Metsästäjän opas (Artikkeli)

Metsästäjän opas (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Metsästäjän opas
Toimittaja: Marko Mikkola
Kustantaja: Suomen riistakeskus - Finlands vitcentral
Julkaistu: 2021
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 272

Kirja valmentaa lukijaansa metsästäjätutkinnon suorittamiseen. Uudistetun tutkinnon suorittanut metsästäjä on aktiivisesti tietojaan ja taitojaan kehittävä, vastuullinen riistavarojen hyödyntäjä ja hoitaja. Hän tuntee suomalaisen eläimistön, erityisesti metsästämänsä ja niitä läheisesti muistuttavat lajit. Hän hallitsee metsästystä koskevan lainsäädännön perusasiat. Metsästäjä tietää, mitkä pyyntimenetelmät soveltuvat juuri kyseisen riistalajin metsästämiseen, ja osaa metsästää valikoiden. Hän osaa ampua harkittuja riistalaukauksia ja tietää, miten asetta käsitellään turvallisesti ja säilytetään oikein. Metsästäjä ymmärtää riistakantojen seurannan ja riistatiedon merkityksen ja tuntee kestävän käytön periaatteet sekä metsästyksen vaikutukset riistakantoihin. Hän tuntee riistan- ja elinympäristöjen hoidon pääperiaatteet. Metsästäjä osaa käyttäytyä hyvin toisia metsästäjiä ja muita luonnossa liikkujia kohtaan. Hän kunnioittaa saaliiksi saamaansa riistaeläintä ja osaa hyödyntää ja käsitellä sen ruuaksi asti. Lakimuutokset teoksessa on päivitetty 24.6.2021 asti.

 Suomen metsästyslain määritelmän mukaan metsästys tarkoittaa ”luonnonvaraisena olevan riistaeläimen pyydystämistä sekä saaliin ottamista metsästäjän haltuun”. Saaliiksi saadut riistaeläimet käytetään yleensä ravinnoksi, erityisesti hirvenpyynnin merkitys metsästäjälle on suuri. Vuosina 2002–2003 pyydettiin vuodessa yli 80 000 hirveä. Hirvenlihan tuotto ylittää nelinkertaisesti poronlihan tuoton. Saalistilastojen kappalemääräistä kärkeä hallitsevat sinisorsa, sepelkyyhky, teeri ja metsäjänis. Turkiseläinten pyynti on nykyään huonosti kannattavaa, joten pyynti on lähinnä haittaeläiminä pidettyjen pienpetojen, kuten Suomen luontoon kuulumattoman minkin tai supikoiran saalistusta. Suomessa metsästys on suosittu harrastus, nykyään Suomessa on noin 300 000 metsästäjää, joista viisi prosenttia eli noin 15 000 on naisia. Myös nuorten määrä kasvaa kohtuullista vauhtia, vaikkakin seurojen väestö alkaa olla ukkoutunutta. Suomessa on väkilukuun suhteutettuna enemmän metsästäjiä kuin missään muussa Euroopan maassa. 

Monia eläimiä saa metsästää vain tiettynä aikana vuodesta, muulloin ne ovat rauhoitettuja. Esimerkiksi sorsien ja useiden muiden vesilintujen metsästysaika alkaa vuosittain 20. elokuuta klo 12 ja jatkuu vuoden loppuun. Hirven metsästysaika alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina ja päättyy vuoden lopussa Hirven metsästys edellyttää riistanhoitopiirin myöntämää kaatolupaa, jonka voi saada vähintään 1000 ha suuruiselle yhtenäiselle maa-alueelle. Suomessa metsästykseen pitää olla aina maanomistajan lupa. Usein metsästysseurat tekevät maanomistajien kanssa sopimuksia, joiden perusteella metsästysseuraan kuuluvat jäsenet saavat metsästää sovituilla alueilla. Suomessa metsästäminen ei siis edellytä maan omistamista. Metsästäjät voivat ostaa erilaisia metsästyslupia valtion maille. Valtion omistamia maita ja lupien myyntiä hallinnoi Metsähallitus. Osalla Pohjois-Suomen asukkaista on kotipaikkakuntansa perusteella oikeus metsästää valtion omistamilla mailla.

Metsästäjän opas -teos on asiantuntevasti toimitettu. Ja nimensä mukaisesti tarkoitettu metsästyskorttia suorittavalla ja metsästystä harrastavalle käsikirjaksi. Marko Mikkolan toimittama teos on laaja katsaus suomalaisen metsästyksen eri osa-alueisiin. Suositeltavaa luettavaa kaikelle kansalle!

Lähteet
Metsästäjän opas
Wikipedia