Melkein valittu kansa (Artikkeli)

Melkein valittu kansa (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Melkein valittu kansa
Alaotsikko: Yhdysvaltalaiset ja heidän alueelliset kulttuurinsa
Kirjailija: Markku Henriksson
Kuvittaja: Markko Taina
Kustantaja: Tammi
Julkaistu: 2022
Sidosasu: Sidosasu
Kieli: Suomi
Sivuja: 268

Aina ajankohtainen tietokirja Yhdysvaltojen kansakuntien historiasta, nykytilanteesta ja tulevaisuudesta iskee syvälle amerikkalaisuuden keskiöön – tai pikemminkin sen moninaisuuteen. Osavaltioiden monimuotoisuutta hienosti perkaava teos valottaa tekijöitä, jotka pitävät Yhdysvaltoja koossa. Monimuotoisuus on rikkaus, mutta myös monien vastakkainasettelujen ja eripuran lähde. Tietokirja kartoittaa Yhdysvaltain eri kansakuntien ja kulttuuripiirien historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Yhdysvaltoja on kutsuttu sulatusuuniksi, jossa eri puolilta maailmaa tulevat ihmiset sulautuvat yhdeksi ja samaksi ”roduksi”, yhdysvaltalaisiksi. Tällaista yhteensulautumista ei kuitenkaan ole koskaan tapahtunut, eikä ”yhdysvaltalaista ihmistä” ole syntynyt. Yhdysvallat on yksi maa, mutta sen sisällä on monia erilaisia alueellisia kulttuureja. Jokaisella osavaltiollakin on omat erikoispiirteensä. Vahva ideologia ja mytologia pitävät maan kuitenkin koossa. Monista erilaisuuksistaan huolimatta yhdysvaltalaiset ovat yhdessä vallanneet Lännen, voittaneet intiaanit, nujertaneet natsit ja padonneet kommunismin. Monien mielestä Luoja on valinnut, sallimus määrännyt ja kohtalo kutsunut heidät tähän tehtävään.

Amerikan yhdysvallat (engl. United States of America, lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista. Se on väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin valtio. Maapinta-alaltaan Yhdysvallat on maailman neljänneksi laajin valtio, vesialueet mukaan luettuna se on maailman kolmanneksi laajin. Yhdysvaltain historia voidaan jakaa eri vaiheisiin: varhaishistoriaan (ennen 1500-lukua), eurooppalaisten tutkimusmatkailijoiden aikaan (1500-luku), siirtokuntien aikaan (1600- ja 1700-luvut), sekä itsenäistymistä 1776 seuranneeseen itsenäisen valtion historiaan. Yhdysvallat laajeni ja kasvoi huomattavasti 1800-luvulla. 1860-luvulla käyty sisällissota oli tärkeä vedenjakaja maan historiassa, sillä sen myötä maa säilyi yhtenäisenä. 1900-luvulla Yhdysvallat nousi maailman johtavaksi supervallaksi.

Yhdysvaltain väestö on etnisesti ja sosioekonomiselta asemaltaan varsin moninainen: se on muotoutunut toisen vuosituhannen jälkipuoliskolla ensisijaisesti eurooppalaisista siirtolaisista ja toissijaisesti Afrikasta tuoduista orjista. Tuonnempana Yhdysvallat on saanut muuttovoittoa latinalaisesta Amerikasta ja Aasiasta. Yhdysvallat on tasavalta ja liittovaltio. Kolmetoista Britannian siirtokuntaa perustivat liittovaltion 1700-luvun lopussa. Itsenäisyysjulistus annettiin 4. heinäkuuta 1776 ja maa tunnustettiin vapaussodan jälkeen vuonna 1783. Yhdysvaltain perustuslaki otettiin käyttöön 1787. Seuraavan vuosisadan aikana maa laajeni, mutta osavaltioiden erimielisyydet ajoivat maan sisällissotaan, joka käytiin vuosina 1861–1865. Toisen maailmansodan voittajavaltiona Yhdysvalloista tuli sotilaallisesti johtava länsimaa. 1990-luvulla Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Yhdysvalloista tuli maailman ainoa supervalta.

Yhdysvaltalainen kulttuuri on länsimainen kulttuuri, joka perustuu vanhoihin eurooppalaisiin kulttuureihin. Yhdysvalloissa tunnetaan käsite amerikkalainen unelma, ajatus maasta joka tarjoaa yhtäläiset menestymisen mahdollisuudet jokaiselle hänen kykyjensä ja saavutuksiensa mukaisesti, sosiaalisesta luokasta tai syntyperästä huolimatta. Yhdysvaltalaisen unelman juuret voidaan nähdä jo Yhdysvaltain perustuslaissa, jonka mukaan kaikilla ihmisillä on yhtäläinen oikeus ”vapauteen ja onnellisuuden tavoitteluun”. Yhdysvaltain kulttuurissa on huomattavia alueellisia eroja, vaikka sisäinen muuttoliike on voimakasta. Maan koillisosa on tiheästi asuttua ja kaupungistunutta. Keskilänsi on maanviljelysaluetta, ja alueen auto- ja terästeollisuus on taantunut. Lännen avariin maisemiin liittyy kansallisia myyttejä individualismista ja yksilön rajattomista mahdollisuuksista. Etelän valtiot on yhdistetty orjuuteen ja mustan väestön kansalaisoikeustaisteluun, mutta niitä leimaavat myös aurinkoinen ilmasto ja eläkeläisten yhteisöt. Kalifornian ja maan lounaisosien erityispiirteitä ovat espanjankielinen kulttuuri ja paikalliset ruokalajit. Villin lännen historia rikollisineen, pyssysankareineen, intiaaneineen ja karjapaimenineen on osa americanaa eli yhdysvaltalaista kansallisromantiikkaa.

Markku Henriksson on Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas-professori emeritus ja Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti. Hän on alusta alkaen ollut mukana myös Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen toiminnassa.  Henrikssonin teos Tähtilipun maa - Yhdysvaltain alueen historia oli ehdolla Tietokirjallisuuden Finlandia -palkinnon saajaksi vuonna 2021. Melkein valittu kansa -teos on pysyvästi ajankohtaista tietoa. Markku Henriksson kuljettaa lukijan varmoin ottein läpi Yhdysvaltain kulttuurialueiden ja kansakuntien koko kiehtovan kirjon, kansojen sulatusuunin läpi. Markku Henriksenin kirjoittama teos edustaa aihepiirinsä tieteellistä tutkimustraditiota ja täyttää kiitettävästi paikkansa valtioita ja kansoja käsittelevien historiateosten joukossa.

Lähteet
Melkein valittu kansa
Wikipedia