parissa. Metsästäjäkin kohtaa paljon tilanteita, joissa tarkkaan laukaukseen on pystyttävä kaukaa.

Tarkka-ampuja on sotilas- tai poliisiorganisaatioon kuuluva erikoishenkilö. Tarkka-ampujan erikoisala on tarkkuuskiväärin käyttö kaikilla ampumaetäisyyksillä. Sotilasorganisaatio tarkka-ampuja pyrkii aiheuttamaan pelkoa sekä paniikkia viholliselle, mutta ennen kaikkea henkilö- ja kalustotappioita pitkältä etäisyydeltä. Tarkka-ampuja pyrkii naamioitumaan ja valitsemaan kohteensa huolella, jotta saavuttaisi yhdellä luodilla suurimman mahdollisen haitan viholliselle. Tarkka-ampujan tehtävänä voi olla muun muassa tiedustelu, tulituki sekä kiinteiden kohteiden tuhoaminen. Tarkka-ampujat toimivat nykypäivänä useimmiten vähintään taistelupareittain. Ampumaetäisyydet ovat 50–2 500 metriä, aseesta ja ympäristöstä riippuen. Poliisin erikoisryhmät käyttävät tarkka-ampujia esimerkiksi panttivankitilanteiden selvittämisessä.

Kiikarikiväärillä aseistettujen tarkka-ampujien käyttö yleistyi jo ensimmäisessä, mutta varsinkin toisessa maailmansodassa, jossa muun muassa neuvostoliittolaiset massa tuottivat kiikarikivääreitä laajamittaista tarkka-ampujien rintamakäyttöä varten. Tarkka-ampujakiväärit olivat yleensä jalkaväen kivääreistä muunnettuja malleja. Nykyiset tarkka-ampujat on yleensä aseistettu erityisesti tarkoitukseen suunnitelluilla kivääreillä, joissa käytetään tehokkaita kiikaritähtäimiä. Tarkka-ampujan läsnäolo taistelukentällä aiheuttaa aivan erityistä pelkoa vihollisen joukoissa. Ainakin entisaikoina vangiksi jääneet tarkka-ampujat teloitettiin lähes aina. Monesti taistelevat joukot välttävät arvomerkkien käyttöä ja ylempien upseerien tervehtimistä, jotta nämä eivät erottuisi muista sotilaista vihollisen tarkka-ampujille. Vietnamin sodassa tarkka-ampujia käytettiin yleisesti vihollisen etenemistä ja alueiden raivausta hidastavissa tehtävissä. Sala-ampujia on käytetty terrorisoimaan vastapuolen siviiliväestöä muun muassa Libanonin ja Bosnian sodissa. Nimitys viittaa taktisesti samaan kuin tarkka-ampuja, mutta sala-ampuja ei edusta mitään auktorisoitua aselajia tai viranomaista.

Nykyaikaisessa sodankäynnissä tarkka-ampujan tehtävä voi olla myös tietoliikennejärjestelmien vaurioittaminen, ja tyypillisesti tehtävä vaatii huolellista valmistautumista ja tutustumista kohteeseen. Ampujan lisäksi partioon kuuluu tavallisesti tähystäjä. Tähystäjä avustaa tarkka-ampujaa maalien havaitsemisessa, etäisyyden arvioinnissa ja ammuttaessa havainnoi maalivaikutusta sekä antaa niiden perusteella tarvittavat korjaukset. Tyypillisesti tähystäjällä on tätä tehtävää varten vähintään kiikarit, mutta resurssien salliessa hänellä saattaa olla myös tehokas kaukoputki, pimeänäkövarusteet ja laseretäisyysmittari. Etäisyyden määritys pyritään suorittamaan ensisijaisesti luotettavasti laseretäisyysmittarilla, mutta yleensä tarkka-ampujat koulutetaan arvioimaan etäisyys passiivisesti optiikan avulla. Tähystäjä vastaa ensisijaisesti partion lähisuojauksesta, koska ampujalla on yleensä huonosti lähitaisteluun sopiva kivääri. Tähystäjä suojaa ampujaa partion irtautuessa eli poistuessa tuliasemastaan. Yleensä tähystäjä käyttää partion viestivälineitä. Suomalaisessa organisaatiossa ei tällä hetkellä virallisesti ole tähystäjää, mutta käytännössä toimintaa koulutetaan tähystäjäpohjaiseksi. Suomessa partiota johtaa ampuja, joka määrittää ammuttavat maalit ja vastaa tulitoiminnan johtamisesta.

Juha Jormanainen (s. 1957) on eräkirjailija ja ammattivalokuvaaja. Hän on myös vakaumuksellinen poikamies ja harrastaa kypsiä viinejä, ruoanlaittoa, golfia sekä viherkasvien saattohoitoa. Jormanainen on kirjoittanut ja kuvittanut neljäkymmentä tietokirjaa, kuten Eronneiden ja karanneiden keittokirja (2007), Metsästäjän käsikirja (2008) ja Golf - Parempi pelikierros (2009). Tarkka-ammunta harrasteena -teos on selkeästi kirjoitettu. Taitto on teoksen kokoon, A5 -koko, kohtuullisen hyvin onnistunut. Tarkka-ammunta harrasteena -teoksen tarkoituksena on antaa lukijalleen selkeä yleiskuva tarkka-ammunnasta harrastuksena. Teksti, kartat ja kuvitus ovat hyvin tasapainossa ja tukevat asiaan syventymistä. Juha Jormanaisen kirjoittama teos kirjoittama teos edustaa aihepiirinsä sekä kuvailevaa että tieteellistä tutkimustraditiota. Tarkka-ammunta harrasteena -teos täyttää hyvin paikkansa erilaisten ammunta-oppaiden joukossa.

Lähteet
Tarkka-ammunta harrasteena
Wikipedia