Jatkosodan alkuvaiheen kartta 1941 (Artikkeli)

Jatkosodan alkuvaiheen kartta 1941 (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jatkosodan alkuvaiheen kartta 1941
Alaotsikko: Sodan tapahtumat ja paikat kartalla
Kustantaja: Karttakeskus
Julkaistu: 2021
Sidosasu: kartta, viikattu
Kieli: Suomi

Jatkosodan alkamisesta tuli kuluneeksi 81 vuotta kesällä 2022. Kartalle on koottu yhteen sodan alkuvaiheen merkittävimmät tapahtumat ja paikat. Kartta ei kuvaa minkään tietyn hetken sotatilannetta, vaan se kattaa ensimmäisen sotavuoden kesäkuun lopun tapahtumista rintamien vakiintumiseen syystalvella 1941 asti. Tärkeimmistä tapahtumista on koottu selostus kartan reunaan. Pohjakarttana on kaunis aikakauden historiallinen kartta, mittakaavaltaan noin 1:1 500 000. Kartta antaa hyvän kokonaiskuvan sodan alun tapahtumista, ja se toimii tukena myös muun sotakirjallisuuden tulkitsemisessa.

Jatkosodan hyökkäysvaihe, myös vuoden 1941 kesäsota tai jatkosodan etenemisvaihe, on toisessa maailmansodassa Suomen rintamalla käytyjen sotatoimien nimitys vuonna 1941. Vastakkain olivat Suomi ja Saksa yhdessä Neuvostoliittoa vastaan. Sotatoimet ajoittuivat 25. kesäkuuta ja 8. joulukuuta 1941 väliselle ajalle. Hyökkäysvaiheen tapahtumat johtivat asemasotavaiheeseen ja lopulta Puna-armeijan suurhyökkäyksiin Karjalankannaksella, Itä-Karjalassa ja Petsamossa. Suomalaisten hallitsemalla rintamaosalla hyökkäysvaihe jakautui kolmeen päävaiheeseen: 1. Laatokan Karjalan valtaus, 2. Karjalankannaksen valtaus ja 3. Itä-Karjalan valtaus. Suomen puolustusvoimien tehtävä oli alusta asti hyökkäyksellinen. Tavoitteina oli vallata talvisodan rauhassa menetetyt alueet ja suuri osa Itä-Karjalasta eräänlaisena hyvityksenä. Suomalaiset valloittivat kesän aikana Laatokan-Karjalan ja Karjalankannaksen. Tämän jälkeen Puna-armeijan pääesikunta Stavka toi Suomen rintamalle lisää joukkoja ja Itä-Karjalan valtaaminen vaati enemmän uhreja. Joulukuun alkupuolella Mannerheim lopetti hyökkäyksen ja sodassa alkoi asemasotavaihe. Hyökkäysvaiheessa kaatui tai katosi 26 355 suomalaista ja haavoittuneita oli melkein 50 000. Neuvostojoukkojen tappioita ei osata sanoa. Kuitenkin yli 50 000 puna-armeijan sotilasta joutui suomalaisten vangiksi. Hyökkäysvaihetta seurasi asemasotakausi, joka päättyi kesällä 1944 puna-armeijan aloittaessa suurhyökkäyksensä ensin Kannaksella ja sitten Itä-Karjalassa.

Jatkosodan alkuvaiheen kartta 1941 -kartan pohjakarttana on kaunis aikakauden historiallinen kartta, mittakaavaltaan noin 1:1 500 000. Kääntöpuolella on tarkemmat kartat Karjalankannaksesta ja Laatokan Karjalasta ja Itä-Karjalasta. Jatkosodan alkuvaiheen kartta 1941 -kartta antaa hyvän kokonaiskuvan ankaran hyökkäyssodan tapahtumista ja se toimii hyvänä tukena myös muun sotakirjallisuuden tulkitsemisessa. Kokonaisuutena kartta sopii kaikentasoisille lukijoille: havainnollisuudessaan ja yleistajuisuudessaan myös sotahistoriaan perehtymättömille. Jatkosodan alkuvaiheen kartta 1941 -kartta tukee erittäin hyvin jatkosodan historiateosten oheislukemistona. Huomattavaa on, että kartan täydellinen käyttäminen vaatii isomman pöydän!

Lähteet
Jatkosodan alkuvaiheen kartta 1941
Wikipedia